Miten löysitte uudelleen rakkauden puolisoon
joka on aiemmin kohdellut sinua huonosti? Henkistä väkivaltaa, joskus jopa fyysistä. Loputonta naljailua. Mutta pienet lapset niin haluan vielä yrittää.
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Anteeksipyynnöllä ja -annolla. Aidolla sellaisella.
Uudella käytöksellä. Molemmin puolin.
Rakkaudella
Miten teillä on mennyt tuon sovinnon jälkeen? Oletteko kumpikin pystyneet pitämään tuon uuden käytöksen?
Oletko sitä mieltä että lapsista kasvaa terveitä ja vahvoja kun näkevät että isi kaltoinkohtelee äitiä?
Ehdit vielä olemaan traumatisoimatta lapsia ja pelastamaan elämiä. Pois sieltä.
Se mies ei muutu, korkeintaan hetkeksi ja kun annat anteeksi niin sen kunnioitus sua kohtaan lakkaa kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Oletko sitä mieltä että lapsista kasvaa terveitä ja vahvoja kun näkevät että isi kaltoinkohtelee äitiä?
Ehdit vielä olemaan traumatisoimatta lapsia ja pelastamaan elämiä. Pois sieltä.
Se mies ei muutu, korkeintaan hetkeksi ja kun annat anteeksi niin sen kunnioitus sua kohtaan lakkaa kokonaan.
Mistä tuo oletus tulee että kaltoinkohtelija on aina mies?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksipyynnöllä ja -annolla. Aidolla sellaisella.
Uudella käytöksellä. Molemmin puolin.
Rakkaudella
Miten teillä on mennyt tuon sovinnon jälkeen? Oletteko kumpikin pystyneet pitämään tuon uuden käytöksen?
Alapeukku tuli, mutta kiinnostaa silti. Pystyykö oikeasti unohtamaan kaikki loukkaukset ja pystyykö toinen oikeasti muuttumaan?
Rakastamalla itseään. Niin normaali nahistunut parisuhde pelastetaan. Sitä kautta myös lähellä oleva mies saisi osansa rakkaudesta.
Väkivaltainen mies ja parisuhde on taas sellainen asia, että siinä ei itseään rakastava ihminen pysty olemaan. Rakastan niin paljon itseäni, että en olisi väkivaltaisen miehen kanssa minuuttiakaan. Jos väkivaltaisuuden piirre hänestä olevinaan yllätyksenä tulisi vasta silloin kun on jo lapsia tehty, niin rakkauteni lapsiani kohtaan olisi niin suuri, että suojelisin heitä leijonaemon lailla sairaalta isältään. En siis edes ajattelisi, että jäisin lasten kanssa sairaan ihmisen läheisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksipyynnöllä ja -annolla. Aidolla sellaisella.
Uudella käytöksellä. Molemmin puolin.
Rakkaudella
Miten teillä on mennyt tuon sovinnon jälkeen? Oletteko kumpikin pystyneet pitämään tuon uuden käytöksen?
Alapeukku tuli, mutta kiinnostaa silti. Pystyykö oikeasti unohtamaan kaikki loukkaukset ja pystyykö toinen oikeasti muuttumaan?
Olisi typeryyttä uskoa, että toinen muuttuisi. Meitä on kuitenkin moneen junaan ja henkisesti alistetut eivät osaa muutakaan kuin jäädä siihen nyrkin eteen. Henkisesti alistettu ei myöskään koskaan muuksi muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksipyynnöllä ja -annolla. Aidolla sellaisella.
Uudella käytöksellä. Molemmin puolin.
Rakkaudella
Miten teillä on mennyt tuon sovinnon jälkeen? Oletteko kumpikin pystyneet pitämään tuon uuden käytöksen?
Väkivalta on suhteessamme loppunut. Minuun ei ole kajottu ja olen oppinut olemaan eskaloimstta riitoja. Tähän tarvittiin jussityötä ja yhteistä tahtoa. Olen kyennyt antamaan anteeksi
Loukkausten unohtaminen riippuu henkilöstä. Pitkässä suhteessa loukkauksia tulee väkisinkin molemmilta, on ne sitten haukkumisia, pettämistä tai luottamusrikkeitä. Kaikkiin ei voi jäädä jumiin tai voi alkaa nunnaksi
Meillä kävi niin, että otin asumuseron.
Mies siinä ajassa vähän mietti asioita.
Sen jälkeen puhuimme asiat moneen kertaan läpi, eli aina kun asiat painoivat mieltäni.
Olen antanut anteeksi ja mies on todellakin muuttunut tämän jälkeen.
Mutta pitkä prosessi se oli, melkein kaksi vuotta.
Mutta tietenkin meillä oli ulkopuolinenkin tekijä tässä (Anoppi), kun tämä ei pitänyt minusta ollenkaan ja kannusti poikaansa käymään päälle (käski minun vilkaista peiliin, koska sieltä löytyy syypää minuun kohdistuneeseen väkivaltaan) ja anoppi oli yhtälailla mukana henkisessäkin väkivallassa.
Anoppi ei enää meidän elämään kuulu ja mieheni on tajunnut kuinka häntä on manipuloitu monet vuodet (lapsuudesta asti).
Ja tämä kaikki siis lähti siitä, että kun minä astuin kuvioihin, olimme aluksi anopin kanssa hyvää pataa, kunnes tämä pyysi minua esittämään omat mielipiteet ominani miehelleni. Kun en suostunut, käänsi manipuloinnissa nupit kaakkoon ja kohdisti kaiken mieheeni. Käänsi meidät toisiamme vastaan ja kun ei tulosta tapahtunut niin liittyi itse mukaan rikkomalla kotirauhan, yksityisyyden ja itsetuntoni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksipyynnöllä ja -annolla. Aidolla sellaisella.
Uudella käytöksellä. Molemmin puolin.
Rakkaudella
Miten teillä on mennyt tuon sovinnon jälkeen? Oletteko kumpikin pystyneet pitämään tuon uuden käytöksen?
Väkivalta on suhteessamme loppunut. Minuun ei ole kajottu ja olen oppinut olemaan eskaloimstta riitoja. Tähän tarvittiin jussityötä ja yhteistä tahtoa. Olen kyennyt antamaan anteeksi
"Olemaan eskaloimatta riitoja"? Eli pitämään pääsi kiinni? Kuulostaapa ihanalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksipyynnöllä ja -annolla. Aidolla sellaisella.
Uudella käytöksellä. Molemmin puolin.
Rakkaudella
Miten teillä on mennyt tuon sovinnon jälkeen? Oletteko kumpikin pystyneet pitämään tuon uuden käytöksen?
Väkivalta on suhteessamme loppunut. Minuun ei ole kajottu ja olen oppinut olemaan eskaloimstta riitoja. Tähän tarvittiin jussityötä ja yhteistä tahtoa. Olen kyennyt antamaan anteeksi
Mitä on jussityö?
Anteeksipyynnöllä ja -annolla. Aidolla sellaisella.
Uudella käytöksellä. Molemmin puolin.
Rakkaudella