G: Oudoin tilanne, jossa olet ollut?

Tästä ehkä joku tunnistaa kun olen tätä kertonut joskus. Silloin kun lapsi oli vielä päiväkodissa, soitti mies kerran kesken työpäivän minulle. Oli saanut puhelun päiväkodilta. Puhelu oli käännetty keskuksesta hänen kännykkäänsä, asia mitä ihmeteltiin yhdessä, siis että 1. soittivat miehellä eikä minulle (minun numero oli annettu ensisijaiseksi) ja 2. soittivat keskuksen kautta (ko. numero ei oltu annettu päiväkodille). Puhelu meni jotakuinkin näin: "ömmömmmöm täältä päiväkodilta hei. Tämä teidän ömmömmöm on kipeänä" eli mumisten nuo molemmat nimet. Mies kiireessä oli todennut, että ok, soittaa vaimolle, vaimo tulee hakemaan.

Minä lähdin töistä päiväkodille, ihmettelin kun osastolla oli niin hiljaista. Pienten puolelta löysin yhden hoitajan, jolta kyselen, että missähän se meidän lapsi on. Hoitaja ihmettelemään, että eiköhän hän ole muitten kanssa retkellä. Soitti vielä LTO:lle, ja siellähän se lapsi oli retkellä terveenä.

Minä kotiin, vaihtamaan konttoripäivä etäpäiväksi, soitto miehelle, että ei ollut oma lapsi. Mies soitti takaisin numeroon, josta soitettiin. Selvisi, että kyseessä oli päiväkoti, jossa on hänen työkaverinsa lapsi. Työkaverilla on sama sukunimi kuin miehelläni, mutta työkaveri on nainen. Ei ollut soittajakaan yhtään ihmetellyt sitten kun naiselle töihin soittaessa vastaakin mies... Pikkuisen oli joutunut sairas lapsi odottelemaan että oikea vanhempi tulee hakemaan oikeasta päiväkodista.

[quote author="Vierailija" time="13.03.2013 klo 15:07"]

Tuntuu, että täysin vieraat ihmiset moikkailevat mua kaupungilla. Kai jokaiselle tällaisia joskus käy, mutta mulle on tämänkin vuoden puolella käynyt jo ehkä kolme-neljä kertaa niin, että joku mulle takuulla täysin tuntematon henkilö moikkaa mua iloisesti. Mulla on mitä ilmeisimmin "kaksoisolento" samassa kaupungissa. Yksi tuttuni joskus sanoikin nähneensä aivan minun näköisen ihmisen kaupungilla, eli täällä liikuskelee joku tosi samannäköinen joksi minua aina luullaan. En tiedä luullaanko häntäkin minuksi. Haluaisin kyllä itse nähdä tuon henkilön, ihmetyttää miten samannäköinen joku voi olla kun jatkuvasti luullaan häneksi...

[/quote]

Mikä kaupunki?:D Itse Lahdesta, ja minulla on täällä myöskin kaksoisolento "kummitellut" jo vuosia.:) Viimeksi ihan parisen viikkoa sitten kahvilassa eräs iäkkäämpi pariskunta kahvilassa kyseli, olenko sen ja sen tytöntyttö, olin kuulemma aivan samannäköinen. Vastaavia tilanteita tullut tupsahdellen aikojen saatossa, eri-ikäisiltä ja eri paikoissa. Nyt kun luin tämän ketjun, mietin kukahan niin samanoloinen on

Mä olin kerran yhdessä tavaratalossa, kun sain puhelun oudosta numerosta. Siellä outo nuori mies kysyi, olenko juuri nyt siinä kys. tavaratalossa. Vähän oudoksuen vastasin, että joo-o? Oli kuulemma nähnyt minut hetkeä aikaisemmin ajavan parkkipaikalle ja tullut vahvasti tunne että oli pakko selvittää numeroni rekkarin perusteella ja soittaa, vaikkei kuulemma tällaista tapaa harrastaa. Olin kuulemma niin kauniin ja mukavan näköinen ihminen. :D Pyysi minua kahville, jos olen vapaa, mutta en ollut enkä siis lähtenyt, mulla oli sillä hetkellä esikoinen mahassa. :D

Vähän outoahan tuo oli ja tuli mieleen kyllä joku sekopää stalkkeri, mutta mies vaikutti symppikseltä ja uskoi heti kun sanoin etten lähde ja toivotteli vain hyvät jatkot. Olisin kyllä ihan varmaan lähtenyt kahvlle siihen tavaratalon aulaan jos olisin ollut sinkku. :)

Kaksoisolentoja on varmasti kaikilla; multakin kysellään vähän väliä, missä olen ollut aiemmin töissä ja olenko ollut siellä tai täällä ja saan vähän väliä kuulla olevani milloin kenenkin näköinen. Hulluin tilanne on sattunut kun näin itse oman kasoisolentoni; ihan absurdi tilanne, ei voi verrata oikein peiliin katsomiseen.

