Lue keskustelun säännöt.
Game Of Thrones kausi 8 OFFICIAL
05.03.2019 |
Joko näitte uuden trailerin 8 kaudesta? Mitä ajatuksia trailerista? Toivoisin keskustelua täällä uudesta kaudesta ja kertokaa teidän teorioita mitä voisi tapahtua viimeisellä kaudella!
Kommentit (3140)
Vierailija kirjoitti:
Kuninkaansurmaajasta tuli kuninkaantekijä.
Ja millä logiikalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täydellinen lopetus.
Kaikki viime jakson virheet on nyt minun osaltani anteeksi annettu, niistä suurimpana Danyn "selittämätön" sekoaminen. Tyrionin selitys antoi tapahtuneeseen järkevän näkökulman ja sen olisi pitänyt tulla katsojalle ENNEN kuin Dany sekoaa. Toki kaikki mitä Tyrion sanoi oli tiedossa muutenkin, mutta sarja ei ollut ottanut siihen riittävän selvää kantaa.
Branin kuninkuus oli pääasiassa hyvä lopetus. Pieni poika, joka työnnettiin ikkunasta nousikin kuninkaaksi lopulta yli kaikkien muiden. Ainoa, joka tässä särähti oli se Branin "miksi luulet, että tulin tänne asti?" Tai ei ehkä niinkään särähtänyt vaan pisti miettimään, miten paljon Bran tiesi ennalta ja onko hän edes enää lainkaan Bran? Eikö hän itse ole toitottanut, ettei ole? KUKA siis siellä valtaistuimella (tekivät kai uuden?) oikein istuu?
Ja kuka tai mikä onkin, miksi haluaa löytää Drogonin? Emme kai saa tietää.
Jonin loppu surullinen, oikein sydäntä kaihersi vaikka olen häntä inhonnut aina.
Muiden aika odotettava, mutta ok.
Lohikäärmekohtaukset olivat taas upeita, ai että.
Eli varmasti nyt alkoi rauhan aika , mutta kuten sanottu, epeli valtaistuimella voi vielä paljastua ties miksi.
Jon ei olisi kyllä kohtaloaan ansainnut. Ärsyttävää!
No mitä Jon olisi ansainnut?
Kuninkuuden? Kyvytön vätys siihen.
Onnea? No lopussahan hän laahustaa wildlingien kanssa kohti pohjoista, kuka kieltää jäämästä sinne ja pokaamasta uuden Yggritten?
Ei se saanut tehdä lapsia tai ottaa vaimoa.
Kukapa asiaa siellä pohjoisessa vahtii? Joku Tormund varmaan hirveästi välittää etelänihmisten säännöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täydellinen lopetus.
Kaikki viime jakson virheet on nyt minun osaltani anteeksi annettu, niistä suurimpana Danyn "selittämätön" sekoaminen. Tyrionin selitys antoi tapahtuneeseen järkevän näkökulman ja sen olisi pitänyt tulla katsojalle ENNEN kuin Dany sekoaa. Toki kaikki mitä Tyrion sanoi oli tiedossa muutenkin, mutta sarja ei ollut ottanut siihen riittävän selvää kantaa.
Branin kuninkuus oli pääasiassa hyvä lopetus. Pieni poika, joka työnnettiin ikkunasta nousikin kuninkaaksi lopulta yli kaikkien muiden. Ainoa, joka tässä särähti oli se Branin "miksi luulet, että tulin tänne asti?" Tai ei ehkä niinkään särähtänyt vaan pisti miettimään, miten paljon Bran tiesi ennalta ja onko hän edes enää lainkaan Bran? Eikö hän itse ole toitottanut, ettei ole? KUKA siis siellä valtaistuimella (tekivät kai uuden?) oikein istuu?
Ja kuka tai mikä onkin, miksi haluaa löytää Drogonin? Emme kai saa tietää.
Jonin loppu surullinen, oikein sydäntä kaihersi vaikka olen häntä inhonnut aina.
Muiden aika odotettava, mutta ok.
Lohikäärmekohtaukset olivat taas upeita, ai että.
Eli varmasti nyt alkoi rauhan aika , mutta kuten sanottu, epeli valtaistuimella voi vielä paljastua ties miksi.
Jon ei olisi kyllä kohtaloaan ansainnut. Ärsyttävää!
No mitä Jon olisi ansainnut?
Kuninkuuden? Kyvytön vätys siihen.
