Lue keskustelun säännöt.
Nykyäidit eivät osaa lähteä päivystykseen ilman somen voimaa..
04.03.2019 |
"Mitä tämä on?" "Lapsi sairas, mitä teen?" Lukuisia aloituksia samaan suuntaan. Ennen mentiin suoraan päivystykseen kyselemään. Nykyisin ensin tehdään someen päivitys, kysellään ja vasta kun on saatu 20 kommenttia päivystykseen menemisestä, mennään sinne päivystykseen.
Sama koskee kaiken maailman näppyläkuvia.
Onko mikään ihme, että päiväkodeissakin on yhtenään joku epidemia, kun äidit eivät tajua mennä lääkäriin ajoissa ilman somea?
Miten helkutissa esim. -70 - luvulla syntyneet ovat hengissä, kun ei ollut somea ja ketään kertomassa, milloin pitää lähteä päivystykseen tai soittaa ambulanssi paikalle? Kysyn vaan. Ihmiset vain tyhmenevät somen myötä.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Ainakin itse osaan soittaa neuvolaan, jos ei ole mikään akuutti asia, mutta jos tarvitsen neuvoja lapsen olon helpottamiseksi.
Minulle neuvolassa sanottiin, että aina voi soittaa. Ja päivystykseen osaan mennä ilman someakin.Muutenkin nykyäidit ovat tiukkapipoisempia kuin esim. oma äitini, joka on syntynyt 50-luvulla. Nykymammat saavat hepulin heti, kun joku ei noudata suosituksia orjallisesti ja päivälleen esim. 4kk:n ikäisellä aloiteta soseita, vaan onkin aloitettu jo aiemmin noin. 3kk:n ikäisenä tai viikkoa alle 4 kk.
Sitäkään en ymmärrä, että miksi ostaa lapselle kalliita vaatteita, joissa ei voi askarella, maalata ja piirtää, leikkiä ja rymytä edes ulkona jossain törkykalliissa ulkohaalarissa ettei arvo laske.
50-luvun äidin lapset otetaan nykypäivnä huostaan. Vaatimukset ovat erit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen lääkäriin varmaan pääsikin. Oli helppo vain tallustella poistattamaan tikkua tms.
Eihän ennen ollut edes mitään päivystystä ja päivystykset tuli joskus 80-luvulla ja terveyskeskukset oli auki klo 7.00-16.00. Ja 70-luvulla lääkärissä käynti oli todella kallista, eikä sinne lähdetty pikkuvaivan takia.
Ja ambulanssi potilaat vietiin sairaaloihin tai jos oli hätätapaus.
Minä olen 70-luvun lapsi. Meille saattoi soittaa sekä terveydenhoitajan että lääkärin kotiin. Huomattavasti paremmat terveyspalvelut kuin nykyään.
Teillä on ollut joku tuttava ja sukulaislääkäri joka tuli kotiin, ei tosiaan ollut mitään kiertäviälääkäreitä. Ja monessa perheessä ei vielä 70-alussa ollut edes puhelimia, millä soittaa.
Tosin, terveyskeskuksia 70-luvulla jo enemmän kuin 60-luvulla.
Ja mä olen 70-luvun aikuinen. Eikä työterv.huoltoakaan ollut.
Terveydenhoitaja/kätilö kävi kotona vastasyntyneen luona pari kertaa kun vauva oli muutaman viikon ikäinen, ei muuten, mutta näinhän on nykyäänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen lääkäriin varmaan pääsikin. Oli helppo vain tallustella poistattamaan tikkua tms.
Eihän ennen ollut edes mitään päivystystä ja päivystykset tuli joskus 80-luvulla ja terveyskeskukset oli auki klo 7.00-16.00. Ja 70-luvulla lääkärissä käynti oli todella kallista, eikä sinne lähdetty pikkuvaivan takia.
Ja ambulanssi potilaat vietiin sairaaloihin tai jos oli hätätapaus.
Minä olen 70-luvun lapsi. Meille saattoi soittaa sekä terveydenhoitajan että lääkärin kotiin. Huomattavasti paremmat terveyspalvelut kuin nykyään.
Teillä on ollut joku tuttava ja sukulaislääkäri joka tuli kotiin, ei tosiaan ollut mitään kiertäviälääkäreitä. Ja monessa perheessä ei vielä 70-alussa ollut edes puhelimia, millä soittaa.
Tosin, terveyskeskuksia 70-luvulla jo enemmän kuin 60-luvulla.