Oli kuuma kesäpäivä ja minä olin tätini luona lomailemassa. Istuin serkkuni kanssa pihakeinussa, kun jostakin takavasemmalta lampsi paikalle otus. Jalassa pitkät saappaat, nahkatakki päällä ja hattu päässä. Oli vaikea hahmottaa olion sukupuolta, mutta ääni viittasi mieheen. Otus kysyi tädiltäni: "Onks teitil nahkatii pehmotii nahkatii?" - Tätini kertoi ukon olevan joku kylähullu, joka himoitsi nahkavaatteita...

[quote author="Vierailija" time="13.03.2013 klo 15:48"]

Mikä kaupunki?:D Itse Lahdesta, ja minulla on täällä myöskin kaksoisolento "kummitellut" jo vuosia.:) Viimeksi ihan parisen viikkoa sitten kahvilassa eräs iäkkäämpi pariskunta kahvilassa kyseli, olenko sen ja sen tytöntyttö, olin kuulemma aivan samannäköinen. Vastaavia tilanteita tullut tupsahdellen aikojen saatossa, eri-ikäisiltä ja eri paikoissa. Nyt kun luin tämän ketjun, mietin kukahan niin samanoloinen on

[/quote]

Tampere on mun kaupunki.

112

En tiedä onko tälle tapahtumalle ollut todistajia, mutta kerron kuitenkin.

Kaverini oli tekemässä hommia alueella jossa liikkui paljon karhuja. Kaveri teki töitä yksin, metsässä ja oli nähnyt usein karhujen jälkiä. JOnain päivänä läheisetsä pusikosta alkoi kuulua kovaa rytinää, ja kaverini (pienikokoinen naisihminen) pelästyi että ei helkkari nyt siellä on karhu! Ajatteli että nyt pitää äkkiä pitää jotain meteliä, ja eka mitä tuli mieleen oli laulaa täysillä "Tahdoon rakastella sinuaaa".

Mut tunnistaa tästä, mutta kerrotaan nyt...

Olin juuri muuttanut uuteen asuntoon ja istuskelin terassilla läppäri sylissä. Selailin erääseen asiaan liittyen CV:itä, joita oli useita kymmeniä. Yhden ansioluettelon kohdalla pysähdyin, koska kyseisellä miehellä oli sama katuosoite kuin minulla. Siinä oli myös kuva, jossa hänellä oli erään yhtyeen bändipaita päällä.

Samassa takapihamme ohi muutaman metrin päässä minusta kulkee kyseinen mies roskapussi kädessä, sama bändipaita päällä, vilkaisee ohi mennessään minua ja nyökkää. Ja mulla siis hänen kuvansa juuri ruudulla.

Kuuma kesäpäivä vielä lisäsi unenomaista tunnetta.

Tästä mut voi tunnistaa, mutta menkööt.

Olin opiskeluaikoina pienen porukan kurssilla, ja ajoimme autolla pikkutiellä maaseudulla. Kello oli ehkä viisi iltapäivällä, kun vastaan tuli hyvässä laitamyötäisessä mies, jolla oli tyrävyö vaatteiden päällä ja kädesäs pöytäviinapullo. Viittoili meitä pysähtymään, minkä teimme ja kuski avasi ikkunansa.

Mies kysyi keitä olimme ja mitä teimme, vastasimme ihan asiallisesti mutta jostain syystä ukko veti pian hirmuiset pultit ja alkoi haastamaan riitaa kuskin kanssa. Me muut kuuntelimme silmät ymmyrkäisinä sananvaihtoa, joka päättyi lopulta tähän keskusteluun:

Ukko:"Vittu tapan teidät kaikki, ja hakkaan sitte. Ja vaikka te tappaisitte miut ensin niin tappaisin teiät sen jälkeen"

Kuski:"Selvä, kuule meidän pitäis nyt mennä joten jospa sovittais missä tavataan ni voit sit myöhemmin tappaa meidät"

Ukko:"Meiän ladon takana, yhdeksältä!"