Onnea? No lopussahan hän laahustaa wildlingien kanssa kohti pohjoista, kuka kieltää jäämästä sinne ja pokaamasta uuden Yggritten?
Mäkin tätä aiemmin ihmettelin, että mikä paha kohtalo tuo nyt Jonille oli? Käsittääkseni hän viihtyi Muurilla, on olevinaan aito pohjoisen mies, ei halua kuninkuutta...eikö vasalliksi jääminen esimerkiksi Sansan helmoihin olisi ollut pahempi kohtalo.
Missään nimessä Jonista ei olisi voinut tulla kuningasta senkään vuoksi, että hän siis oikeasti teki tuolla pahimman teon, tappoi oman hallitsijansa. Ei muut tiedä hänen mahtissiitostaan. Eikä sillä enää mitään väliä olekaan, jos kuningas valitaan tekojensa, ei vanhempien sukujuurien kautta.
Olkoot onnellinen, että säilyi hengissä. Pääsi kavereiden ja Aaveen luokse.
Ei tuo onnelliselta näyttänyt.
Uskon myös, että Drogon sulatti valtaistuimen, koska se se tuhosi sen äidin.
Minusta muutenkin on annettu se käsitys, että lohikäärmeillä on lähes ihmisen ymmärrys, vain erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täydellinen lopetus.
Kaikki viime jakson virheet on nyt minun osaltani anteeksi annettu, niistä suurimpana Danyn "selittämätön" sekoaminen. Tyrionin selitys antoi tapahtuneeseen järkevän näkökulman ja sen olisi pitänyt tulla katsojalle ENNEN kuin Dany sekoaa. Toki kaikki mitä Tyrion sanoi oli tiedossa muutenkin, mutta sarja ei ollut ottanut siihen riittävän selvää kantaa.
Branin kuninkuus oli pääasiassa hyvä lopetus. Pieni poika, joka työnnettiin ikkunasta nousikin kuninkaaksi lopulta yli kaikkien muiden. Ainoa, joka tässä särähti oli se Branin "miksi luulet, että tulin tänne asti?" Tai ei ehkä niinkään särähtänyt vaan pisti miettimään, miten paljon Bran tiesi ennalta ja onko hän edes enää lainkaan Bran? Eikö hän itse ole toitottanut, ettei ole? KUKA siis siellä valtaistuimella (tekivät kai uuden?) oikein istuu?
Ja kuka tai mikä onkin, miksi haluaa löytää Drogonin? Emme kai saa tietää.
Jonin loppu surullinen, oikein sydäntä kaihersi vaikka olen häntä inhonnut aina.
Muiden aika odotettava, mutta ok.
Lohikäärmekohtaukset olivat taas upeita, ai että.
Eli varmasti nyt alkoi rauhan aika , mutta kuten sanottu, epeli valtaistuimella voi vielä paljastua ties miksi.
Jon ei olisi kyllä kohtaloaan ansainnut. Ärsyttävää!
No mitä Jon olisi ansainnut?
Kuninkuuden? Kyvytön vätys siihen.
Onnea? No lopussahan hän laahustaa wildlingien kanssa kohti pohjoista, kuka kieltää jäämästä sinne ja pokaamasta uuden Yggritten?
Mäkin tätä aiemmin ihmettelin, että mikä paha kohtalo tuo nyt Jonille oli? Käsittääkseni hän viihtyi Muurilla, on olevinaan aito pohjoisen mies, ei halua kuninkuutta...eikö vasalliksi jääminen esimerkiksi Sansan helmoihin olisi ollut pahempi kohtalo.
Missään nimessä Jonista ei olisi voinut tulla kuningasta senkään vuoksi, että hän siis oikeasti teki tuolla pahimman teon, tappoi oman hallitsijansa. Ei muut tiedä hänen mahtissiitostaan. Eikä sillä enää mitään väliä olekaan, jos kuningas valitaan tekojensa, ei vanhempien sukujuurien kautta.
Olkoot onnellinen, että säilyi hengissä. Pääsi kavereiden ja Aaveen luokse.
Ei tuo onnelliselta näyttänyt.
Koskas tuo on onnelliselta näyttänyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhjä olo.
