Lapseni kaverilla Touretten oireyhtymä

En minä ole siitä mitään mieltä. Joillakin se on, ja toisilla on jotakin muuta. Opilaana on ollut yksi lievä tapaus, ja luokka tottui nopeasti, eikä reagoinut mitenkään.

Omallani on Tourette, myös. Ei onneksi julkisesti kiljahtele, mutta kotona mölisee kyllä senkin edestä. Kieltämättä omaankin silmään pistää, jos esim. bussissa tunnistan TS-tyyppisen oireilijan, lähinnä käy sääliksi se kyvyttömyys olla tekemättä pakkoliikkeitä. Sitähän ei voi itse päättää, osa pystyy kontrolloimaan oireitaan hyvin ja osa ei ollenkaan. Lapselleni olen sanonut suoraan että "tee mielummin asiaa x kuin...", jos hänella on sosiaalisesti hyväksymätön tics päällä. Julmaa jonkun mielestä, mutta koska lapseni pystyy kontrolloimaan itseään, mielestäni on reilumpaa opettaa hänet siihen edes julkisilla paikoilla jotta välttäisi kiusaamisen/tuijotukset. Hänellä on mm. stressipallo, jota käsken puristelemaan itsensä sijasta ja aina mukana purkkaa tms., jotta voi hakea aistiärsykkeitä sen avulla eikä esim. nuuhkimalla toisia ihmisiä tai vaikkapa penkkejä, kaiteita...

3 vielä.

Moni tietää Tourettesta nuo pakko-oireet, kiljahtelut/kiroilut ym., mutta jostain syystä Suomessa ei kamalasti puhuta psyykkisesta oireilusta noin muuten. Tietoa on vaikea löytää suomeksi ja kirjallisuutta ei käytännössä ole kuin ammattilaisille. No, kuitenkin. Tourette-potilailla on yleensä muita herkempi pinna, siis räjähtelevät helposti ja käytös voi olla tosi impulsiivista. Monella liittyy oireyhtymään lisäksi Asperger-.piirteitä tai Adhd, tai jopa molemmat. Touretteen ei ole varsinaista lääkitystä, mutta käytösterapia voi auttaa osaa ja on olemassa myös leikkaus, joka vie tehon ticseistä mutta sitä ei täällä käytännössä tehdä. Suomen linja tuntuu olevan "ymmärrä, ymmärrä ja ymmärrä", mikä on tietyisti hieno asia teoriassa, mutta osa vaikeista TS-tapauksista aiheuttaa sen verran paljon häiriötä ympärilleen mm. koulussa, että heidän omakin oppiminen vaarantuu siinä samassa kun eivät pakkoliikkeiden ym. vuoksi pysty keskittymään ollenkaan.

Aika asiaton viesti tuo edellinen. Tuskinpa heittäisit herjaa jos itselläsi tai lapsellasi sairaus olisi. Todella mautonta leikin laskua. 

olipa harmi kuulla. Meillä lapsi menossa myös erityisluokalle ja toivotaan, että siellä olisi keskittymisrauha. Häntä käy kaikki äänet ja liikkeet hermoon ja keskittyminen herpaantuu vähäisestäkin. Toinen vaihtoehto olisi ollut lähes 30 hengen iso luokka, joka tuskin sen rauhallisempi

Ole ylpeä lapsestasi. Hän uskaltaa ja haluaa olla tämän lapsen kaveri kaikesta huolimatta. Hän näkee siis sisimpään eikä välitä ulkokuoresta.

Up

nosto

nosto

Liian vähän tietoa kyseisestä taudista. Mun lapsi erityisluokalla jossa ilmeisesti myös lapsi joka sairastaa kyseistä tautia. Lapseni sanoo ettei voi keskittyä tunnilla kun tämä kys. lapsi huutelee koko ajan jotain. Lisäksi hän saattaa olla väkivaltainen ja huitasta ilman syytä. Oma lapseni välillä pelkää mennä kouluun. Luokalla 9 oppilasta ja mun lapsella taas aspergerin oireyhtyman piirteitä; herkkä, omiin ajatuksiinsa uppoava, junnaava, mutta ysejä/ kymppejä kokeista saava lapsi. Onneksi lapsi nyt siitymässä ylesopetuksen piiriin seiskaluokalla. Koko ala-aste oltiin pienluokalla ja kärsimystä on ollut koko 6 vuotta!