Lue keskustelun säännöt.
Mistä apua äidin jaksamiseen, kun isä ei auta?
28.02.2013 |
Olen puolivuotiaan vauvan hyvin väsynyt äiti. Kaipaisin eniten unta mutta välillä vähän myös omaa aikaa. Vauva nukkuu edelleen tunnin pätkissä. Allergioiden takia ei voida antaa hänelle mitään korviketta, koska sopivaa ei tunnu löytyvän. Näin olen jatkuvasti kiinni vauvassa. Kerran olen koko tänä aikana päässyt hetkeksi tapaamaan ystävääni. Ja nyt alkaa tuntua, että en jaksa enää.
Hoidan yksin lapset (2 kpl), esikoisen harrastukset ja kodin. Pari kertaa kuussa meillä käy sentään siivooja. Mies reissaa työkseen ympäri maailmaa ja on keskimäärin 3 päivää viikossa reissussa, välillä myös viikonloput. Kotimaassa ollessaan on töissä klo 8-18 ja sen lisäksi menee jonkun verran iltoja edustukseen. Kotona ollessaan tekee illatkin töitä puoleenyöhön asti. Jos pyydän häntä olemaan vauvan kanssa, hän menee vauvan viereen lattialle näpyttelemään koneella työjuttuja ja vauva kitisee, kun ei saa isältä mitään huomiota. Oma-aloitteisesti ei vauvaa hoida.
Onko muillakin tällaista arkea? Valitanko mä ihan turhasta? Viikonloppuisin mies kyllä laittaa ruokaa ja hoitaa lastakin sen mukaan, mitä pyydän tekemään.
Kommentit (33)
Ei se ole isän halusta kiinni, että vaihtaako työpaikkaansa lastensa takia vai ei. Töiden järjestelyn lasten ehdoilla pitäisi olla selvää. Hän ehtii vaihtaa vaativampiin töihin sitten, kun lapset ovat isompia.
Kysypä mieheltä, että miksi hän halusi lapsia, jos kerran ei voi asettaa työelämäänsä toissijaiseksi. Tai mitä mieltä hän olisi siitä, jos sinäkin alkaisit tehdä samanlaista työviikkoa ja olemaan yhtä paljon poissa (kun näköjään pienten lasten vanhemmalle se on sallittua). Kuinka hän silloin järjestäisi lastenhoidon?
Näytä isälle, että asia pitää ottaa vakavasti. Joko hän jakaa vanhemmuuden sinun kanssasi ja vaihtaa töihin jossa se on mahdollista tai ei ole isä ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua huvittaa aina nämä "laitat sen miehen ruotuun". Omassa kaveripiirissä jokaikisessä perheessä tapellaan tästä samasta asiasta: on hyvä mies, joka on hyvä isä. Työssäkäyvä ja väsynyt hänkin, mutta arjen taakka on äidillä. Missä ne tosielämän 50% kodista hoitavat.
Voin lähteä huoletta viikon työmatkalle ja tiedän että mies kyllä hoitaa homman. Laittaa myös arjessa ruokaa jne., mutta kun olen kotona niin yöheräilyt on mun vastuulla. Tai miehen mielestä hän on hoitanut homman jos herää kerran.
Saman kokeneena toivotan paljon tsemppiä!
Oikea maito löytyy varmasti. Aminohappopohjaiset maidot käyvät kaikille, vaikka ovat korvukkeista niitä kallempia.
Kamalaa sanoa, mutta vauva / pikkulapsiaika kestää vain aikansa. Kun on oikein väsynyt, perspektiivi on tietysti vain yhdessä päivässä tai sen puolikkaassa, mutta usko pois, kyllä se vielä joskus helpottaa :)
Voimaa sain itse perhekerhosta. Sinne sai mennä lasten kanssa. Esikoisen voisi ehkä viedä lapsiparkkiin, puistotädille tms. ja mennä vain vauvan kanssa. Puolivuotias jaksaa vielä vaunuissa tai rattaissa vaikka kauppakeskuksessa.
Itse koin vaikeimminsi illat. Päivisin kotiäidit tapasivat toisiaan, mutta illat oli varattu ydinperheille. Silloin koin olevani yksin.
Neuvolassa minua ei koskaan kuunneltu eikä "uskottu". Äitikavereilla oli miehet apunaan, joten hekään eivät voineet täysin ymmärtää, miltä tuntui hoitaa kaikki itse. Meillä siis oltiin avioparina, mutta mies opiskelemassa toisella paikkakunnalla.
Pitkän tähtäimen neuvona toivon, että saisit keskusteltua asiasta miehesi kanssa. Meillä lapset jo vähän isompia, opiskelu ohi, mutta jämähdin hoitamaan edelleen kaiken yksin.
Pumppaa maitoa pakastimeen ja sieltähän sitä löytyy helposti pullontäytettä.
