Kertokaa mulle etuja siitä, kun ruotsinkielestä tulee vapaaehtoinen

[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 13:15"]

Kun nyt taas velloo tämä keskustelu pakkoruotsin poistamisesta, niin kertokaa mulle konkreettisia hyötyjä siitä, kun ruotsia ei ole enää pakko opiskella?

[/quote]

Voit valita muita kieliä ruotsin tilalle tai opiskella sitä ruotsia. Saadaan laajennettua kansallista kielten osaamista.

OK, muita argumentteja?

ap

Mitä tällä keskustelulla haet? Pitääkö valinnanvapautta erikseen perustella jotenkin? Minusta se, että jokin asia on pakollinen, vaatii vahvat perusteet. Varsinkin, jos sille vaihtoehtoja on olemassa.

No, miettikääpä mikä etu siitä olisi Suomen kilpailukyvylle, jos täällä käytettäisiin ruotsin kielen opiskeluun käytetty aika esim. englannin kieleen, kaupallisiin aineisiin, ohjelmointiin... Tämä olisi ihan toinen maa. Mutta kun ei, pitää paapoa 5 % populaation hyväksi tämä maa suohon... 

ruotsista ei tänä päivän ole juurikaan hyötyä ja sen sijasta voi opiskella jotain hyödyllisempää kieltä=espanja, saksa, venäjä, tms tai jotain muuta ainetta.

Tavoitteena tietenkin on, että entistä useampi voisi opiskella kahta suurta kieltä ihan kunnolla, kun yksi pieni kieli jäisi pois. Toteutuisiko tämä, enpä menisi vannomaan. Aivan toinen juttu ovat tietysti nuo kielivihassa kieriskelevät höyrypäät, joille ruotsin kielen vapaaehtoisuus olisi vasta yksi askel matkalla kohti heidän kammottavaa ihannevaltakuntaansa.

Ruotsin opetuksen taso nousisi kun joka kouluun ei tarvittaisi ruotsin opea.

tarvitsen argumentteja viikonloppua varten, kun olen menossa tilaisuuteen jossa tiedän että pakkoruotsia ei pidetä ongelmana.

ap

Minun lapsilleni siitä koituu se etu, että koska he lukevat ruotsia ja osaavat kieltä hyvin, heillä on paremmat mahdollisuudet työllistyä mm. julkisiin virkoihin kuin kieltä osaamattomilla.

Vaikka kielenopetuksen pakollisuus siis poistuisi, ruotsinkielisen vähemmistön oikeus saada viranomaispalveluja äidinkielellän EI poistu eli virkamiesten on jatkossakin kieltä osattava. Ja kielitaito on hyödyksi myös monessa yrityksessä asiakaspalvelussa.

Heikkolahjasiet erottuvat huonommin ja Kreikkaan annetaan vähemmän rahaa,kun saadaan maamme talous hiukan huonompaan kuntoon.

Tuo vitsi siitä,että muiden kielien opiskelu lisääntyisi on just sellaista heikkolahjaisten argumentoitia. Tulevaisuudessakin oppimaan kykenevät opettelisivat monia kieliä,mutta luusereiksi syntyneiltä vaadittaisiin vähemmän ja syrjäytymisensä olisi yhden askeleen lähempänä.

- Virkamiesruotsin suorittamisesta aiheutuvat täysin byrokraattiset kulut voisi käyttää fiksummin

- ne jotka kieltä haluaisivat opiskella, tekisivät sen huolella

- ns. rantaruotsalaiset joutuisivat pikkuhiljaa kaivautumaan poteroistaan ja opiskelemaan suomea niin kuin kaikki muutkin vieraskieliset tässä maassa.

Venäjänkaupan kannalta olisi kyllä suunnatonta etua siitä että useampi suomalainen osaisi venäjää. Siellä olisi rahaa tarjolla, mutta kun ei osata ottaa. On oikeastaan erikoista että ruotsinkielisetkin eivät ole tätä mieltä. Kuitenkin hyvin koulutettua väkeä ja varmasti ymmärtävät ulkomaankaupan ja turismin merkityksen ja mahdollisuudet. Tekevät itselleenkin hallaa pitämällä kiinni tuosta kielipolitiikastaan. Hehän osaavat suomea joka tapauksessa, eihän sillä ole mitään merkitystä osaako suomenkieliset ruotsia, se on vaan periaate ja helvetin kallis periaate onkin.