Haluttiinko tässä nyt sanoa, että vallantavoittelu tuhoaa kenet tahansa, ja että oikeasti valtaistuimelle kuuluu vain sellainen, joka ei sinne itse halua tai pyri, vaan kansa/neuvosto/joku demokraattinen järjestelmä hänet sinne nostaa? Silti tuntuu ihan puskista vedetyltä, että kruunataan kaksi sellaista hahmoa, jotka ovat istuneet sivussa muiden sotiessa ja ovat olleet koko sarjan ajan pikemminkin pelinappuloita, kuin pelaajia.
Jotenkin voisin helpommin hyväksyä tämän lopun, jos kenestäkään ei olisi tullut kuningasta tai kuningatarta. Westeros olisi jakautunut seitsemään itsenäiseen alueeseen, ja kuninkaiden ja kuningattarien aikakausi olisi ohi viiden kuninkaan ja kahden kuningattaren sotien jälkeen. Valtaistuinpeli päättyisi kaikkien pelaajien häviöön ja tuhoutumiseen ja samalla yksi aikakausi olisi ohi. Muutenkin sota tuhosi suurimman osan vanhoista suvuista ja valta-asetelmista, joten miksi ei samalla koko Westerosin hallintojärjetelmää? Siten Tulen ja jään laulu olisi tullut päätökseensä, torjuttuaan kuolleiden armeijan uhan mutta samallla pyyhkien koko vanhan maailman tieltään ja uusi, ehkä parempi maailma saisi mahdollisuuden. Se olisi minusta ollut katkeransuloista.
Onneksi Drogon sentään poltti rautavaltaistuimen.
No, niin päättyi myös yksi aikakausi omassakin elämässä. GoT oli minulle jollain tavalla elämää suurempi sarja. En jaksa enää uskoa, että GRRM saa ikinä kahta viimeistä kirjaa kirjoitettua, joten tähän on tyytyminen. Eipä tarvitse enää spekuloida ja odottaa vuosi toisensa jälkeen talvea.
Now my watch has ended.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täydellinen lopetus.
Kaikki viime jakson virheet on nyt minun osaltani anteeksi annettu, niistä suurimpana Danyn "selittämätön" sekoaminen. Tyrionin selitys antoi tapahtuneeseen järkevän näkökulman ja sen olisi pitänyt tulla katsojalle ENNEN kuin Dany sekoaa. Toki kaikki mitä Tyrion sanoi oli tiedossa muutenkin, mutta sarja ei ollut ottanut siihen riittävän selvää kantaa.
Branin kuninkuus oli pääasiassa hyvä lopetus. Pieni poika, joka työnnettiin ikkunasta nousikin kuninkaaksi lopulta yli kaikkien muiden. Ainoa, joka tässä särähti oli se Branin "miksi luulet, että tulin tänne asti?" Tai ei ehkä niinkään särähtänyt vaan pisti miettimään, miten paljon Bran tiesi ennalta ja onko hän edes enää lainkaan Bran? Eikö hän itse ole toitottanut, ettei ole? KUKA siis siellä valtaistuimella (tekivät kai uuden?) oikein istuu?
Ja kuka tai mikä onkin, miksi haluaa löytää Drogonin? Emme kai saa tietää.
Jonin loppu surullinen, oikein sydäntä kaihersi vaikka olen häntä inhonnut aina.
Muiden aika odotettava, mutta ok.
Lohikäärmekohtaukset olivat taas upeita, ai että.
Eli varmasti nyt alkoi rauhan aika , mutta kuten sanottu, epeli valtaistuimella voi vielä paljastua ties miksi.
Jon ei olisi kyllä kohtaloaan ansainnut. Ärsyttävää!
No mitä Jon olisi ansainnut?
Kuninkuuden? Kyvytön vätys siihen.
Onnea? No lopussahan hän laahustaa wildlingien kanssa kohti pohjoista, kuka kieltää jäämästä sinne ja pokaamasta uuden Yggritten?
Ei se saanut tehdä lapsia tai ottaa vaimoa.
Kukapa asiaa siellä pohjoisessa vahtii? Joku Tormund varmaan hirveästi välittää etelänihmisten säännöistä.
Voi voi, Jon itse vahtii! Jos jatko-osia nähtäisiin, nähtäisiin siellä Jon naama mytyssä marisemassa, miten kauheasti tekisi mieli lapsia ja vaimoa, mutta ei anna kunnia periksi, en voi eiii eiiii eiii, vaikka muut kuinka hokisivat vieressä, että lopeta jo hyvä mies tuo nössöily ja ota vastuu elämästäsi ja onnestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka näyttää onnelliselta, kun nähnyt saman kuin Jon, tappanut rakastettunsa tikarilla, tuntee ihmisten teiden eroavan lopullisesti ja on taatusti ihan vaan väsynyt? Onni voi olla kaiken sisässä ja pilkottaa pohjalla, mutta sen ohessa voi tuntea suurta tyhjyyttä tai selkeyttä, joka jää jäljelle kaiken kakofonian ja tappamisen tauottua.
