Lue keskustelun säännöt.
Anoppi ei ole kiinnostunut vauvan tulosta
20.02.2013 |
Minulla on hyvä aviomies ja meille tulossa esikoinen (la parin vkon sisällä). Anoppi kävi tänään hakemassa koiraa hoitoon, että saan miehen työmatkan ajan levätä. Asuvat lähellä mutta käyvät harvoin (tai tapaamisen ovat piipahtamisia, mutta eivät ns. kyläile kuin harvoin).
Esittelin sisustettua vauvan huonetta (mitä monet kehuneet söpöksi) ja vaatteita, sairaalakassia jne. Ja korostan, että kun makuja on monia, en kaipaa mitään mielistelyä, vaan enemmänkin sitä, että hän "ottaisi osaa" tähän elämänvaiheeseen, joka on minulle/meille suuri asia. Esim. oma äitini kauempana on tosi innoissaan, mikä yllätti positiivisesti, koska hän on aina ollut uranainen. Anoppi taas ollut koko ikänsä kotiäiti. Tämä on anopin eka lapsenlapsi eikä muita ole ainakaan hetkeen luvassa, nuoremmalla pojalla ei vielä vaimoa, omaa tytärtä hänellä ei ole.
Minua loukkasi, että anoppi katseli kaikkea (en siis leuhkinut tai yrittänyt höösätä asioilla, ihan ohimennen tiedustelin, jos haluaa kurkata vauvan huoneeseen ja halusihan hän, ei tosin ottanut kenkiä pois vaikka meni uudelle valkealle matolle, mutta mitä siitä), mutta ei SANALLAKAAN KOMMENTOINUT mitään. Esim. että "kiva, kun ootte laitellu vauvaa varten tms". Pahoitin mieleni, kun hän yhtäkkiä alkoi aivan innoissaan puhua, kuinka joku hänen kampaajansa (oli tulossa just kampaajalta) poika saa myös tänä vuonna vauvan ja kuinka he olivat hankkineet vauvalle varusteita Helsingistä. Ja kumpaa sukupuolta heidän vauva on. Ihan innoissaan kertoi, mitä tuo kampaajan pojan/pojanpojan tyttöystävä (kyse jostakin parikymppisistä) tekee jne ja kuinka ovat innoissaan. Oli ihan, että häh...jostakin aivan tuntemattomista ihmisistä puhuu.
Olin lisäksi juuri tullut kotiin synnytystapa-arviosta, sanallakaan ei anoppi kysellyt mitään, esim. kokoarvioa tms. Onko anoppini vaan juntti? Vai mistä on kyse? Hormonit varmaan, kun ylireagoin. Miehen mielestä kyse on anopin persoonallisuudesta, että "se ei nyt vaan osaa olla sulle sillä tavalla mieliksi, kun sä haluaisit", miehen mielestä anoppi ei tarkoita pahalla. Kyseessä ei ole missään nimessä paha anoppi, vain vaan sellainen, mistä ei saa mitään otetta. Olen tuntenut hänet noin 1,5 vuotta. Appi on ok, omanlaisensa, mutta sentään kyselee jne, jotenkin sosiaalisempi.
Mitä mieltä ko. käytöksestä? Ylireagoinko? Kuuluuko tapoihin, että kun menet piipahtamaan ja joku esittelee vauvan huonetta, alat suureen ääneen kertoa, kuinka kampaajan pojanpojan pikku tyttöystävä paikkakunnalla x on hankkinut sitä ja tätä ja tota,,,. Mainittakoon, että anoppi ei ole hankkinut ensimmäistäkään vauvan tarviketta meille, äitini taas jo useita, köyhistä ihmisistä ei ole kyse.
Kommentit (45)
Kiitos näistä kommenteista. Itse olen kyllä ehkä hieman huomionkipeä, koska meillä kotona aina kehuttu aivan kaikesta, toisaalta osaan itsekin ihan vilpittömästi ilman kateutta kehua muita, minulle on tärkeää kannustaa ihmisiä, siitä monet ystäväni ovat sanoneet minusta pitävänsä. Anoppi on hieman "maalainen" (vaikkei ole maalta) ja minä ehkä vähän tällainen "amerikkalainen hehkuttaja", (olen siellä asunutkin).