Siis, kun tätä asiaa ajattelee ihan järjellä:

Tuskinpa kukaan haluaa vähentää kielten opiskelua: siis B-kieli pysyisi edelleen pakollisena, mutta vapaavalintaisena. Tällä siis laajennetaan ihmisten kielten osaamista. EK (elinkeinoelämän keskusliitto) on sitä mieltä, että elinkeinoelämässä tarvitaan myös muita kieliä ja ruotsin pakollisuus kaventaa suomenkielisten kieliosaamista, jolloin elinkeinoelämän tarpeisiin ei pystytä vastaamaan.

Historialliset syyt taas ovat pelkkää sanahelinää: Ruuotsin valtakausi loppui jo parisataa vuotta sitten ja kauanko suomenkielisten tulisi maksaa jonkun sortin kuvitteellista kiitollisuudenvelkaa? Opiskelua suoritetaan myös pääsääntöisesti tulevaisuutta varten, ei menneisyyttä.

Virallisen kielen asemakaan ei velvoita suomenkielisiä: se on Suomen valtion tehtävä turvata palvelut ja pakkoruotsi ei ole se tehokkain keino. Tehokkaampaa ja varmasti myös parempi keino olisivat virkakohtaiset kielivaatimukset ja tulkkipalvelut. Nythän periaatteessa jokaisella suomenkielisellä yliopistosta valmistuneella on pätevyys hoitaa ruotsinkielisä tehtäviä. Siinä voikin sitten miettiä, vastaako tämä todellisuutta: no ei. Perustuslaissa ei siis määrätä velvollisuuksista, vaan siinä on kyse oikeuksista.

Pohjoismainen yhteistyö hoidetaan englanniksi.

Pakkomatematiikka etc. argumentointi on myös älytöntä: verrataan universaaleja aineita yhteen lilliputtikieleen. Matematiikkaa tulisi verrata oppiaine kieliin: kielissä on useita eri vaihtoehtoja. Ja jos tuollaista analogiaa käytetään, niin parempi olisi verrata uskontoon: kaikki joutuisivat käymään evl uskontotunneilla omasta uskosta riippumatta.

Ruotsin vertaaminen sivistykseen (ruotsi on osa sivistystä) on taas vain suomenkielisten halveeraamista: kielien osaaminen kuuluu osana yleissivistystä, mutta kielen ei automaattisesti tarvitse olla ruotsi.

Ja sitten se tärkein asia: miksi valinnanvapaus kielissä on niin kauhea peikko? Miksi pakollinen, mutta vapaavalintainen kieli ei kävisi? Kukaan ei ole kieltämässä ruotsin opiskelua, päinvastoin itsekin kannatan vapaaehtoista ruotsia. Luulen, että hyvin monet se kuitenkin opiskelisivat.

Niin unohtui vielä se, että A-kielen vapaavalintaisuudesta ei ole tullut kenelläkään mitään ongelmaa. Tietenkin se suurimmalla osalla on ihan käytännön syistä englanti (koska ruotsi on pakollinen). Jos B-kieli olisi myös vapaavalintainen, monet varmaankin uskaltaisivat ottaa ensiksi jonkin muun kielen kuin englannin ja englanti olisi B-kielenä :)

[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 14:03"]

Minun lapsilleni siitä koituu se etu, että koska he lukevat ruotsia ja osaavat kieltä hyvin, heillä on paremmat mahdollisuudet työllistyä mm. julkisiin virkoihin kuin kieltä osaamattomilla.

Vaikka kielenopetuksen pakollisuus siis poistuisi, ruotsinkielisen vähemmistön oikeus saada viranomaispalveluja äidinkielellän EI poistu eli virkamiesten on jatkossakin kieltä osattava. Ja kielitaito on hyödyksi myös monessa yrityksessä asiakaspalvelussa.

[/quote]

Näinhän se on. Ruotsi-neurootikot saavat minun puolestani vaahdota miten paljon haluavat, tosiasia on, että pohjoismaisissa kokouksissa puhutaan skandinaaviskaa ja siellä se yksi suomenkielinen, ruotsia osaamaton "mä haluan puhua englantia" jää surullisen ulos kuvioista. Puhumattamaan sitten tosiaan virkakelpoisuusvaatimuksista...

[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 14:19"]

Niin unohtui vielä se, että A-kielen vapaavalintaisuudesta ei ole tullut kenelläkään mitään ongelmaa. Tietenkin se suurimmalla osalla on ihan käytännön syistä englanti (koska ruotsi on pakollinen). Jos B-kieli olisi myös vapaavalintainen, monet varmaankin uskaltaisivat ottaa ensiksi jonkin muun kielen kuin englannin ja englanti olisi B-kielenä :)

[/quote]

Sulta taas iloisesti unohtuu se, että ala-asteella voi lukea kahta vierasta kieltä, A1 ja A2. Eli ruotsin lisäksi peruskoulussa ehtii lukea jo nyt kolmea muuta kieltä (sis. se kahdeksannella alkava C-kieli).