Muistatteko mitä Jon teki esim Samille kun se tuli mustalinnaan? Puhui Mestari Aemonille Samin puolesta, ettei se hullu Allister Thorne kiduta sitä kuoliaaksi ja säästi ehkä Samin hengen. On aina laittanut omat tarpeensa ja halunsa syrjään tehnyt kuten on ollut oikein, vaikka on joutunut itse kärsimään tekonsa seuraukset.
En vaan voi hyväksyä että kaikki ovat kyllä valmiita hyötymään hänestä, mutta kukaan ei ikinä uhraudu hänen puolestaan samoin. Tai edes kunnioita.
Jonin kohtalo tai oikeammin hahmon kehityskaari on pahempi/lohduttomampi kuin Jaimien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myrskysyntyinen kirjoitti:
Tyhjä olo.
Haluttiinko tässä nyt sanoa, että vallantavoittelu tuhoaa kenet tahansa, ja että oikeasti valtaistuimelle kuuluu vain sellainen, joka ei sinne itse halua tai pyri, vaan kansa/neuvosto/joku demokraattinen järjestelmä hänet sinne nostaa? Silti tuntuu ihan puskista vedetyltä, että kruunataan kaksi sellaista hahmoa, jotka ovat istuneet sivussa muiden sotiessa ja ovat olleet koko sarjan ajan pikemminkin pelinappuloita, kuin pelaajia.
Jotenkin voisin helpommin hyväksyä tämän lopun, jos kenestäkään ei olisi tullut kuningasta tai kuningatarta. Westeros olisi jakautunut seitsemään itsenäiseen alueeseen, ja kuninkaiden ja kuningattarien aikakausi olisi ohi viiden kuninkaan ja kahden kuningattaren sotien jälkeen. Valtaistuinpeli päättyisi kaikkien pelaajien häviöön ja tuhoutumiseen ja samalla yksi aikakausi olisi ohi. Muutenkin sota tuhosi suurimman osan vanhoista suvuista ja valta-asetelmista, joten miksi ei samalla koko Westerosin hallintojärjetelmää? Siten Tulen ja jään laulu olisi tullut päätökseensä, torjuttuaan kuolleiden armeijan uhan mutta samallla pyyhkien koko vanhan maailman tieltään ja uusi, ehkä parempi maailma saisi mahdollisuuden. Se olisi minusta ollut katkeransuloista.
Onneksi Drogon sentään poltti rautavaltaistuimen.
No, niin päättyi myös yksi aikakausi omassakin elämässä. GoT oli minulle jollain tavalla elämää suurempi sarja. En jaksa enää uskoa, että GRRM saa ikinä kahta viimeistä kirjaa kirjoitettua, joten tähän on tyytyminen. Eipä tarvitse enää spekuloida ja odottaa vuosi toisensa jälkeen talvea.
Now my watch has ended.
Sansan nyt vielä ymmärsi pohjoisen kuningattareksi kun se ehti kokea kovia ja kouliintua, seurata häikäilemättömiä pelaajia ja oppia niistä.
Bran istuu tuolissa, tuijottaa ja käy välillä korppimatkoilla joiden merkitys jätettiin täysin auki (esim mitä tähdellistä Bran kävi korppimatkailemassa sillä aikaa kun kaikki ympärillä taisteli ja kuoli Yön kuningasta vastaan?). Mahtava kuningas. Jätti käytännön asiat muille ja lähti taas korppimatkailemaan että missähän se viimeinen lohhari on? Mitä väliä missä se on, pääasia että se on poissa.
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko mitä Jon teki esim Samille kun se tuli mustalinnaan? Puhui Mestari Aemonille Samin puolesta, ettei se hullu Allister Thorne kiduta sitä kuoliaaksi ja säästi ehkä Samin hengen. On aina laittanut omat tarpeensa ja halunsa syrjään tehnyt kuten on ollut oikein, vaikka on joutunut itse kärsimään tekonsa seuraukset.