Tsemppiä ap:lle ekaksi.
Ja 25:lle vinkki että ei ne aminohappopohjaiset korvikkeetkaan kaikille käy.Valitettavasti.
Toivottavasti ap;n vauva on hyvän allergialääkärin hoidossa. Tarkoitan ettei ap;n tarvitse niin paljoa kantaa murhetta allergioihin liittyvistä asioista kun tukea saa hyvältä lääkäriltä (me löydettiin hyvä yksityinen lääkäri histamiini sivustolta saadun vinkin perusteella). Jos ruokavalio saadaan kuntoon niin todennäköisesti lapsi rupeaa nukkumaan paremmin (ap todennäköisesti diettaa itse nyt niitä ruokia joille lapsi on allerginen). Itse olen kahdesti joutunut imettämään allergista lasta suppealla imetysdietillä ja meillä kyllä on ollut helpotus siirtyä korvikkeelle kunhan sopiva on löytynyt. Toivottavasti ap;nkin vauvalle löytyisi pian sopiva korvike. Se auttaa paljon jos lapsi nukkuu paremmin ja saa itse syödä vapaammin.
Myös refluksilääkityksestä saattaisi olla apua jos lapsella on allergista tai rakenteellista refluksia. Sehän aiheuttaa usein pätkittäiset yöunet ja vähän väliä vauva haluaa maito hörpyn kun huuhtelee sillä suuhun nousevat hapot pois.
Ap voisi myös kysyä mieheltään miten ajatteli hoitaa lapset jos ap joutuu unenpuutteen vuoksi sairaalaan ? Herättäisikö se yhtään ottamaan enemmän vastuuta tiltanteesta nyt ja helpottamaan ap;n taakkaa.
Itselleni tuli vaikeita allergioita ja astma paheni kun jouduin imettämään tiukalla imetysdietillä lasta jolla todella laajat allergiat ja minulla oli todella paljon univajetta. Onneksi meillä mies ymmärsi tilanteen ja otti 3kk vuorotteluvapaan isyysloman lisäksi kun perheellä oli tiukinta ja muutenkin mies teki vain ihan minimimäärän töitä ja oli paljon kotona hoitamassa lapsia.
Jos mies ei voi millään auttaa niin pyydä miestä hommaamaan sinulle apua. Siis maksaa kodinhoitajan tai jonkun opiskelijatytön teille sinua auttamaan mahdollisimman paljon. Sinä tarvit apua ja kannattaa hommata sitä nyt eikä sitten vasta kun romahdat ja joudut sairaalahoitoon.
Kovasti jaksamista.
t. Kahden allergisen lapsen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.07.2013 klo 08:11"]
Ap:lle ja #12, täällä kanssa yrittäjän vaimo. Me ollaan sovittu keskenämme että mies hoitaa työn (tuo rahan taloon ja mahdollistaa elintason) ja minä hoidan nyt äitiyslomalla lapsen, vastaan kodin ja mökin siisteydestä, ruoka- ja pyykkihuollosta. Kyllä tämä joskus on todella raskasta ja väsyttää, mutta meidän tilanteessa tuo "tasa-arvo" ei toteudu. Eikä se mua haittaakaan... Ihminen pystyy aika uskomattomiin tekoihin kun tekee vaan eikä valita!!
[/quote]
No joo, vähän tylsä vastailla vanhaan ketjuun, mutta noin yleisemmällä tasolla: olen aika lailla samaa mieltä lainaamani kanssa. Vaikka ymmärrän ap:n umpiväsymyksen oikein hyvin, ymmärrän miestäkin. Jos hän on aina halunnut tehdä aikaavievää työtä, ei kai nykytilanne yllätys ole? Kai sitä rahaakin jostain on saatava? Vai ajatteliko ap, että sitten helpottaa, jos mies tekee vähemmän töitä ja ap menee myös töihin, heräilee vieläkin ehkä pitkin öitä ja menee aamulla väsymyksestä sekapäisenä ansiotyöhön? En lähtisi asettelemaan ap:n ja hänen miehensä elämää vastakkain ja miettimään, kumpi on hyvis ja kumpi pahis. Ap itse kirjoitti, että lastenhoito- ja kodinhoitoavun palkkaaminen olisi mahdollista (ja siivooja kai jo kävikin?), ja kai siihen muitakin mahdollisuuksia on kuin MLL? Kun ihan fyysinen väsymys helpottaa, tilanne onkin jo ihan eri. Toki on sääli, että mies jää lastensa elämästä vähän ulkopuoliseksi, mutta toisaalta niin on usein laita ympäri maailman ja silti lasten välit isään voivat olla hyvät. Perusarjen pyörittämiseen riittänee useimmiten yksi aikuinen, kunhan huolehtii omasta henkisestäkin jaksamisesta. Ennen kaikkea asennoitumalla niin, että omien lasten ja oman kodin hoitaminen on iloinen kunniatehtävä, ei joku tylsä velvollisuus, jota pitää periaatteestakin jakaa mahdollisimman paljon muille. Toki sitten erilaiset kerhot, kaverit sun muu ovat myös tärkeitä, ei sinne kotiin kannata hautautuakaan, jos ei halua. Mutta vaikka tämä kuulostaa ikävän tätimäiseltä, sanoisin, että ainakin siinä vaiheessa, kun silkka väsymys on kutakuinkin hoidossa, oma asennoituminen on ratkaisevaa, vertailu muihin ei yleensä ole hedelmällistä.
