"Suojeleeko" kukaan muu itseään tältä Eerikan tapaukselta?

En haluaisi uskoa, että kukaan lapsi joutuu Suomessa kärsimään tuollaista henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Tiheimpinä uutispäivityspäivinä en halua lukea nettilehtiä tai iltapäivälehtien lööppejä, en haluaa tietää yksityiskohtia mitä se lapsiraukka on joutunut kestämään. Toivon, että viattoman, pienen lapsen kiduttajat saavat ansionsa mukaan. Mikään ei selitä tuollaista pahuutta ja valitettavasti sitä maailmassa riittää.

Ohis, mutta viime viikolla täällä oli joku hullu, joka koko ajan teki aloituksia Eerikasta. Ihmisellä, joka tuollaista asiaa vatvoo, ei ole kaikki kohdillaan.

Minä en lue ollenkaan lapsiin kohdistuvia kidutusjuttuja. En kestä niitä..

Juu minä en tiedä laisinkaan mitä siinä on tapahtunut, olen vältellyt kaikki uutiset tapahtumista. Samoin välttelen kaikki erityisesti lapsiin kohdistuvat tämänkaltaiset uutiset. En halua tietää tästäkään asiasta sen tarkemmin.

Juu, mä en lue niitä juttuja. Uskon tietäväni ihan tarpeeksi maailman pahuudesta muutenkin. En halua mässäillä juorulehtien jutuilla ja haluan myös suojella itseäni pahalta ololta.

Täällä yksi samanlainen. Sen verran olen silmäillyt alussa, että tajusin, että nyt mennään niin raakaan tapaukseen, että en vain pysty lukemaan mitään yksityiskohtia. Hyppää kaikki jutut yli, otsikotkin jos vain pystyn.

Olen aina ollut aika herkkis varsinkin lapsiin kohdistuvissa asioissa mutta sen jälkeen kun omat ovat syntyneet, niin olen ihan superherkkis. Välttelen aika pitkälle kaikkea aineistoa, mikä koskee lapsiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua tai kuolemaa tms. En ikinä pystyisi työskentelemään alalla, jossa ollaan noiden asioiden kanssa tekemisissä.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2013 klo 18:41"]

Minua Eerikan elämä ja karmaiseva kuolema ahdistaa aivan älyttömästi. Koen suurta voimattomuuden tunnetta ja siihen samaan kietoutuu samoihin aikoihin kuolemaa tehneen perheenjäsenen tuskat ja kivut, jotenkin nuo kaksi henkilöä ovat tulleet mielessäni yhdeksi, ja ahdistus on merkittävä. Yksi ihminen kärsi tuona keväänä tolkuttomasti, ja häntä yritettiin auttaa kaikin mahdollisin keinoin ja samaan aikaan toinen pieni tyttö koki kamalaa kärsimystä, joka hänelle aiheutettiin tieten tahtoen. Kun herään yöllä, on Eerika heti mielessäni, kärsin fyysisestikin, ihan kuin hänen kipunsa olisi minussa. En ole pystynyt nauttimaan läheisyydestä mieheni kanssa samaan tapaan kuin ennen, jos tunnen mitään painoa rintakehäni päällä esimerkiksi halatessamme, ahdistun heti kun mieleeni tulee Eerika ja hänen tukehtumisensa.  Tilanne on minun osaltani kyllä ajautunut jo aika inhottavaan pisteeseen, täytyisi varmasti hankkia jotain ammattiapua. Ymmärrän siis täysin teitä, jotka suojelette itseänne, ihmisen psyyke on herkkä ja meidän kunkin on omassa elämässämme yritettävä pitää itsemme toimintakykyisinä keinolla millä hyvänsä.

[/quote]

Mulla sama juttu. Tunnen Eerikan kärsimykset omassa ruumiissani ja myös henkisen pelon ja tuskan. Se on sietämätöntä ja häiritsee kovasti elämääni. Mullakin yleensä Eerika on heti aamulla mielessä ja viimeisenä nukkumaan mennessä.

Tiedän, että tämä liittyy jotenkin minun omiin kokemuksiin lapsuudessa ja eerikan kohtalo nostavat ne esiin sisimmässä..ihan kuin sisin haluaisi kertoa jotain minulle..raskasta se silti on.

Kun laitoin omaa 8 vuotiastani synttäreille niin silloinkin ajattelin, että oilsi ollut ihaan laittaa Pikkueerika synttäreille. Kihartaa tukkan, laittaa hienot korut ja asut..ihastella prinsessaa, joka hän aina halusi olevan.

En ole minäkään otsikoita enempää lukenut, ne nyt ovat tulleet silmien eteen väkisinkin. Myöskin teini-ikäinen lapseni on jättänyt nämä kokonaan lukematta. Sen sijaan, että luetaan kuinka lapsiraukkaa kidutettiin, pitäisi julkaista Paljon sellaista informaatiota, jossa kerrotaan mistä huomaa, jos jollain elämänpiirissä on valtavan kamalia asioita kannettavaan.

En ole minäkään otsikoita enempää lukenut, ne nyt ovat tulleet silmien eteen väkisinkin. Myöskin teini-ikäinen lapseni on jättänyt nämä kokonaan lukematta. Sen sijaan, että luetaan kuinka lapsiraukkaa kidutettiin, pitäisi julkaista Paljon sellaista informaatiota, jossa kerrotaan mistä huomaa, jos jollain elämänpiirissä on valtavan kamalia asioita kannettavaan.

Vältän kaikki tällaisia uutisia, mikä tahansa pieni yksityiskohta saattaa jäädä vaivaamaan mua todella, todella pitkäksi aikaa, enkä meinaa milllään saada niitä pois päästäni.