En vaan voi hyväksyä että kaikki ovat kyllä valmiita hyötymään hänestä, mutta kukaan ei ikinä uhraudu hänen puolestaan samoin. Tai edes kunnioita.
Jonin kohtalo tai oikeammin hahmon kehityskaari on pahempi/lohduttomampi kuin Jaimien.
Niin. Vaikka Jaime sentään saikin kingslayer-tittelinsa niin silti kaikki edes seläntakana ymmärsivät että teko oli tarpeen eikä lähettäneet tätä minnekään karkotukseen.
Nyt kaikki yhtäkkiä ikäänkuin unohtivat miten maailman olisi käynyt jos hullu kuningatar olisi saanut jatkaa mellastustaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko mitä Jon teki esim Samille kun se tuli mustalinnaan? Puhui Mestari Aemonille Samin puolesta, ettei se hullu Allister Thorne kiduta sitä kuoliaaksi ja säästi ehkä Samin hengen. On aina laittanut omat tarpeensa ja halunsa syrjään tehnyt kuten on ollut oikein, vaikka on joutunut itse kärsimään tekonsa seuraukset.
En vaan voi hyväksyä että kaikki ovat kyllä valmiita hyötymään hänestä, mutta kukaan ei ikinä uhraudu hänen puolestaan samoin. Tai edes kunnioita.
Jonin kohtalo tai oikeammin hahmon kehityskaari on pahempi/lohduttomampi kuin Jaimien.
Koko Pohjoinen kunnioittaa. Myös vapaa kansa, jonka kanssa lähti vaeltamaan. Ilmeisesti JOn itse ei oikein kunnioita heitä, eikä elämäänsä Pohjoisessa, vaan jäi haikailemaan jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuninkaansurmaajasta tuli kuninkaantekijä.
Ja millä logiikalla?
Jaimesta mutkien kautta. Jos hän ei olisi tönäissyt Brania tornista, Branin tarinan kaari olisi ollut ihan toinen, hän ei olisi korppi eikä kuningas. Luultavasti olisi kuollut kuin Rickon, tai kuka tietää. (Jos kohtalo olisi antanut niin käydä.) Postuumi kunniankohennus Jaimelle, ainakin tavallaan. Käytäntö (teko) oli tietysti anteeksiantamaton, mutta tarinallisesti siinä on kiva symmetria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täydellinen lopetus.
Kaikki viime jakson virheet on nyt minun osaltani anteeksi annettu, niistä suurimpana Danyn "selittämätön" sekoaminen. Tyrionin selitys antoi tapahtuneeseen järkevän näkökulman ja sen olisi pitänyt tulla katsojalle ENNEN kuin Dany sekoaa. Toki kaikki mitä Tyrion sanoi oli tiedossa muutenkin, mutta sarja ei ollut ottanut siihen riittävän selvää kantaa.
Branin kuninkuus oli pääasiassa hyvä lopetus. Pieni poika, joka työnnettiin ikkunasta nousikin kuninkaaksi lopulta yli kaikkien muiden. Ainoa, joka tässä särähti oli se Branin "miksi luulet, että tulin tänne asti?" Tai ei ehkä niinkään särähtänyt vaan pisti miettimään, miten paljon Bran tiesi ennalta ja onko hän edes enää lainkaan Bran? Eikö hän itse ole toitottanut, ettei ole? KUKA siis siellä valtaistuimella (tekivät kai uuden?) oikein istuu?
Ja kuka tai mikä onkin, miksi haluaa löytää Drogonin? Emme kai saa tietää.
Jonin loppu surullinen, oikein sydäntä kaihersi vaikka olen häntä inhonnut aina.
Muiden aika odotettava, mutta ok.
Lohikäärmekohtaukset olivat taas upeita, ai että.
Eli varmasti nyt alkoi rauhan aika , mutta kuten sanottu, epeli valtaistuimella voi vielä paljastua ties miksi.
Jon ei olisi kyllä kohtaloaan ansainnut. Ärsyttävää!
No mitä Jon olisi ansainnut?
Kuninkuuden? Kyvytön vätys siihen.
Onnea? No lopussahan hän laahustaa wildlingien kanssa kohti pohjoista, kuka kieltää jäämästä sinne ja pokaamasta uuden Yggritten?
Ei se saanut tehdä lapsia tai ottaa vaimoa.
Kukapa asiaa siellä pohjoisessa vahtii? Joku Tormund varmaan hirveästi välittää etelänihmisten säännöistä.
