mua ei kiinnosta pätkääkään sisustus, vaatteet tai meikit.

Mistä sä olet kiinnostunut? Jokaisella on omat kiinnostuksen kohteet.

No ainakaan et ole ainut jos en sitten itse kirjoittanut tätä aloitusta...

t. samaa mieltä oleva

[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 20:18"]

No ainakaan et ole ainut jos en sitten itse kirjoittanut tätä aloitusta...

t. samaa mieltä oleva

[/quote]

Heh :) Mä sen kirjoitin ;) 

Tuntuu vaan, että nuo ovat jokin normi... ja että sisustamista aina ihastellaan. Että se on jokin merkki aikaansaamisesta. Ja sitten sitä tapettia vaihdetaan monta kertaa vuodessa ja taas uusi materiaalien metsästys.. Ehkä en edes havainnoi omaa kämppääni sillä silmällä.

Olen kiinnostunut ulkoilusta ja vaeltamisesta/retkeilystä, tanssista, musiikki-, taide-/viihdetapahtumista (en kovin "korkeasta" kulttuurista kuitenkaan). 

[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 20:03"]

En vaan tajua sitä vimmaa, millä jotkut saavat päähänsä, että jokin yksityiskohta kodissa häiritsee ja se pitää muuttaa. Tai joku tietty sisustusesine saada täydentämään omaa tyyliä. 

Tai sama vaatteissa/meikeissä. 

En sano, että olisi väärin kiinnittää huomiota, mutta minä en vain osaa kiinnittää huomiota näihin asioihin. 

Olenko outo?

[/quote]

et ole outo, ehkä vähän epätyypillinen ja mikäs sen hienompaa, on hienoa kun ihminen uskaltaa olla persoonallinen, arvostan sitä.

En minäkään ole koskaan ollut kiinnostunut tyylistä, meikeistä, kauneudenhoidosta tai mistään sisustustrendeistä. NAamaa silloin tällöin vähän vedellä pesaisen ja ripsaria naamaan, sillä selvä.

Oletteko edes oikeita naisia? :O

Ymmärrän kyllä, että sisustaminen ja laittautuminen ärsyttää, ne ovat nyt semmoisia asioita, jotka ovat pinnalla. Muakin ärsyttää, vaikka oon aina ollut ainakin jonkin verran kiinnostunut sisustuksesta ja vaatteista.

Kiinnostus vaatteisiin tosin on tavallaan vähentynyt, nykyään mua ei niinkään kiinnosta muoti kuin laadukkaat vaatteet - ja niiden hankkiminen taas on vähävaraiselle haastavaa! Samoin sisustuksessa mua kiinnostaa lähinnä vain käytetty tavara, meidän sisustus on peräisin sukulaisilta, kirppareilta, kavereilta sekä osto- ja myyntiliikkeistä.

Mulle kiinnostus sisustukseen(tai vaatteisiin) on ennen kaikkea kiinnostusta estetiikkaan. On kivaa tehdä ympäristöstä sellainen, missä itse viihtyy. Mitenkään neuroottinen en kuitenkaan ole, mun sisustusprojektit ovat hyvin pitkäkestoisia siksi, että kirpputorille ei voi lähteä ostamaan just sitä tiettyä asiaa, joka on mielessä.

[quote author="Vierailija" time="04.03.2013 klo 20:41"]

Oletteko edes oikeita naisia? :O

[/quote]

No määrittele "oikea nainen" ?

Riittäneekö minulle naiseuden todisteeksi että olen synnyttänyt kaksi lasta ?

Minua ei voisi vähmpää kiinnostaa muoti, sisustaminen jne.  Minulle kelpaa edelleen verhoiksi ne miehellä jo yhteen muutettaessa olleet verhot joilla on ikää yli 10 v. Toki niistä ei kaikkiin huoneisiin riittänyt verhoja kun asunto on kasvanut perheen myötä eli joitakin verhoja olen ostanutkin (tosin osasta huoneita puuttuu vielä mutta eihän tässä ole asuttu vielä ihan kymmentäkään vuotta).

- 3

Niin joo, ap harrastaa myös valokuvausta ja maalaamista, joten esteettistä kiinnostusta (ja kuulemma silmääkin) on. Mutta se ei yllä sisustukseen. Ehkä haluaisin olla sellainen, joka osaa tehdä ympäristöstä viihtyisän. Vaan en osaa.

Älä huoli, meitä on muitakin jotka eivät mahdu muotteihin ja normeihin.

Olen 27-vuotias korkeasti kouluttautunut yhden lapsen äiti, joka tienaa hyvin ja on perheen ainut elättäjä. Mies on siis kotona. Lapsi oli 4kk kun menin takaisin töihin. Teimme lapsen lähinnä miehen toiveesta, en kokenut vauvakuumetta.

Kun muut hakivat yliopistoon lukion jälkeen, minä lähdin Suomesta ulkomaille viettämään välivuotta. Enkä palannut. 