Hei! Minä olen ollut aika lailla vastaavassa tilanteessa.
vinkkini:
-rupea varastoimaan maitoa pakastimeen. Esim sähköpumpulla toisesta rinnasta kun toista imetään.
-etsi luotettava lastenhoitaja, tarvittaessa myös öiksi
-onhan sinulla kantoliina? se vapautti itseni tekemään muutakin kuin lepyttelemään vauvaa. Esim itse vauva kantoliinassa kaverin luokse ja lastenhoitaja huolehtii esikoisesta ja kodista sillä välin
-jos miehesi on noin paljon töissä, ei lastenhoitajan apu niinä päivinä ja öinä kun hän on reissussa varmaankaan ole taloudellisesti mahdotonta?
-Kun sitä maitoa on pakastimessa, mies huolehtii osa öistä kun on kotona. Vauva varmasti alkuun protestoi, mutta hän on isällään hyvässä hoidossa ja sinä tarvitset unta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:lle ja #12, täällä kanssa yrittäjän vaimo. Me ollaan sovittu keskenämme että mies hoitaa työn (tuo rahan taloon ja mahdollistaa elintason) ja minä hoidan nyt äitiyslomalla lapsen, vastaan kodin ja mökin siisteydestä, ruoka- ja pyykkihuollosta. Kyllä tämä joskus on todella raskasta ja väsyttää, mutta meidän tilanteessa tuo "tasa-arvo" ei toteudu. Eikä se mua haittaakaan... Ihminen pystyy aika uskomattomiin tekoihin kun tekee vaan eikä valita!!
Ei se lapsi tarvi tunnin välein sitä maitoa, eikö isä voi hoitaa yöt muuten mutta tuo sulle sen vauvan vaikka kolmen tunnin välein syömään, ja jos lapsi on puolivuotias niin kohtahn voi pitää unikoulunkin.
Mites lasten isovanhemmat? Kiinnostaisiko heitä auttaa? Jos meet lasten kanssa viikoks taipariksi mummolaan kuokkimaan niin saisit ehkä edes päivällä levätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenköhän tilanne on edennyt, nyt vauva taitaa olla jo lähemmäs vuoden ikäinen?
( Kuka nostaa 6kk vanhoja ketjuja ja vastaa niihin samaan pötköön?????)
Huonolta näyttää mutta ei niin synkältä kuin minulla. Oli aiemmin mies joka oli 7 päivää viikossa pois kotoa eikä osallistunut yhtään lasten hoitoon eikä kodin töihin. Lisäksi olin töissä enkä saanut koskaan omaa aikaa. Olin koko ajan uupunut. Ymmärsin tämän vasta liian myöhään. Kannattaa HETI hakea apua muualta jos tunnet olosi uupuneeksi. Se on viisautta ja rohkeutta. Voi kun minäkin olisin ymmärtänyt ettei ihmisen tarvi jaksaa yksin vaan apua on saatavilla. Uupumus menee ohi kun saa tarpeeksi lepoa ja muutosta elämään.831
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenköhän ap:n 3-vuotias jaksaa? Kestikö parisuhde?
[quote author="Vierailija" time="28.02.2013 klo 16:09"]
No eikö isä voisi sitten vaihtaa sellaiseen työpaikkaan, jonka pystyy sovittamaan yhteen perhe-elämän kanssa? Tai ennemminkin ihmettelen, miksei se ole ollut itsestään selvä ratkaisu lapsia hankkiessa. Pitihän sen olla jo etukäteen tiedossa, että pikkulapset vaativat paljon huolenpitoa.
[/quote]
No, faktahan on se, että isä ei halua vaihtaa työtään mihinkään helpompaan (=huonompipalkkaiseen). Tästä on puhuttu vuosia ja hän on luvannut, mutta ei niin ei. En sitä kyllä odottanutkaan enää. Hän lupasi myös pitää isyyslomaa, mutta ei pitänytkään. Työ ja ura kiinnostaa häntä, vaikka väittääkin, että perhe on tärkein. Se ei kyllä näy mitenkään mielestäni. No joo, nyt kuulostan taas katkeralta :-) Ehkä olenkin.
ap