Muakin ahdistaa tuo juttu valtavasti..aluksi ajattelin etten halua edes tietää mitä tapahtui, enkä lue jutusta enempää. Mutta luin kuitenkin, en halua että kukaan muu lapsi joutuu kokemaan tuollaista enää, että me ihmiset, kuka vain, sosiaaliranomaiset tai ja muut kanssaihmiset tajuttaisiin mitä on tekeillä, että osattaisiin tehdä jotakin silloin, kun hälytysmerkkejä on ilmassa.. :( 

Asioista pitää puhua asioiden oikeilla nimillä. Miten ei aikuiset ihmiset kestä?

Minua Eerikan elämä ja karmaiseva kuolema ahdistaa aivan älyttömästi. Koen suurta voimattomuuden tunnetta ja siihen samaan kietoutuu samoihin aikoihin kuolemaa tehneen perheenjäsenen tuskat ja kivut, jotenkin nuo kaksi henkilöä ovat tulleet mielessäni yhdeksi, ja ahdistus on merkittävä. Yksi ihminen kärsi tuona keväänä tolkuttomasti, ja häntä yritettiin auttaa kaikin mahdollisin keinoin ja samaan aikaan toinen pieni tyttö koki kamalaa kärsimystä, joka hänelle aiheutettiin tieten tahtoen. Kun herään yöllä, on Eerika heti mielessäni, kärsin fyysisestikin, ihan kuin hänen kipunsa olisi minussa. En ole pystynyt nauttimaan läheisyydestä mieheni kanssa samaan tapaan kuin ennen, jos tunnen mitään painoa rintakehäni päällä esimerkiksi halatessamme, ahdistun heti kun mieleeni tulee Eerika ja hänen tukehtumisensa.  Tilanne on minun osaltani kyllä ajautunut jo aika inhottavaan pisteeseen, täytyisi varmasti hankkia jotain ammattiapua. Ymmärrän siis täysin teitä, jotka suojelette itseänne, ihmisen psyyke on herkkä ja meidän kunkin on omassa elämässämme yritettävä pitää itsemme toimintakykyisinä keinolla millä hyvänsä.

Kyllä välttelen. Tiedän pääpiirteittän mistä on kyse ja tiedän, etten tarvitse asiasta lisää tietoa ja lisätiedosta olisi minulle haittaa. Hakeuduin herkkyyden takia psykologille raskausaikana ja hän myös kannusti jättämään itseä järkyttävän matskun suosiolla väliin. Vältän myös eläinrääkkäysaiheet sekä piilotan nälkäisten lasten kuvat ym. FB:ssa ja ne ihmiset kokonaan, jotka niitä tapaa jaella.

Tosiaan itse Eerikaa ei mitenkään tämä mässäily auta, joskin toivon Suomen lainsäätäjien painavan tämänkin tapauksin hyvin mieleen.

Mun vanhemmat on muuttunut sellaisiksi. Vahingossa olivat kuulleet tästä Eerikasta ja olivat vihaisia, kun sillä tavoin tieto "hiipi" salaa heille. (olisiko ollut uutisissa?)

Mäkin vihaan lukea, mutta pakko oli jotain lukea silti. Kaikkea en ole minäkään pystynyt lukemaan, vaikka rikoksista helposti luenkin normaalisti. Esimerkiksi sellainen tavallinen Alibi-kama menee heittämällä. Mutta tää on jo liikaa.

Mun mielestä on loukkaavaa Eerikan muistoa kohtaan, että lehdet ja netti pursuavat kuvauksia siitä, miten häntä kidutettiin. Mun mielestä kenenkään ei tarvitse lukea niitä, kenenkään ei tarvitse tietää - ja nyt joku väittää, että mä haluan pimittää nämä asiat, haluan sallia niiden tapahtuvat jatkossakin. En todellakaan halua. Mä vaan olen sitä mieltä, että on sairasta, että ihmiset haluavat lukea tarkkoja kuvauksia näistä asioista kyetäkseen välittämään. Mulle riittää se, että mä kuulen, että lapsi on kuollut toisen ihmisen toimesta, ja olen aivan hajalla ja pyrin siihen, että maailma muuttuu niin, että näitä asioita ei tapahdu.

Eli kyllä suojelen, suojelen sekä itseäni että Eerikan (ja muiden vastaavien tapausten) muistoa, enkä halua tietää yksityiskohtia.

Minä. Yleensä en ole mitenkään herkkä, mutta noita lapsiin kohdistuvia juttuja en vaan voi lukea, enkä halua niistä kuullakaan. =(

Hyvä jos tuntee itsensä niin hyvin, että pystyy jättää lukematta tällaiset jutut. Itse olen aihetta seurannut, ja kyllähän se olis helpompi kun ei tietäis asiasta mitään. Toisaalta, ajattelin samoin kuin moni muukin, että jos joku lapsi on joutunut tuollaista kestämään, niin aikuisena minun pitää pystyä se myös kuulemaan. Mutta en tosiaankaan sano, että kaikkien pitäis tuosta jutusta olla tietoisia. Jos on oikeen herkkä, niin tottakai kannattaa jättää lukematta jutut. Kyllähän tuo ahdistava juttu on! Ainut lohtu on, että onneksi tytön ei enään tarvi kärsiä ja hänellä on nyt kaikki hyvin!

Minäkin jätän väliin. Olen täällä pyöriessäni lukenut tapauksesta tehtyjen avauksien otsikoita ja joitakin viittauksia juttuun siinä määrin että suurinpiirtein tiedän mistä on kyse. Ja sen verran tiedän että en halua lukea enempää. Ehkä tärkein on kuitenkin mennyt tästä jutusta perille, koetan välittää enemmän.