Kun muut sisutivat kotejaan minä elin vuosia omaisuuden ollessa matkalaukussa. Vaikka tienaan hyvin, en laita rahaa vaatteisiin sen enempää kuin opiskelijanakaan. 

Kun menin naimisiin, en askarrellut kutsuja tai muutakaan. En tee itse joulukortteja tai piparkakkuja, ostan molemmat kaupasta. 

Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Muakaan ei kiinnosta. Tai siis kiinnostaa sillä tavalla että jos pätäkkää olisi ylenpalttisesti, maksaisin mielelläni jollekin sisustussuunnittelijalle, joka tulisi ja laittaisi talon uuteen uskoon. Ihan ok:n näköistä meillä on, ei sillä, huonekalut ja muut jutut on vain ne samat mitkä 7 vuotta sitten hankittiin talon myötä. Eivät nykymuodin mukaisia valkoisia mukavanhoja. Mä en kertakaikkiaan jaksaisi nähdä vaivaa myydä kaikki pois ja kuluttaa kallisarvoisia viikonloppuja etsimällä uusia samalla kuumeisesti miettimällä mikä menee yhteen minkäkin kanssa tai repimällä tapetteja seinistä... En ymmärrä miten nuo ikisisustajat ehtii edes rentoutumaan niissä ihanissa asunnoissaan. Kaunis ja persoonallinen sisustus olisi kiva kyllä juu, muttei niin paljon että jaksaisin käyttää siihen vapaa-aikani. Mieluummin käyn uimassa, kuntosalilla, lenkillä, lasten kanssa tapahtumissa, puistoissa ja pelaan lautapelejä.

Anteeksi vaan, mutta mulla on sisustajaihmisistä aika huono kuva muutenkin. Tuntuvat ne fanaattisimmat vähän samanlaisilta kuin työnarkomaanit. Koskaan ei ole valmista, koskaan ei olla tyytyväisiä ja sisustaminen vie tuhottomasti aikaa. Yksi tuttuni (intohimoinen sisustaja) oli ihmeissään kun toin hänen lapselleen lahjaksi lastenpelin. Sanoi, ettei heillä ole yhtäkään peliä eikä ole tullut mieleen hankkiakaan... Lapsi on 4 v. Ei kuulemma koskaan leiki lapsensa kanssa. Ei varmaan ole aikaa kun kodin laitto vie sen kaiken.

minulla on muutama tuttu jotka ovat sisustaneet niin että paikalle tulee sisustuarkkitehti joka tekee täydellisen remontin ja hankkii kaikki uudet kalusteet, valaisimet, keittiöt, pesutilat jne..., lopputulos on tyylikäs ja kaunis, MUTTA niin epäkodikas kun vain voi olla, täysin persoonaton, kuollut, suorastaan luontaantyöntävä. ma viihdyn ihan vaatimattomassa sisustuksessa kunhan se on lämmin, persoonallinen (mun koti) ja suht siisti.

No eihän kaikkien tarvitse olla kiinnostuneita samoista asioista :) Itse olen kiinnostunut sisustuksesta ja vaatteista, ja jonkun verran meikeistäkin, mutta omalla kohdallani tämä ei tarkoita esim. ylenpalttista ostamista (inhoan turhaa tavaraa ja isoja tavaramääriä).

Jos ajattelee jotain usein naisellisiksi miellettyjä kiinnostuksenkohteita, niin minua ei pätkääkään kiinnosta esim. romanttiset komediat ja saippuasarjat, kaikenmaailman tupperkynttiläkutsut, aerobic, zumba yms. jumppaaminen, kutominen ja virkkaaminen, ns. chic lit-kirjallisuus ja puhelimessa puhuminen.

Eiköhän suurimmalla osalla ole sekä naisellisiksi että miehisiksi miellettyjä kiinnostuksenkohteita. Toki jotkut ovat "näkyvämpiä", esim. vaatteista kiinnostumaton nainen huomataan varmasti herkemmin kuin sellainen joka ei välitä vaikka naistenlehdistä.

En minäkään ole kiinostunut sisustamisesta pätkääkään. Toki ihastelen muiden kaunista sisustusta, mutta ei mulla ole silmää/halua sisustaa omaa kotia. En vain näe, mikä olis missäkin vikana ja mikä mihinkin vois sopia. Eikä kiinosta. Vaatteista en ole myöskään kiinostunut, ainakaan paljoa. Kuljen lähinnä kirpparivaatteissa.Meikit kyllä kiinostaa, meikkaan lähes päivittäin ja aina kun johonkin lähden. Mutta kun löydän kivat perusmeikit, pärjään niillä vuosia enkä vaihda tyyliä koko ajan. Eikä ole mitään rakennekynsiä tms.

Mun kiinostuu kai sitten suuntautuu lastenvaatteisiin, lapsia on jostain syystä kiva pukea vaikka en omasta pukeutumisestani mitään ymmärräkään. Mutta eipä tuo kovin fanaattista kuitenkaan ole.

sisustushullut ovat arvostelleet kotiani. että pitäisi panostaa enemmän..