Turhaan kehuminen ärsyttää

Oi että se osaa ärsyttääkin, todella.

Ex-mieheni suku on kunnostautunut siinä, "oi katsokaa nyt kaikki miten hienosti on xx keittänyt perunat/tampannut maton/viikannut pyyhkeet/kirjoittanut nimensä/kammannut hiuksensa/vaihtanut päälleen puhtaan paidan".

Siis täysin sama, mikä asia mutta kehua pitää, vuolaasti ja ylisanoja käytellen ja joka ainoalle joka sattuu olemaan kuuloetäisyyden päässä.

Täysin normaaleja, päivittäisiä juttuja ne pitää ihmeellistäkin ihmeellisempinä ja niitä sitten pällistellään koko suvun voimin.

Tuo oli ehkä sietämättömin piirre koko siinä suvussa, mä en ole tottunut että joka ainoasta oikein tehdystä asiasta jankutetaan ja vouhotetaan. Jos joku asia on tehty hyvin, siitä toki voi sanoa, mutta se jatkuva hämmästely.

Ihan kuin olisi jollain tavalla ylittänyt itsensä aina kun onnistui. Missä tahansa.