Voi voi, Jon itse vahtii! Jos jatko-osia nähtäisiin, nähtäisiin siellä Jon naama mytyssä marisemassa, miten kauheasti tekisi mieli lapsia ja vaimoa, mutta ei anna kunnia periksi, en voi eiii eiiii eiii, vaikka muut kuinka hokisivat vieressä, että lopeta jo hyvä mies tuo nössöily ja ota vastuu elämästäsi ja onnestasi.
Menee kymmenen vuotta ja hommiinsa ryytynyt Tyrion tulee tervehtimaan Jonia.
Yöllä kirkkaan tähtitaivaan alta muurin yli kustessaan Tyrion kyselee Jonilta että mites on mennyt.
Jon valittaa yksinäisyyttään ja elämän yleistä ankeutta. Tyrion ihmettelee että eikös Jon ole suosittu wildlingien joukossa, miksei ole ottanut edes naisystävää.
Partiopoika-Jon muisuttaa että häntä kiellettiin ottamasta vaimoa ja tekemästä lapsia.
Tyrion avaa viinileilin, ottaa ison huikan, tarjoaa Jonille ja alkaa sitten selittää että naisen kanssa voi elää ilman avioliittoakin, ja että seksiä voi harrastaa muuallekin kuin vaginaan.
Flashforward vuoden päähän: Jon hymyilee maireasti ja taputtaa leveälanteista wildlingnaista pepulle. Tämä hymyilee takaisin ja tokaisee että käy hakemassa voita.
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko mitä Jon teki esim Samille kun se tuli mustalinnaan? Puhui Mestari Aemonille Samin puolesta, ettei se hullu Allister Thorne kiduta sitä kuoliaaksi ja säästi ehkä Samin hengen. On aina laittanut omat tarpeensa ja halunsa syrjään tehnyt kuten on ollut oikein, vaikka on joutunut itse kärsimään tekonsa seuraukset.
En vaan voi hyväksyä että kaikki ovat kyllä valmiita hyötymään hänestä, mutta kukaan ei ikinä uhraudu hänen puolestaan samoin. Tai edes kunnioita.
Jonin kohtalo tai oikeammin hahmon kehityskaari on pahempi/lohduttomampi kuin Jaimien.
Ja kun koko muu porukka kun kääntyi muurilla sitä vastaan ja Jonin ainoa ystävä oli Sam. Jon olisi tarvinnut Samia juuri silloin, mutta Sam halusi Citadelliin opiskelemaan. Jon silmää räpäyttämättä päästi Samin, koska tiesi että se olisi Samille ja koko yövartiolle hyväksi.
Ja sittenhän se tapettiin sinne muurille Samin lähdön jälkeen.
Tässä kohtaa kirjoissa tarina on ja jos kirjat meinaavat seurata sarjan juonikuvioita, toivon ettei Martin herätä Jonia enää henkiin ollenkaan vaan Prince that was promised olisi young Griff.
Vierailija kirjoitti:
Kuka näyttää onnelliselta, kun nähnyt saman kuin Jon, tappanut rakastettunsa tikarilla, tuntee ihmisten teiden eroavan lopullisesti ja on taatusti ihan vaan väsynyt? Onni voi olla kaiken sisässä ja pilkottaa pohjalla, mutta sen ohessa voi tuntea suurta tyhjyyttä tai selkeyttä, joka jää jäljelle kaiken kakofonian ja tappamisen tauottua.
Henkiin jäänyt?
Vierailija kirjoitti:
Myrskysyntyinen kirjoitti:
Tyhjä olo.
Haluttiinko tässä nyt sanoa, että vallantavoittelu tuhoaa kenet tahansa, ja että oikeasti valtaistuimelle kuuluu vain sellainen, joka ei sinne itse halua tai pyri, vaan kansa/neuvosto/joku demokraattinen järjestelmä hänet sinne nostaa? Silti tuntuu ihan puskista vedetyltä, että kruunataan kaksi sellaista hahmoa, jotka ovat istuneet sivussa muiden sotiessa ja ovat olleet koko sarjan ajan pikemminkin pelinappuloita, kuin pelaajia.