Ärsyttää, ettei anoppi voi olla yhtään samanhenkinen. (ex-poikaystävän äidin kanssa oli mm. yhteinen sisustusharrastus, ja toisiamme aina yllätettiin matkoilta jollain kivalla). Anopille kerran annoin itselleni juuri ostamani ruukkukukan. Se sanoi siitä jotakin (oli erikoinen kukka) ja kysyin, haluaisiko se sellaisen, no halusi. Annoin, eikä edes kiittänyt! On kuitenkin onnistunut kasvattamaan hyvän pojan, joka kyllä osallistuu ja on innoissaan vauvan tulosta. Ja kehuu minua tarvittaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me kaikki olemme erilaisia. Kaikista ei vaan ole hehkuttamaan jotain vauvan odotusta ja syntymistä, vaikka anoppisi siitä mielissään olisikin. Ehkä se vaan on hänestä ihan luonnollinen asia, eikä hänestä tunnu oikealta koko ajan lässyttää, että on se vaan ihanaa, kun teille tulee vauva... Mua ainakin ahdistaisi, jos anoppi koko ajan maireana kyselisi joka kerta nähdessämme, miltä nyt tuntuu ja kuinka suuri vauva on ja potkiiko se jo...
Vitoselle - siis miehesi sisko on nähnyt kahden tunnin ajomatkan päästä 5 kk ikäisen vauvasi 2 kertaa ja pidät sitä liian vähänä? Jos minulla olisi sisko (on vain veli) ja asuisi kahden tunnin ajomatkan päässä, odottaisin, että hän olisi nähnyt vauvani nimiäisissä, jos olisi päässyt sinne ja seuraavan kerran näkisi --- joskus. Äitini on kuollut ja rakastin häntä suuresti, mutta en olisi halunnut, että hänkään ravaa meillä viikoittain, kun olen vauvan saanut. Anopista nyt puhumattakaan.
Me kaikki kun ollaan niin erilaisia, miehesi perhe ei varmaankaan ymmärrä jotenkin loukanneesi sinua tässä asiassa, en ymmärtäisi minäkään.
7:lle vielä... minulla jo ikää 37 ja siksi hyvin kiitollinen yllätysraskaudesta ja varovainen/pessimisti, niin vasta nyt rv 35 jälkeen uskaltanut tehdä hankintoja, ja raskauskin heille paljastettiin vasta rv 28 (joulun pyhien aikoihin).
Lapsen saaminen on toki arkea, itsekin työskentelen lapsiperhetyössä. Mutta meille perheenä suuri, odotettu asia. Kiitos ihanista kommenteista, sain niistä voimia.
Ap
Kyllä minäkin olisin tilanteessasi ihmetellyt. Kyllä jotain kommenttia voisi odottaa. Jos hän on muutenkin tuollainen vähän epäsosiaalisempi tapaus, en pahastuisi liikaa kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, muista, että tyylejä on monia. Jotkut eivät halua, että lapselle ostetaan mitään tai onnitellaan ennen syntymää. Sinä taas olisit kaivannut humiota ja kommentteja (lahjoja..??). Jos kerran olette tunteneet noin vähän aikaa, niin mistä anoppi tietäisi sinun tyylisi? Ja miksi hänen pitäisi tehdä sinun tyylisi mukaan. Esim. jos on tottunut, että lapselle ostetaan vasta syntymän jälkeen, niin miksi hänen pitäisi muuttaa tyyliä. Ja ihan oikeasti, vaikka kyseessä on sinulle ja miehellesi iso asia, niin ei se silti mikään maailman tärkein asia ole. Miksi ihmeessä anoppia pitäisi jokin sairaalakassi kiinnostaa, saattaa pitää aika nolona tutkia toisen henk. koht tavaroita. Terveyssiteitä ja isoja alkkareitako olisit anopille esitelly :)
Ja muista, varsinkin vanhemmat ihmiset ovat joskus tottuneet hyvin erilaiseen käyttäytymiseen raskausasioissa kuin me. Oma anopini on jo aika iäkäs, mutta ei esim kertonut omalle äidilleen koskaan raskauksistaan, Ne olivat tabu asia, ei niistä puhuttu. Lapset vain syntyivät, sitten onniteltiin. Tuskin siis olisi kovin tottunut sairaalakasseista keskustelemaan :) Ja kyseessä siis ihan koulutettu ihminen, terveydenhoitoalan ammattilainen vieläpä.
Todellakin ylireagoit.
Ensinnäkin, vauvoja syntyy joka päivä tuhansia, toiseksi anoppisi saattaa ajatella että olisi parempi odotella sen vauvan ylipäätään syntyvän ennen valtavia hössötyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko kovin köyhiä, miehesi ja sinä? Miksi anopin pitäisi ostaa teille mitään, jos jo kaikki on valmiina? Jos olisit miniäni, en tulisi edes nimiäisiin. Koiraa et viitsi hoitaa, vaikka sen olette hankkineet ja sama taitaa olla lapsen kanssa.
Olet siis tuntenut anopin 1,5 vuotta ja siihen kuuluu jo kuitenkin yli puolet raskasajasta?
- no ei ihme jos ei anoppi ihan vouhota. Onhan hänelle se kampaajakin tutumpi ihminen kuin sinä.
Vähän suhteellisuudentajua nyt kehiin.
