Missä on kaikki ne vanhemmat, joiden lapset on tavallisia tai heikkolahjaisia?

hep, täällä yksi tavislasten tavisäiti.

Kyllä täällä erityslasten vanhempiakin on. Itselläni on keskivaikeasti kehitysvammainen lapsi.

Yksi lapsistani on lukihäiriöinen joten ei oppinut koulussa muiden tahtiin, on kyllä ihan älykäs ja sosiaalinen. Yksi on laiska rotkale joka ei löydä suuntaa elämälleen, lisäksi kolme normaalia joista yksi on lahjakas musiikissa ja taiteissa ja kaksi muuten vaan hyviä koulussa, ei ainakaan oppimisvaikeuksia. Kaipa nuo ihan normaaleja ovat kaikki.

ymmärrät varmaan että vanhemmat haluavat ajatella että heidän läpset ovat niin eteviä, vikkei asia ihan niin olisikaan. kuitenkin suurin osa meistä kuuluu siihen suureen keskiverto ryhmään, harva vaan haluaa tunnustaa että mä olen ihan samanlainen keskiverto kun muutkin, älä suotta välitä, kaikki ollaan samassa sopassa, jotkut on fiksumpia ja hyvä niin, se hyödyttää yhteiskuntaamme.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2013 klo 15:43"]

Ei ainakaan täällä netissä, täällä näköjään kaikkien lapset on jotain neroja. Harmittaa, oma lapsi on rakas mutta hidas oppija kaikessa eikä selvästikäännse penaalin terävin kynä. No, en ole minäkään.

[/quote]

No mä en oikein tiedä mikä on taviksen määritelmä. Mulla on mielestäni aika tavalliset lapset, mutta ei heillä mitään ongelmia tai vaikeuksia ole. Koulussapärjäävät oikein hyvin.

Tässä on varmaan se ilmiö, että tietynlaisiin keskusteluihin tulevat mielellään ne, joiden lapset pärjäävät hyvin. Samoin kuin palkkakeskusteluihin on kivoin vastata jos itsellä on hyvä palkka.

Meiltä löytyy molempia. Pari tosi terävää ja pari lievästi kehitysvammaista. Happy now?

Täällä sekin, jos lapsi ei ole koulunero tai kanna aina kymppejä kotiin, on yleensä äidin vika.

t. ei erityisen neron, eikä erityislapsen vaan ihan perusteinin äiti

No tietysti näin. Kuka viitsii edes avata ketjua tai ainakaan siihen vastata, jos ei ole millään lailla "hyvä" kysytyssä asiassa?

Ne äidit ovat joko töissä tai kotona hoitamassa niitä lapsiaan, mitä ihmettä ne tällaisella palstalla tekisivät? Eivät ole niin tyhmiä kuin me täällä.

t. lahjakkaan äiti

Täällä netissähän ne nimenomaan on. En tosiaan ymmärrä näitä avauksia, joissa keskusteluissa seulotaan vain se osa, joka tukee omaa näkemystä. Itse taas olen ihmetellyt sitä, että kaikissa ketjuissa, joissa puhutaan arjen raskaudessa yllättäen kaikilla on se erityislapsi. Vastaavasti asperger ja ADHD tuntutuu olevan joka toisen keskustelijan lapsella.

Niihin ketjuihin, joissa puhutaan lasten osaamisesta sitten ilmoittautuu nämä superpätevien äidit. Kaikki viisi vuotiaat osaavat toki uida, lukea jne., jos se on nimenomaan ketjun aiheena.

Esikoiseni on hitaasti kehittyvä, ei hyvä yhtään missään, siis verrattuna ikäisiinsä. On käytetty tutkimuksissa, eikä merkkejä kehityshäiriöistä ole, on vaan niin hidas kypsymään.

Minä ainakaan en osallistu mihinkään keskusteluihin lapseni etevyydestä, en netissä enkä irl. Ei minulla ole niihin mitään sanottavaa. Jos kerron, mitä lapseni on oppinut, saan parhaimmillaan ehkä myötätuntoisia katseita, pahimmillaan joka idiootti kertoo, että hänen lapsensa osasi saman jo 2-vuotiaana. Pikemminkin siis varon tilanteita, joissa lapsien taitoja vertaillaan. 

[quote author="Vierailija" time="28.02.2013 klo 10:38"]

Täällä sekin, jos lapsi ei ole koulunero tai kanna aina kymppejä kotiin, on yleensä äidin vika.

t. ei erityisen neron, eikä erityislapsen vaan ihan perusteinin äiti

[/quote]

Häh? Ja ei varmasti ole äidin vika. Ja miksi pitäisi tulla kymppejä?!

Sitäpaitsi, ei ole mitenkään erityisen hyvä juttu jos pärjää peruskoulun ja lukion lävitse kutakuinkin tekemättä läksyjä. Näin kävi itselleni ja oli aikamoisen tukalaa opetella opiskelemaan jälkikäteen (yliopistotasolla kun ei enää opiskelematta kaiken aikaa pärjää).

Ei hyvä tavaton sentään kannata lukittautua lapsen/nuoren koulumenestykseen. Siellä on jatkossa ihan eri asiat jotka määrittävät menestystä. Jos on koko ajan naama väärässä oleva, joka ajattelee että häntä kohdellaan väärin on paljon huonompi juttu kuin pari kuutosta todistuksessa. Haloo! Herätys!

Mulla on ekaluokkalainen, joka suhtautuu asioihin ' mitä sitten jos mä en opikaan ', ja siksi monesti ei alussa tehnyt opettajan pyytämiä asioita. Opettaja mainitsi luokan kertaamisen yhtenä vaihtoehtona. Minun mielestä ihan asiallinen maininta, sillä jos ehdoin tahdoin ei opetukseen osallistu, on annettava mahdollisuus tehdä asiat uudestaan.

Opettajaa ihan selvästi pelotti ottaa asia esille ja hämmästyi kovasti sitä, kun minä pidin hyvänä asiana että pidetään vaihtoehto auki.

Kun juteltiin asiasta lapsen kanssa ja monesti painotettu sitä, että pääasia on että yrittää, osallistumisongelmat ovat vähentyneet hurjasti. Luokan kertaamisesta ei enää puhettakaan.

Mulle on ihan se ja sama mitä arvosteluja lapsi tuo kotiin, pääasia on se, että yrittää. Ja silloin nostan metelin jos näyttää siltä että lapset lönkyttelevät peruskoulun lävitse täysin ilman vaivannäköä. Se on lasta kohtaan yksiselitteisen väärin.