Ja mä olen 70-luvun aikuinen. Eikä työterv.huoltoakaan ollut.Terveydenhoitaja/kätilö kävi kotona vastasyntyneen luona pari kertaa kun vauva oli muutaman viikon ikäinen, ei muuten, mutta näinhän on nykyäänkin.
Kunnan lääkäri ja kunnan terveyssisar.
Ja kunnan kotipalvelusta sai muuten kodinhoitajan aina jos ja kun äiti sairasti.
Minusta nuo somepäivitykset ovat huomion kerjäämistä.
Vierailija kirjoitti:
Koska some ensin. En ihmettelis jos lapsikuolleisuus palaisi samoihin sfääreihin kuin ennen somea. Kuvataan kaiken maailman näpyt, naarmut ja finnit someen.
Nykyään käytetään jo terveydenhoidossa hyväksi teknologiaan ja älylaiteitta, siellä missä ei ole lääkäripalveluita.
Ei se ole sen kumpaa, kuin otetaan kännykällä kuva esim. silmätulehduksesta tai jostain näppylästä ja lähetään lääkärille. Kuvaa voi tarkastella paljon suuremmassa koossa, kuin olisi itse paikan päällä. Itsekin olen saanut lääkkeet silmätulehdukseen, kun olin jumalan selän takana maalla. Ja tämä on tulevaisuutta terv.hoidossa.
Minusta someen kuvaaminen on ihan ok. kun sieltä saa paljon enemmän vertaistukea, toisin kuin ennen ompeluseuroissa tai seurojentaloissa, jossa äidit veivät lapsensa muiden äitien tutkittavaksi, kun terv.kesk. ja lääkäreitä oli vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta nuo somepäivitykset ovat huomion kerjäämistä.
Niin ovat ja helvetin vaarallista, kun lapsen terveydenkin uhalla haetaan vain huomiota.
Parempi sekin että kysyy jostain, eikä suoraan lähde päivystykseen asian kanssa, jonka voi hoitaa kotona tai joka voi odottaa neuvolan virka-aikaa.
Ennen soitettiin äidille, nyt kysytään somesta.
Tässä välissä oli sellainen aika että ei kyselty mistään, vaan mentiin vaan suoraan päivystykseen näyttämään janieerikan sormessa olevaa näppyä ja parhaassa tapauksessa vielä ambulanssilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutku on kivaa saada kommentteja, sydämiä ja tykkäyksiä.
Mammat nyt ovat hysteerisia kaikesta, ja useat kuitenkin jättävät lapsensa rokottamatta ja sitten ollaankin sormi suussa sairaalassa selviääkö lapsi vai ei.
Eivätkä osaa ilman somea edes hoitaa lapsiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kysyn somessa monenlaisia asioita.
Terveysasioissa kysyn monelta twholta ja otan itse selvää.
Sellaista vanhemmuutta halveksin että mennään vaan Herra Tohtorin tai Rouva Hoitajan luo ja kipataan vastuu sinne. Sitäpaitsi hoitovirheet ovat niin yleiisä, että en ikinä uskaltaisi olla noin auktoriteettisokea.
Lapsi tukehtumaisillaan ja ei muuta kun kuva someen 🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku lääkärihän voisi perustaa someen ryhmän näille uusavuttomille äideille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen lääkäriin varmaan pääsikin. Oli helppo vain tallustella poistattamaan tikkua tms.
Eihän ennen ollut edes mitään päivystystä ja päivystykset tuli joskus 80-luvulla ja terveyskeskukset oli auki klo 7.00-16.00. Ja 70-luvulla lääkärissä käynti oli todella kallista, eikä sinne lähdetty pikkuvaivan takia.
Ja ambulanssi potilaat vietiin sairaaloihin tai jos oli hätätapaus.
Minä olen 70-luvun lapsi. Meille saattoi soittaa sekä terveydenhoitajan että lääkärin kotiin. Huomattavasti paremmat terveyspalvelut kuin nykyään.
Teillä on ollut joku tuttava ja sukulaislääkäri joka tuli kotiin, ei tosiaan ollut mitään kiertäviälääkäreitä. Ja monessa perheessä ei vielä 70-alussa ollut edes puhelimia, millä soittaa.
Tosin, terveyskeskuksia 70-luvulla jo enemmän kuin 60-luvulla.