Jotenkin voisin helpommin hyväksyä tämän lopun, jos kenestäkään ei olisi tullut kuningasta tai kuningatarta. Westeros olisi jakautunut seitsemään itsenäiseen alueeseen, ja kuninkaiden ja kuningattarien aikakausi olisi ohi viiden kuninkaan ja kahden kuningattaren sotien jälkeen. Valtaistuinpeli päättyisi kaikkien pelaajien häviöön ja tuhoutumiseen ja samalla yksi aikakausi olisi ohi. Muutenkin sota tuhosi suurimman osan vanhoista suvuista ja valta-asetelmista, joten miksi ei samalla koko Westerosin hallintojärjetelmää? Siten Tulen ja jään laulu olisi tullut päätökseensä, torjuttuaan kuolleiden armeijan uhan mutta samallla pyyhkien koko vanhan maailman tieltään ja uusi, ehkä parempi maailma saisi mahdollisuuden. Se olisi minusta ollut katkeransuloista.
Onneksi Drogon sentään poltti rautavaltaistuimen.
No, niin päättyi myös yksi aikakausi omassakin elämässä. GoT oli minulle jollain tavalla elämää suurempi sarja. En jaksa enää uskoa, että GRRM saa ikinä kahta viimeistä kirjaa kirjoitettua, joten tähän on tyytyminen. Eipä tarvitse enää spekuloida ja odottaa vuosi toisensa jälkeen talvea.
Now my watch has ended.
Sansan nyt vielä ymmärsi pohjoisen kuningattareksi kun se ehti kokea kovia ja kouliintua, seurata häikäilemättömiä pelaajia ja oppia niistä.
Bran istuu tuolissa, tuijottaa ja käy välillä korppimatkoilla joiden merkitys jätettiin täysin auki (esim mitä tähdellistä Bran kävi korppimatkailemassa sillä aikaa kun kaikki ympärillä taisteli ja kuoli Yön kuningasta vastaan?). Mahtava kuningas. Jätti käytännön asiat muille ja lähti taas korppimatkailemaan että missähän se viimeinen lohhari on? Mitä väliä missä se on, pääasia että se on poissa.
Onhan se ihan sama kuin oikeassakin elämässä. Usein ne ylennetään jotka vähiten sen ansaitsisivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko Tyrion siis Branin juonessa mukana? Sumpliko ne tän kahdestaan?
Oletat että näissä juosten kustuissa viimeisissä kausissa oli mitään järkevää juonta?
Jos loppuratkaisu olisi ollut Tyrionin ja Branin juoni, olisivat molemmat tienneet etukäteen, että ennen tätä tuhansien ihmisten tulee kuolla King's Landingissa. Branista en ota selvää, mutta vaikea kuvitella, että Tyrion tuon tiesi. Kyllä hänen hämmennyksensä tuhon keskellä oli aitoa.
Minusta loppuratkaisussa jotkut asiat (Danyn kuolema ja hulluus, Sansa pohjoisen hallitsijana ym) olivat periaatteessa ihan hienoja käänteitä, mutta kyllä toteutuksesta jäi kokonaisuudessaan todella juostenkustu olo. Tyrion sai lopulta ehdottaa hallitsijaa, vaikka Tahrattomat ja dothtdrakit olivat juuri menettäneet kuningattarensa hänen juoniensa ansiosta. Tuntuu minusta aika epäuskottavalta. Lisäksi Kolmisilmäisen korpin tausta, tarina ja tarkoitus jäi täysin auki ja kesken, samoin kuin Night Kingin. Odotin vuosia, että nämä tarinat olisivat jotenkin eeppisesti punoutuneet yhteen. Joku aiemmin ehdotti, että Kolmisilmäisen korpin hallitsemisen ideana oli ilmeisesti vallan siirtyminen pois ihmisten käsistä. Tämän olisi voinut toteuttaa todella hienosti ja syvällisesti, mutta nyt kokonaisuus jäi hyvin sekavaksi, pirstaleiseksi ja ohueksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka näyttää onnelliselta, kun nähnyt saman kuin Jon, tappanut rakastettunsa tikarilla, tuntee ihmisten teiden eroavan lopullisesti ja on taatusti ihan vaan väsynyt? Onni voi olla kaiken sisässä ja pilkottaa pohjalla, mutta sen ohessa voi tuntea suurta tyhjyyttä tai selkeyttä, joka jää jäljelle kaiken kakofonian ja tappamisen tauottua.
Henkiin jäänyt?
No sekin on vähän häilyvä termi Jonin kohdalla :S
Ketju on lukittu.
Ei se saanut tehdä lapsia tai ottaa vaimoa.