Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kun aikuinen lapsi kohtelee vanhempaansa tosi törkeästi?

Vierailija
03.03.2013 |

Olimme tänään kylässä miehen lasten luona, ovat aikuisiän täyttäneet jo jonkin aikaa sitten ja asuvat kimppakämpässä. Asunto oli hirveässä kunnossa, meni kolme tuntia kun siivottiin se. Kyse ei ole siitä etteivät osaisi vaan siitä kun ei viitsitä. Toinen istui koko kyläilyn (siivousreissun) ajan koneella, ei evääsäkään liikuttanut kun pyydettiin jotakin tekemään. Musiikkia kuunneltiin kuulokkeilla niin että mitään ei kuultu mitään, helvetin pelaaminen on tärkeämpää. Se on ollut ongelma jo vuosikaudet. 

 

Tällä vanhemmalla on jonkinnäköinen masennus. On itse myöntänytkin sen. Mutta ei hänen tarvitsisi isälleen suoraan sanottuna vittuilla. Koulussa ei käydä, nukutaan vaan ja pelataan. Mun teki niin mieli sanoa tälle että perkele vekka sen koneen luota, mutta pidin mölyt mahassa etten vaan olisi aiheuttanut tälle "herkälle" ihmiselle lisää paineita. 

 

Isänsä on ihan neuvoton. Juttelin hänen kanssaan lähdettyämme autossa, että kuinka antaa kohdella itseään näin. Jos kyseessä olisi ollut oma lapseni siitä koneesta olisi lähtenyt piuhat irti oli sitten kuinka vanha tahansa, taikka vienyt koko helvetin koneen pois. 

 

Toiselta lapseltakin kun kysyi jotakin niin katseli vaan seiniä eikä vastannut oikeastaan mitään, ottaa isänsä kaikki kysymykset ja jutut vaan ärsyttävinä. Naurekelee päin naamaa. Olin aivan hoomoilasena. 

 

Isänsä on koittanut tukea, hakea ulkoilemaan ja harrastamaan, vienyt rientoihin ja vaikka mitä, alkaa mies olemaan ihan puhki ja neuvoton. 

 

Mitä ihmettä tässä voi tehdä?

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siivositte aikuisten ihmisten kämpän?

 

Vierailija
2/13 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä, ihmettelen tätä hyvin suuresti itsekin

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varmaan joku mennyt pieleen jo aikoja sitten, kun kerran puhetyyli omalle vanhemmalle on noin epäkunnioittava, ellei siihen sitten ole syytä. Varmaan pitäis miettiä noita hoitokuvioita uudelleen, onko hoito sille masentuneelle riittävää; tehoaako lääke ja onko tarvetta terapiaan. Jos ihminen on masentunut, on tällöin ärtynyt ja kiukkuinen pienimmästäkin asiasta. Onko tiedossa, ettei ole kuvioissa alkon käyttöä tai kannabista tai muuta?

 

Vierailija
4/13 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taustalla on jokin syy miksi aikuinen kohtelee isäänsä miten kohtelee. Mieti sitä tarkoin, ennen kuin tuomitset syyllisen ja syyttömän. Syy voi löytyä isästä ja jos sen tietäisit näkisit tilanteen uudessa valossa.

Vierailija
5/13 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta taas aikuinen on aina vastuussa omista puheistaan ja teoistaan, ja jos jokin katkeroittaa, se pitää osata sanoa suoraan eikä v*ttuillen.

Minäkin miettisin kahdesti, miten tuota apua annetaan. Masentuneelle tietysti hoitoa ja terapiaa, lääkitystä jne. mutta pitää olla selkeä diagnoosi ja hoito, jotta voidaan ymmärtää ja antaa anteeksi outo käytös ja siivottomuus. Isän on myös syytä miettiä itse omaa jaksamistaan, syyllisyyden tuntojaan jne. ja käydä ne huolella läpi. Kaikesta ei voi syyttää itseään eikä se ainakaan tee asioita hyväksi, että toimii mattona aikuisille lapsille. Apuhanat voidaan laittaa myös kiinni, jos siltä tuntuu. 

Vierailija
6/13 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nuoruudessa on taustalla venhempien ero, äitinsä lähti toisen miehen matkaan. Tämä vanhempi, silloin vielä, lapsi jäi isänsä luokse asumaan. Aina ollut hirveän hiljainen, pärjännyt kylläkin koulussa. 

 

Kyllä tässä saa sanomisiaan miettiä ihan liiaksi, tuntuu että mielin kielin pitää olla aina. Ja vaikka tuo isänsä sanoo tai tekee, tai on tekemättä niin aina vastaukset on inhottavanpuoleisia

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos isä on käyttänyt lastaan hyväksi tai lyönyt lapsuudessa, ymmärrän aikuisen lapsen käytöksen. Kynnys tuoda kaltoinkohtelu päivänvaloon on suuri ja jäljelle jää tuo: ignorointi ja epäkunnioitus, lopulta katkeroituminen. Isä säästää tällöin kuitenkin kasvonsa ja ulkopuoliset syyttävät aikuista lasta huonosta käytöksestä. Lapsi saa siis moninkertaisen kaltoinkohtelun osakseen. Se jos mikä katkeroittaa, mutta on toisaalta oma valinta. Ehkä hän pelkää, ettei isä selviäisi hengissä jos hänen todellinen luonteensa paljastettaisiin kaikille.