Ei todellakaan siis ole ongelma se seiskalla alkava ruotsi - paitsi niille, joille kielet ylipäätään ovat vaikeita, joiden osalta ruotsin pakollisuuden poisto tietysti on huojennus. Kielitaitoisuutta sillä kylläkään ei lisätä.

[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 13:55"]

OK, muita argumentteja?

ap

[/quote]

Tarviiko niitä muita perusteita? Eikö tuo ole se tärkein. Näin pieni maa tarvii paljon eri kielten osaajia, ei pelkällä ruotsilla pärjää. Nytkin ollaan jo auttamatta myöhässä, vertaapa vaikka Ruotsiin jossa tarjolla on jo nyt aivan eri valikoima kieliä kuin meillä. Ei ne siellä suomea opiskele, vaan kiinaa ym.

[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 14:21"]

[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 14:03"]

Minun lapsilleni siitä koituu se etu, että koska he lukevat ruotsia ja osaavat kieltä hyvin, heillä on paremmat mahdollisuudet työllistyä mm. julkisiin virkoihin kuin kieltä osaamattomilla.

Vaikka kielenopetuksen pakollisuus siis poistuisi, ruotsinkielisen vähemmistön oikeus saada viranomaispalveluja äidinkielellän EI poistu eli virkamiesten on jatkossakin kieltä osattava. Ja kielitaito on hyödyksi myös monessa yrityksessä asiakaspalvelussa.

[/quote]

Näinhän se on. Ruotsi-neurootikot saavat minun puolestani vaahdota miten paljon haluavat, tosiasia on, että pohjoismaisissa kokouksissa puhutaan skandinaaviskaa ja siellä se yksi suomenkielinen, ruotsia osaamaton "mä haluan puhua englantia" jää surullisen ulos kuvioista. Puhumattamaan sitten tosiaan virkakelpoisuusvaatimuksista...

[/quote]

Tulkit on keksitty ;) Ja myös viittomakielisille on turvattu palvelut viittomakielellä perustuslaissa. Miten heidän palvelunsa on sitten turvattu? Sama malli käyttöön ruotsissa.

[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 14:03"]

Minun lapsilleni siitä koituu se etu, että koska he lukevat ruotsia ja osaavat kieltä hyvin, heillä on paremmat mahdollisuudet työllistyä mm. julkisiin virkoihin kuin kieltä osaamattomilla.

Vaikka kielenopetuksen pakollisuus siis poistuisi, ruotsinkielisen vähemmistön oikeus saada viranomaispalveluja äidinkielellän EI poistu eli virkamiesten on jatkossakin kieltä osattava. Ja kielitaito on hyödyksi myös monessa yrityksessä asiakaspalvelussa.

[/quote]

Joo mut sen oikeuden voi toteuttaa niin että isossa virastossa kaksi-kolme ihmistä osaa ruotsia, ei niiden kaikkien tarvi osata. Joten ei ne sun lapset niitä harvoja paikkoja kuitenkaan niin helposti saa, kun hakijoina on iso joukko muitakin jotka osaa ruotsia erinomaisesti.

[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 14:23"]

[quote author="Vierailija" time="06.03.2013 klo 14:19"]

Niin unohtui vielä se, että A-kielen vapaavalintaisuudesta ei ole tullut kenelläkään mitään ongelmaa. Tietenkin se suurimmalla osalla on ihan käytännön syistä englanti (koska ruotsi on pakollinen). Jos B-kieli olisi myös vapaavalintainen, monet varmaankin uskaltaisivat ottaa ensiksi jonkin muun kielen kuin englannin ja englanti olisi B-kielenä :)

[/quote]

Sulta taas iloisesti unohtuu se, että ala-asteella voi lukea kahta vierasta kieltä, A1 ja A2. Eli ruotsin lisäksi peruskoulussa ehtii lukea jo nyt kolmea muuta kieltä (sis. se kahdeksannella alkava C-kieli).

Ei todellakaan siis ole ongelma se seiskalla alkava ruotsi - paitsi niille, joille kielet ylipäätään ovat vaikeita, joiden osalta ruotsin pakollisuuden poisto tietysti on huojennus. Kielitaitoisuutta sillä kylläkään ei lisätä.

[/quote]

Onko sinulla sisälukutaidossa vikaa? Se seiskalla alkava kieli olisi edelleen pakollinen, mutta vapaavalintainen. Ja EU-tasolla on suositus äidinkieli+2 vierasta kieltä ja jos ei ole kieliin suuntautunut, niin jo kahden kielen suht sujuva oppiminen voi olla ihan riittävästi.