Kuski:"Okei, me tullaan sinne"

Ukko:"Hyvä, siellä nahdään! Mie meen hakee haulikon, te kuolette kaikki!"

Kuski:"Joo, me hakee. Hei hei"

Ukko:"Hei hei".

Ukko lähti takaisin sinne mistä tulikin, me pyörsimme ympäri ja lähdimme ajamaan toiseen suuntaan...

Tämä tapahtui 90-luvulla, kun olin juuri saanut ajokortin. Lupasin hakea tuttavani töistä autolla. Hän on töissä pienellä paikkakunnalla pankissa ja hänellä oli sellainen vuoro että oli viimeisenä töissä, eli pankin sulkemisajan jälkeen hän laitteli paikkoja kuntoon ja ovia lukkoon. 

Otin mukaan pari vuotta nuoremman veljeni, ja ajoin auton suoraan pankin takaovelle. Jäimme siihen odottamaan ja tuttavalla tuntui kestävän. Tapoin aikaa kuuntelemalla radiota, ja olin omissa ajatuksissani. Veli kaiveli hanskalokeroa mutta en suuremmin kiinnittänyt huomiota hänen tekemisiinsä. Kunnes aikaa oli kulunut jo tovi, ja satuin kääntämään pääni veljeeni päin niin huomasin. Siinä hän istuu vieressäni musta kommandopipo päässä.

Siis havahdun tilateeseen, että olen autossa kuskina, pankin taka ovella, pankin sulkemisaikana ja vieressäni istuu kommadopipoinen mies!

No minä aloin tietenkin kiskomaan pipoa päästä ja tähyämään läheiselle tielle että näkeekö kukaan. Ja toivomaan ettei kukaan ole nähnyt ja soittanut poliisille epälyttävästä autosta. 

Veljen mielestä tämä oli hauska pila. Jälkeenpäin on naurattanut.

Olin yläaste-ikäinen ja etsin kesätöitä soittelemalla paikallisiin firmoihin. Istuin keittiönpöydän ääressä edessäni lappu jolle oli kirjoitettu mitä pitää muistaa sanoa. Hermostuneena lauleskelin "liljankukka lumivalkoinen" ja selasin puhelinluetteloa. Sitten vedän puhelinnumeron, tuijotan lappua pöydällä, pidätän hengitystäni, puhelin hälyyttää, joku vastaa ja laulan luuriin "liljan kukka lumivalkoinen".

Olin elämäni ensimmäistä kertaa Oulussa ja menimme syömään johonkin pitseriaan ihan keskustassa. Lähdin vessassa käymään ja koska minulla oli tosi kova pissahätä, vetäisin vessan kopin oven tosi voimallisesti auki ja ilmeisesti rikoin vahingossa lukon. Pöntöllä istui keski-ikäinen nainen, joka sanoi minulle tosi nöyrän näköisenä "anteeksi kauheasti!" Johon minä hämmentyneenä: "juu ei mitään, kakkaa vaan rauhassa."

[quote author="Vierailija" time="13.03.2013 klo 20:03"]

Mut tunnistaa tästä, mutta kerrotaan nyt...

Olin juuri muuttanut uuteen asuntoon ja istuskelin terassilla läppäri sylissä. Selailin erääseen asiaan liittyen CV:itä, joita oli useita kymmeniä. Yhden ansioluettelon kohdalla pysähdyin, koska kyseisellä miehellä oli sama katuosoite kuin minulla. Siinä oli myös kuva, jossa hänellä oli erään yhtyeen bändipaita päällä.

Samassa takapihamme ohi muutaman metrin päässä minusta kulkee kyseinen mies roskapussi kädessä, sama bändipaita päällä, vilkaisee ohi mennessään minua ja nyökkää. Ja mulla siis hänen kuvansa juuri ruudulla.

Kuuma kesäpäivä vielä lisäsi unenomaista tunnetta.

