Lue keskustelun säännöt.
Tuurijuopon puolisona on vain kaksi vaihtoehtoa
10.03.2013 |
Susanna ei voi elää jatkuvasti painajaisen pelossa. Se on vaan niin, että tuurijuoppo on siis juoppo, ja juoppo lähtee AINA ja AINA juomaan joka tapauksessa, kun se nakki naksahtaa.
Puoliso ja perhe yrittää tehdä kaikkensa, ettei mies hermostuisi tai ettei tulisi riitaa tai ettei olisi stressiä mistään, ettei se vaan lähde juomaan.
Ja koska juopot on mestarivalehteijoita itselleen ja muilke, niin juoppo ei voi sanoa suoraan että täsä on kohta oltu 3 kk juomatta ja kohta tämä poika aloittaa ottamisen. Sen sijaan juoppo kehittää jonkun riidan ja loukkauksen ja kokee ihan kamalaa stressiä töissä. Joo ja sitte se lähtee juomaan. Ihme ja yllätys yllätys.
Sitten tullaan ryyppyrallin jälkeen tutisemaan kotiin ja aletaan laskemaan että paljonko meni rahaa ja mitkä muut tappiot on. Kadutaan ja voivotellaan ja krapula on karmea.
Muutama viikko menee sitten suht normaalin oloisena, mutta sitten aletaankin keräämään taas kierroksia, että pääsee ottamaan. Saatanan saatana.
Se täytyy vaan hyväksyä, että semmonen se on taikka sitten lähteä jonkun rallin aikana muihin maisemiin ja heippa.
Muistan kun Sinikka Sokka ei jaksanut Leif Salmenin kanssa sitä karusellia, jossa odotetaan että koskas seuraavan kerran korkki aukeaa. Se vie hirveesti energiaa.
Niiltä läheisiltä kuluu voimia katsoa sitä touhua, ja odottaa ja pelätä että koskas taas. Ja sillä juopolla menee voimia siihen, että yrittää uskotella itselleen, että tällä kertaa en lähe ja sitten alkaa uskotella itselleen, että tällä kertaa mulla on tosi hyvä syy aloittaa.
Ei se Susannakaan saa sitä raitistettua, vaikka kuinka toivoo ja rukoilee.Itse sen juopon täytyy saada mittansa täytee. Jotkut saa ja jotkut ei koskaan, Ei sitä voi tietää.
Kommentit (7)
Luin kuin omaa kauhutarinaani, tosin mies on jo vanhennut eikä ilmeisesti jaksa aina lähteä juopottemaan mutta juuri tuo että kerätään riidanaiheita ja sitten poks yhtäkkiä mies matkalla harrastukseen tapaa samanlaisen tohelon joka on samassa veneessä ja pian pullon korkki aukeaa ja se on kyytiä. mutta kuinka kauan suhde kestää sellaista miestä, josta ei tiedä milloin taas hän tuntee olevansa orja kuten hän asian ilmaisee. Mies on yleisesti rauhaarakastava mutta jopa mielistelevä mutta hyvin henkisesti levoton, aina on jonnekin mentävä, jotta saa pahan olonsa hillittyä.Ilmeisesti olen juoppoihin tottunut mutta yleensä juopottelu on ollu yhden illan mutta nyt se on jatkunut jo toisen päivän.,Olen miettinyt erilaisia vaihtoehtoja jopa eroa. Toisaalta kyllähän toisen hylkääminen on myös ero jatarkoitan tällä sitä henkilöä , joka lähti juomaan. Mies väittää minun olevan luovana ihmisenä maaninen mutta tiedän tasan tarkkaan että miehen levottomuus saa aikaan erinäisiä käyttäymisen ylilyöntejä.Itse en käytä juuri laisinkaan alkoholia joten ongelma on jo liian suuri.Olen onnellinen, ettei lapsia ole. Ja vielä meillä kaivataan lisää avoimuutta viinan myyntiin, laittaisin kaikki juopot takaisin työsiirtoloihin tekemään työtä ja vastuuseen juomisestaan....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vali vali, jäkä jäkä! Kyllä taas on kurjaa!
