G: Milloin viimeksi itkit? Miksi?

Pieni koiramme 1,5 v kuoli turhaan.

Muutama päivä sitten riideltyäni mieheni kanssa ja tultuani siihen tulokseen että ero on vain ajan kysymys.

Perjantaina, ystäväni tehtyä aika ikävästi. Jotenkin olen aina luullut, että ystävät on ja pysyy ja ovat ne elämän yksi kantava voima. Ja sitten tajuankin, että ystävä ei ehkä olekaan niin ystävä, kuin olet 25 vuotta luullut.

Eilen ja tänään.

Eilen: Naapuri kuunteli kovaäänistä musiikkia, ja on kuunnellut usein, eikä mikään auttanut. Alkoi tuntua epätoivoiselta.

Ja nyt: Läheinen ihminen uhkasi suunnilleen katkaista välit (ja kutsui hulluksi) kun kerroin että kun muu ei kerran auta, aion tehdä rikosilmoituksen ko naapureista. En ilmeisesti saisi puolustaa omaa oikeuttani kotirauhaan. Ja sillä kuulemma ei ole väliä, voitanko vai häviänkö käräjillä (ja aion varmistaa voiton, mikäli niin pitkälle päädytään. En vain jaksa noiden naapureiden kanssa ja kukaan ei tunnu auttavan. Ja muutto ei ole mahdollisuutena rahan takia.

Joka päivä.

Pelkään ja murehdin poikani (2v) koko loppuelämää jo valmiiksi. Pakkoajatuksia.