Ja mä olen 70-luvun aikuinen. Eikä työterv.huoltoakaan ollut.Terveydenhoitaja/kätilö kävi kotona vastasyntyneen luona pari kertaa kun vauva oli muutaman viikon ikäinen, ei muuten, mutta näinhän on nykyäänkin.
Kunnan lääkäri ja kunnan terveyssisar.
Ja kunnan kotipalvelusta sai muuten kodinhoitajan aina jos ja kun äiti sairasti.
Olen syntynyt 60-luvulla ja meillä oli viisi lasta, niin koskaan ei kunnanlääkäri tai terv.sisar käynyt kotonani, enkä tiennyt kenenkään muunkaan luona käyneen. Ainoastaan terv.sisar kävi kun sisareni syntyivät ja olivat muutaman viikon.
Kerran läåkäri oli kotikäynnillä, kun naapurin mummo oli kuollut kaverini kotiin. Ja silloinkin ruumis oli iltapäivälle kotona, kun kuolema oli tullut edellisyönä, eikä lääkäriä saatu paikalle.
Julkinen terv.hoitopalveluita aloitettiin kehittää vasta 60-70-luvulla ja esim hammashoidossa ne tulivat asteittain voimaan vasta 90-luvulla ja olivat jo kaikkien saatavilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä muakin ihmetyttää, ettei osata esimerkiksi soittaa sinne päivystykseen ja kuvailla oireita, jos ei olla varmoja, onko kyseessä päivystysasia. Kyllä ne siellä osaa aika pitkälti arvioida, milloin voi pysyä kotosalla ja milloin on hyvä tulla näytille. Ja toisaalta; jos tuntuu, ettei kotona pärjää tai uskalla olla lapsen oireiden kanssa, niin kyllähän se silloin on päivystykseen lähdettävä eikä roikuttava somessa kyselemässä.
Näppylöitä nyt voi kysellä somessa, koska ne ei useimmiten vaadi mitään akuuttihoitoa, mutta muunlainen uusavuttomuus ärsyttää suunnattomasti.
Kyllä mä ainakin viiden lapsen äitinä olen saanut otettua puhelimen käteeni ja soitettua lääkäriin kysyäkseni, mitä tässä tulisi tehdä, jos en ole itse osannut arvioida.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei mitään akuuttia hoitotarvetta ole, mieluummin kyselen somessa muilta neuvoja ja hoidan kipeää lasta kotona, jossa hänellä on turvallinen olo.
En mielelläni vie lapsia lääkäriin ja vielä vähemmän he tahtovat sinne itse. Asiaa ei auta se, että päivystyksessä yleensä jonotetaan useita tunteja ja samalla altistutaan kausi-influenssalle, norolle, vatsataudille, flunssalle ja ties mille muulle! Huonolla tuurilla olet vienyt lapsen sinne täysin turhaan, on joku virustauti tms joka paranee itsestään, korkeintaan saa burana- ja bepanthenreseptit ja tuot samalla 7h kestäneellä reissulla mukanasi noron ja influenssan koko perheelle! Siksi mieluummin some.
Siis sinäkö mieluummin menet sinne tk-päivystykseen?
Mä luulin, että tää on joku vitsi. Mutta ihan oikeastiko on ihmisiä jotka päivittää jonnekin facebookin "Purjolla on näppylä ja oksentaa, pitäisikö tehdä jotain".
Mä kyllä soitan, virka-aikaan terveyskeskukseen ja muuten päivystykseen.
Vierailija kirjoitti:
Minä kysyn somessa monenlaisia asioita.
Terveysasioissa kysyn monelta twholta ja otan itse selvää.
Sellaista vanhemmuutta halveksin että mennään vaan Herra Tohtorin tai Rouva Hoitajan luo ja kipataan vastuu sinne. Sitäpaitsi hoitovirheet ovat niin yleiisä, että en ikinä uskaltaisi olla noin auktoriteettisokea.
Ihan oikein! Tottakai se naapurin Pena tai sun kirvesmieskaverisi tietää paremmin kuin koulutettu asiantuntija. Totta kai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen lääkäriin varmaan pääsikin. Oli helppo vain tallustella poistattamaan tikkua tms.
Eihän ennen ollut edes mitään päivystystä ja päivystykset tuli joskus 80-luvulla ja terveyskeskukset oli auki klo 7.00-16.00. Ja 70-luvulla lääkärissä käynti oli todella kallista, eikä sinne lähdetty pikkuvaivan takia.
Ja ambulanssi potilaat vietiin sairaaloihin tai jos oli hätätapaus.