Lopettakaa valittaminen ja syyllistäminen niistä miehen juopotteluista, niin ei tarvitse kehittää turhia riitoja että voi lähteä ottamaan. Ihan turhaa tuollainen kyttääminen, antakaa miehen juoda silloin kun janottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vali vali, jäkä jäkä! Kyllä taas on kurjaa!
Lopettakaa valittaminen ja syyllistäminen niistä miehen juopotteluista, niin ei tarvitse kehittää turhia riitoja että voi lähteä ottamaan. Ihan turhaa tuollainen kyttääminen, antakaa miehen juoda silloin kun janottaa.
Heh, nää on näitä aivopesijä naisia! Sitten kiukkuavat kun oma aivopesu ei toiminutkaan mieheen. Eivät ymmärrä että parisuhteessa ei pidä yrittää muuttaa toista vaan tarvittaessa muuttaa omaa asennoitumistaan. Se on paljon helpompi ja hedelmällisempi tie.
Huh huh, mitä kyttäämistä ja pätemistä taas näyttää olevan joillakin. Eikö oikeasti ole muuta tekemistä, kuin vahtia lähteekö se kumppani ottamaan vai ei. Tuskin nyt kuitenkaan aamusta iltaan koko aikaa juo. Jatkuva kyttääminen saa absolutistinkin juomaan. Tietysti, kun elät täysin toisen ihmisen kautta, niin harmittaahan se jos toinen lähteekin kavereidensa kanssa esim. baariin. Olisi kamalaa olla noin läheisriippuvainen, että ei osaisi itse tehdä muuta, kun miettiä millon toinen juo. Ainahan voi kävellä siitä suhteesta pois jos ei kumppani miellytä.
Kun se pullo on joillekin numero yksi. Ja toista ei voi muuttaa, ellei se toinen halua itse muuttua. Silloin kannattaa lähteä (minä lähdin).
Muuten tulee hulluksi kaiken miettimisestä. Miettii omia tekemisiään ja käyttäytymistään ettei se toinen nyt vain joisi ja jossain vaiheessa huomaa että ei ole enää yhtään se oma itsensä kun se toinen juo siltikin vaikka mitä tekisit. Syitä löytyy aina: vituttaa, ei vituta, on erityisen onnellinen, kaverilla on uusi kiuas ja sitä juhlistetaan, projekti alkaa/päättyy, asiakkaan kanssa ilta - ihan kaikki asiat maan ja taivaan välillä oikeuttavat juopon ottamaan viinaa. Koskaan ei ole rahaa mihinkään paitsi sinne baariin ja taksilla ajeluun. Ei se muutu siitä miksikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hauska, noin niin kuin läppänä. Kateuttahan se on, kun etsii lasten isää 20 asteen pakkasessa taskulampun kanssa kun on vetänyt leijonalekan. ONNEKSI on aina saanut tähän mennessä sammuttua sen verran näkyvälle paikalle, että ohikulkijat ovat soittaneet Häkeen ja hangesta sammuneena sitten korjattu sairaalaan tai putkaan.
Mutta ihan silkasta kateellisesta vittuilun ilostahan tässä "kyttäillään".
En tiedä, mikä lasketaan tuurijuopoksi, mutta mieheni mielestä joku yhden päivän ottaminen on ylipäätään niin turhaa touhua, ettei sitä kannata tehdäkään. Eli jos ja kun hän lähtee liikenteeseen perjantaina, niin kotiin hän tulee sunnuntainta päivällä, taikka sitten vasta sunnuntai-yönä, mikäli parantelu on mennyt kuitenkin ottamisen puolelle. Nykyään, kun hän on 18 vuotta vanhempi kuin tavatessamme, menee krapulassa ma-ti ainakin. Keskiviikkona ehkä kunnossa, torstaina olo loistava ja kas, sitten onkin jo perjantai.
Harrastuksen puitteissa on joka toinen perjantai "kokous" eli tavataan porukalla ja sitten aletaan ottamaan.
Meillä ei ainakaan puhuta kirertoilmaisuilla tai yritetä sumuttaa, etteikö oltais ottamassa. Asiassa ei ole mitään epäselvää. On se aika epeli.