Lapsen masennus? Kokemuksia?
Voiko tavallisen perheen lapsi olla masentunut? Tavallisella tarkoitan, ettei ole alkoholismia, väkivaltaa, lasta rakastamme ja rajoja asetamme. Aina olemme huolehtineet lapsista, tärkeimmät maailmassa. Toki meillä vanhemmilla työstressiä aika paljonkin, mutta lasten kanssa olemme ja arki ja päivät rullaa normaalisti. Lapsi 8 v. on kuitenkin tosi herästi huolestuva, pelkää hassuja asioita kuten puhelinvastaajan ääntä jne. Kiukkuilee, mikään ei välillä kiinnosta. Häntä kehutaan ja kannustetaan, mutta silti puhuu, ettei mikään onnistu, hän ei osaa mitään, kukaan ei tykkää hänestä - mikä ei todellakaan ole totta! Tänään sanoi, että hän on jotenkin aina surullinen vaikka kaikki luulevat, että hän on iloinen. Tuo kuulosti korviini niin pahalta, että purskahdin itkuun, en kyllä lapsen nähden. Meillä on toinenkin lapsi joka on "normaali" ja huoleton. Epäilen, että lapsi on jotenkin ahdistunut tai masentunut. Mitään selkeää syytä ei ole, koulussa ei kiusata. Koulupsykologiin otan yhteyttä. Ajatellaankohan perheestämme heti, että meissä on pakko olla jotakin vialla? Ehdottomasti haluan nyt kuitenkin jonkun ammattilaisen näkemystä tähän. Kertokaas tekin palstalaiset omia kokemuksianne.
Nostan