Minä olen 70-luvun lapsi. Meille saattoi soittaa sekä terveydenhoitajan että lääkärin kotiin. Huomattavasti paremmat terveyspalvelut kuin nykyään.
Teillä on ollut joku tuttava ja sukulaislääkäri joka tuli kotiin, ei tosiaan ollut mitään kiertäviälääkäreitä. Ja monessa perheessä ei vielä 70-alussa ollut edes puhelimia, millä soittaa.
Tosin, terveyskeskuksia 70-luvulla jo enemmän kuin 60-luvulla.
Ja mä olen 70-luvun aikuinen. Eikä työterv.huoltoakaan ollut.Terveydenhoitaja/kätilö kävi kotona vastasyntyneen luona pari kertaa kun vauva oli muutaman viikon ikäinen, ei muuten, mutta näinhän on nykyäänkin.
Kunnan lääkäri ja kunnan terveyssisar.
Ja kunnan kotipalvelusta sai muuten kodinhoitajan aina jos ja kun äiti sairasti.
Olen syntynyt 60-luvulla ja meillä oli viisi lasta, niin koskaan ei kunnanlääkäri tai terv.sisar käynyt kotonani, enkä tiennyt kenenkään muunkaan luona käyneen. Ainoastaan terv.sisar kävi kun sisareni syntyivät ja olivat muutaman viikon.
Kerran läåkäri oli kotikäynnillä, kun naapurin mummo oli kuollut kaverini kotiin. Ja silloinkin ruumis oli iltapäivälle kotona, kun kuolema oli tullut edellisyönä, eikä lääkäriä saatu paikalle.
Julkinen terv.hoitopalveluita aloitettiin kehittää vasta 60-70-luvulla ja esim hammashoidossa ne tulivat asteittain voimaan vasta 90-luvulla ja olivat jo kaikkien saatavilla.
Meillä oli noin. Soiton päässä lääkäri ja terkka kotikäynnille.
Paljon paremmat palvelut kaikessa kuin nykyään. Meillä päivystys olisi Malmin sairaalalla. Sinne en lapsiani vie. Ajamme mieluummin mökkikuntaan päivystykseen.
Ja hammashoito. Meillä lasten koulun hammastarkustukset tekee suuhygienistiopiskelijat, ekan vuoden, kahden kuulauden opiskelut takana. Äidin pitäisi ottaa keskellä päivää vapaata kuskatalseen lapsensa sinne. Oiontaan oiti mennä yksityiselle. Meillä lapsuudessani hammaslääkäri, pätevä, ja hammashoitaja, pätevä, tuli koululle kerran vuodessa.
T. Syntynyt 1960
No, jos joka toinen aloitus on, että mitä nämä näppylät ovat, miksi lapseni on tuon värinen etc, niin alkaahan se jo tympiä, kun voisi hakua käyttämällä etsiä onko jo joku muu tehnyt vastaavan aloituksen ja saada vastauksen sieltä.
Yksi mikä tässä on ihmetyttänyt, on se kuinka vähän toiset äidit antavat vertaistukea synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivälle äidille. Tai itseasiassa eivät anna sitä tukea ollenkaan.
Aloittavat vain aloittajan syyllistämisen kaikesta mahdollisesta, haukkuvat aloittajan kamalaksi ja huonoksi äidiksi, joka ei lastaan rakasta etc. ja nämähän auttavat sitä äitiä niin hemmetisti, joka vain avautui, ettei tässä missään vaaleanpunaisessa vauvakuplassa elellä ja elämä tuntuu paskalta just nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kysyn somessa monenlaisia asioita.
Terveysasioissa kysyn monelta twholta ja otan itse selvää.
Sellaista vanhemmuutta halveksin että mennään vaan Herra Tohtorin tai Rouva Hoitajan luo ja kipataan vastuu sinne. Sitäpaitsi hoitovirheet ovat niin yleiisä, että en ikinä uskaltaisi olla noin auktoriteettisokea.
Ihan oikein! Tottakai se naapurin Pena tai sun kirvesmieskaverisi tietää paremmin kuin koulutettu asiantuntija. Totta kai.
No esim lapsen astmaa ei tunnistettu terveyskeskuksessa. Naapuri tiesi heti mistä on kyse ja hyvän yksityislääkärin tiedot sain potilasjärjestöstä.
Meillä neuvoloissa säästetään. Siellä on vastavalmistuneita lapsettomia jotka vaihtuu eikä tunne lasta.