 

Mitäs tähän sanotte tuomitsijat? Miten itse toimisitte? Vastaukseksi ei riitä se, ettette usko näin käyneen. Ette todellisuudessa voi tietää perheiden sisäisiä asioita ellette ole itse yksi perheenjäsenistä. Aina ei silloinkaan.

Vierailija
8/13 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No kyse ei kyllä todellakaan ole mistää hyväksikäytöstä, häpeä!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos itse tulisit mun kämppääni riehumaan ja repimään tietokoneeni piuhoja, niin lentäisit niskaperse-otteella pihalle. Mene omaan kotiisi elämöimään. 

Vierailija
10/13 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies on mokannut lastensa kanssa pahasti joskus aikaisemmin. Selkeesti ei mitään kunnioitusta ja kunnioitus pitää ansaita. Ehkä pitävät isäänsä täydellisenä tossukkana, kun ei pystynyt vaimoaankaan pitämään.

Sitä saa mitä tilaa. Luuletko, että lapset olivat tyytyväisiä, kun ei heidän siisteystasonsa ei kelvannut isälle ja hänen hienolle naiselleen. Olisin heittänyt teidät ulos ja lillunut mieluummin paskoissani kuin katselen, että tullaan holhoamaan.

Ette sitten tajunneet, ettette olleet tervetulleita. Toinen teki kaikkensa, että häipyisitte, mutta ei.. jäädään siivoamaan. Mun mielestä todella törkeetä käytöstä teiltä. Vielä uhkaat piuhojen repimisellä toisen omassa kodissa, johon et ollut tervetullut.

Sä ällötät mua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.03.2013 klo 20:10"]

Jos isä on käyttänyt lastaan hyväksi tai lyönyt lapsuudessa, ymmärrän aikuisen lapsen käytöksen. Kynnys tuoda kaltoinkohtelu päivänvaloon on suuri ja jäljelle jää tuo: ignorointi ja epäkunnioitus, lopulta katkeroituminen. Isä säästää tällöin kuitenkin kasvonsa ja ulkopuoliset syyttävät aikuista lasta huonosta käytöksestä. Lapsi saa siis moninkertaisen kaltoinkohtelun osakseen. Se jos mikä katkeroittaa, mutta on toisaalta oma valinta. Ehkä hän pelkää, ettei isä selviäisi hengissä jos hänen todellinen luonteensa paljastettaisiin kaikille.

 

Mitäs tähän sanotte tuomitsijat? Miten itse toimisitte? Vastaukseksi ei riitä se, ettette usko näin käyneen. Ette todellisuudessa voi tietää perheiden sisäisiä asioita ellette ole itse yksi perheenjäsenistä. Aina ei silloinkaan.

[/quote]

Myöskään sinä et voi tietää, onko hyväksikäyttöä tms. tapahtunut. Tuomitsija? Sinä?

Vierailija
12/13 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äh, mitä jos niitä vaan ärsyttää kun tulette siivoamaan ja päsmäröimään ja kertomaan miten pitää elää.

Jos ensi kerralla viette pulla ja kahvia viemisinä, istutte alas ja kysytte mitä kuuluu? Ehkä sitten saatte asiallisen keskustelun aikaiseksi. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

 

Annatte apua jos pyydetään, mutta ette tuputa sitä. Saisivat aikuset lapset olla aikuisen roolissa ja ottaa vastuuta elämästään. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
03.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja AP luulee, että kun HÄN haluaa, kaikki muuttuvat taikasauvalla halutunlaiseksi... Kuule, asia on niin, että et voi pakottaa ketään muuttumaan. Ja muutos, se on kaikille vaikeaa, varsinkin jos joutuu kohtaamaan omat riippuvuudet. Poika on varmaan omia ongelmiaan ja niiden käsittelyä paennut tietokonemaailmaan, ei elä omaa reaalimaailmaa, vaan on uponnut bittitaivaniloihin. SINÄ et muutosta voi tehdä, vaan muutos pitää tulla pojalta. Kukapa ei olisi masentunut, kun tosiasiassa ei elä omaa elämää, vaan on antautunut riippuvuuteen pelimaailmaan. Sieltä ulostuleminen vaatisi oman elämän vastuun- ja haltuunottoa.

Älkää menkö siivoamaan, älkää viekö ruokaa, älkää antako rahaa. Se vain helpottaa väärällä tavalla pojan elämää, ja mahdollistaa sen, että voi jatkaa mukavammin riippuvuuden ylläpitämistä. Lopettamalla paapomisen, tuette poikaa kohtaamaan oman elämänsä veemäisyys. Kun ei ole rahaa ruokaan, on pakko mennä töihin, tai jos hukkuu paskaan, on pakko vain välillä siivota edes vähän.

Mutta, antakaa aikaa, antakaa läsnäoloa. Menette sinne, ja keitätte kahvit/teet/cokikset ja kysytty mitä kuuluu? Ja rupattelette niitä näitä (mitä kuuluu yhteisille tuttaville, omat kuulumiset ja esim. matkakuulumiset jne). Olkaa länsä ja kertokaa, että aina saa soittaa, ja aina saa tulla käymään. Ja kutsukaa leffaan, ravintolaan syömään tai ulkoilemaan tai kotiin viettämään kivaa iltaa jne.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kahdeksan viisi