Lue keskustelun säännöt.
Ei tulla miehen kanssa toimeen, muttei tahdota erotakaan
04.03.2013 |
miten tämän arjen saisi sujumaan helpommin.
Päivät ovat jatkuvaa nahistelua pikkujutuista ja illalla aina toivon että mies pitäisi jo suunsa kiinni kun en jaksaisi enää sanaakaan kuunnella. Ei vaan jotenkin puhuta samaa kieltä ollenkaan, eikä meillä oikeastaan ole mitään yhteistä, eikä tehdä koskaan mitään kahdestaan koska ei päästä yhteisymmärrykseen siitä mitä tehtäisiin. Niinkuin ei mistään muustakaan asiasta.
Olen aika kyllästynyt vääntämään miehen kanssa joka asiasta ja sillä tulee välillä sanottua aika pahastikin, josta mies tietysti loukkaantuu.
Seksiä ei ole, eikä tule, niinkauan kuin miehen mielestä hyvä lämmittelytaktiikka on tulla painostamaan siihen aina lasten nukahdettua.
Meillä on kaksi pientä lasta joille tahdottaisiin ehjä perhe, mutta kyllä tämä yhteiselo vaan on aika raskasta!
Kommentit (4)
Onko teillä aina ollut tällaista vai onko tilanne muuttunut jossain vaiheessa? Tulitteko juttuun ennen lapsia tai suhteen alussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole toikaan kiva tilanne..kyllä sen lapsetkin vaistoaa. Ehkä kannattaisi tehdä jotain, suuntaan tai toiseen, elämän tuhlausta tuo.
Tultiin hyvin juttuun ennen lapsia. Tilanne muuttui oikeastaan odotusaikana jo. Tuntuu että tämä perhe-elämä vaan on miehelle liikaa ja hän luultavasti olisi onnellisempi itsekseen kun saisi rauhassa tehdä (vähemmän) asioita omaan tahtiinsa.
Mä taas olen välillä ihan poikki kun kaikki asiat ovat aina viimekädessä mun vastuulla. Tuntuu ettei tässä perheessä ole sitä toista vastuullista aikuista mitä kipeästi kaipaisin.
Paljon puhutaan siitä mite ihmiset liian helposti eroaa varsinkin pikkulapsiaikana. Kaipa me molemmat toivotaan että arki tästä helpottaa kun lapset kasvavat
Meillä ihan samanlaista. En jaksaisi sanoa yhtään mitään miehelle. Olisipa ihan hiljaa, en jaksa keskustella mistään.
Parasta olisi, jos asuttaisiin erillään. Sitä en halua lapsille.