[/quote]

No, valitsitkos kyseisen heebon? :D

[quote author="Vierailija" time="13.03.2013 klo 15:07"]

Tuntuu, että täysin vieraat ihmiset moikkailevat mua kaupungilla. Kai jokaiselle tällaisia joskus käy, mutta mulle on tämänkin vuoden puolella käynyt jo ehkä kolme-neljä kertaa niin, että joku mulle takuulla täysin tuntematon henkilö moikkaa mua iloisesti. Mulla on mitä ilmeisimmin "kaksoisolento" samassa kaupungissa. Yksi tuttuni joskus sanoikin nähneensä aivan minun näköisen ihmisen kaupungilla, eli täällä liikuskelee joku tosi samannäköinen joksi minua aina luullaan. En tiedä luullaanko häntäkin minuksi. Haluaisin kyllä itse nähdä tuon henkilön, ihmetyttää miten samannäköinen joku voi olla kun jatkuvasti luullaan häneksi...

[/quote]

Näitä kaksoisolentoja tuntuu liikkuvan.

Asuin joskus Helsingissä. Kerran olin kävelemässä Larussa kaveriltani bussipysäkille. Ohitseni ajoi maasturi, joka hidasti kohdallani ja pysähtyi noin sadan metrin päähän edelleni. Autosta nousi nainen, joka huusi minulle, että tuutko kyytiin ja jotain, josta en saanut selvää. Auton luokse päästyäni nainen nauraen pahoitteli, että oli luullut minua samannäköiseksi ystäväkseen.

Minulle kävi omituinen juttu joskus teini-ikäisenä, olisinkohan ollut 17-18 ja asuin vielä vanhempieni luona, kun kävelin yömyöhällä kotiin jostain hippaloista. Oman kerrostalomme kohdalla alkaa yläilmoista kuulua laulua "Buona sera signorina, buona sera...". Siellä se yläkerran perheenisä lauloi yöllistä serenadia minulle, hyvin hämmentyneelle naapurilleen. Voin sanoa, että kohtaamiset rapussa tämän jälkeen olivan melko vaivaantuneita. 

Kerran täpötäydessä junassa 2kk ikäinen koliikkivauvani huusi taukoamatta jo toista tuntia putkeen meidän ja kanssamatkustajien "nauttiessa" matkasta. Jossain vaiheessa päätin mennä junan eteiseen vauvan kanssa, ettei koko junavaunun tarvi kuunnella konserttia. Paikalle sattui saksaa puhuva nainen, joka alkoi laulaa lapselleni saksankielistä kehtolaulua. Lapseni nukahti minä pillahdin itkuun. Kovin hän pyyteli anteeksi, jos on loukannut, ja minä kyynelieni lomasta selitin, että en loukkaantunut lainkaan, vaan itken kun hän on niin ystävällinen tuntemattomalle, väsyneelle äidille. En tiedä ymmärsikö hän...

Kerran töistä tullessani rinnalleni käveli siististi pukeutunut keski-ikäinen mies, joka totesi minulle: "haiset aivan paskalta" (olen siistissä sisätyössä). Hämmenyneenä kehotin häntä kävelemään kauempana. Hän jatkoi: "mene itse kauemmas, persereikä". Seisahduin paikalleni miehen jatkaessa matkaa. Sitten kiukku voitti, ja ohitin miehen sanoen: "Äitis oli persereikä!". Terkkuja tutuille!

Nimim. Niin metsä vastaa...

[quote author="Vierailija" time="13.03.2013 klo 22:11"]

Kerran töistä tullessani rinnalleni käveli siististi pukeutunut keski-ikäinen mies, joka totesi minulle: "haiset aivan paskalta" (olen siistissä sisätyössä). Hämmenyneenä kehotin häntä kävelemään kauempana. Hän jatkoi: "mene itse kauemmas, persereikä". Seisahduin paikalleni miehen jatkaessa matkaa. Sitten kiukku voitti, ja ohitin miehen sanoen: "Äitis oli persereikä!". Terkkuja tutuille!

Nimim. Niin metsä vastaa...

[/quote]

Miehen pakko olla joku avohoitopotilas. Eihän kukaan suht'koht terve noin käyttäydy. :)

olimme parikymppisinä  ystäväni kanssa juttelemassa erään yökerhon ulkopuolella, oli lämmin kesäilta ja kello jotain 20.00-20.30...  muistaakseni paikka avattiin yhdeksältä. manailimme tiukkaa rahatilannetta, kun ohi kävellyt mies äkkiä pyörähti ympäri ja työnsi ystäväni käteen kolikoita. varmaan kympin arvosta siinä oli! :O

Kastetilaisuuden jälkeen pappi manasi kun hän ei saa enää enempää lapsia kun pääsi värkit edellisenä talvena paleltumaan... Hmm ei kait ole oikein tyypillinen keskustelunaihe kastetilaisuuteen.