Lisäksi sulla on äiti sitä vouhottamista varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tämä provo? Siis anoppisi hakee koiranne hoitoon, että saat miehen työmatkan ajan levätä. Siis omg mitä uusavuttomuutta! Ja 37 vuotias olet!
Kyse ei ole siitä, että odottaisin anopin ostavan yhtään mitään. Lähinnä osoittavan KIINNOSTUSTA perhettämme ja ennen kaikkea vauvaa kohtaan. Eli kommentoimalla ihan tätä elämänmuutosta edes jotenkin, vaikka "no tehän olette laitelleet täällä...".
Ihan hyviä pointteja. Mieheni kanssa olemme korkeasti koulutettuja, hyvin toimeentulevia, anoppi ei ole kouluja käynyt, mutta puoliso ihan kivasti elättänyt. Pikemminkin, itse aina tuon anopille tuliaisia, esim. hän pitää Marimekosta ja jotain kivaa aina vien mennessäni (ja anopin päällä ainakin paidat ovat ja ikkunassa verhokankaat että ei varmaan ihan pahaakaan tykkää, varsinkin kun tiedän, että appiukko on melko pihi tällaisessa). Ja anoppi enempi "maaseudun ihminen" tai sellaiseksi itseään luonnehtii (ei ole maanviljelijä tms). Ihmetytti, kun appiukko kertoi, kuinka he olivat aikoinaan hössöttäneet vauvan tarvikkeiden kanssa. Appiukko tosiaan raskaudesta kuultuaan kyseli kovasti, ja oli muun muassa sitä mieltä, että "kevätvauvalle pitää olla vaaleat vaunut" (appiukko siis otti kantaa! Anoppi ei mitään).
Miehelläni on hyvät välit vanhempiinsa, muttei heille sillä tavalla henkilökohtaisia asioita puhele. Seurustelimme (asuimme kaukana tulevista appivanhemmista) pari vuotta, kunnes vasta suostuin tapaamaan perhettä, kun suhde oli jo vankalla pohjalla.
KOIRISTA: meillä on 2 koiraa ja anoppi suorastaan väkisin haluaa. Johtuu siitä, että heillä on aina ollut koira, mutta nyt koiran kuoltua kova suru ja"korkeaan" ikäänsä (58 v) vedoten, ei uskalla enää ottaa koiraa. Haluaa siis meidän koiraa (mieluiten yhtä kerrallaan) pitää siellä hellittävänä, asuvat tässä lähellä aivan. Ja itse olen ollut vuodelevossa muutaman viikon kohdunkaulan tilanteen vuoksi (en enää), joten en tietenkään vastustele. Ja mies sanoo, että koiramme ovat anopille hyvin tärkeitä. Valokuviakin koirista on ympäri appivanhempien asuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse ei ole siitä, että odottaisin anopin ostavan yhtään mitään. Lähinnä osoittavan KIINNOSTUSTA perhettämme ja ennen kaikkea vauvaa kohtaan. Eli kommentoimalla ihan tätä elämänmuutosta edes jotenkin, vaikka "no tehän olette laitelleet täällä...".
Ihan hyviä pointteja. Mieheni kanssa olemme korkeasti koulutettuja, hyvin toimeentulevia, anoppi ei ole kouluja käynyt, mutta puoliso ihan kivasti elättänyt. Pikemminkin, itse aina tuon anopille tuliaisia, esim. hän pitää Marimekosta ja jotain kivaa aina vien mennessäni (ja anopin päällä ainakin paidat ovat ja ikkunassa verhokankaat että ei varmaan ihan pahaakaan tykkää, varsinkin kun tiedän, että appiukko on melko pihi tällaisessa). Ja anoppi enempi "maaseudun ihminen" tai sellaiseksi itseään luonnehtii (ei ole maanviljelijä tms). Ihmetytti, kun appiukko kertoi, kuinka he olivat aikoinaan hössöttäneet vauvan tarvikkeiden kanssa. Appiukko tosiaan raskaudesta kuultuaan kyseli kovasti, ja oli muun muassa sitä mieltä, että "kevätvauvalle pitää olla vaaleat vaunut" (appiukko siis otti kantaa! Anoppi ei mitään).
Miehelläni on hyvät välit vanhempiinsa, muttei heille sillä tavalla henkilökohtaisia asioita puhele. Seurustelimme (asuimme kaukana tulevista appivanhemmista) pari vuotta, kunnes vasta suostuin tapaamaan perhettä, kun suhde oli jo vankalla pohjalla.
KOIRISTA: meillä on 2 koiraa ja anoppi suorastaan väkisin haluaa. Johtuu siitä, että heillä on aina ollut koira, mutta nyt koiran kuoltua kova suru ja"korkeaan" ikäänsä (58 v) vedoten, ei uskalla enää ottaa koiraa. Haluaa siis meidän koiraa (mieluiten yhtä kerrallaan) pitää siellä hellittävänä, asuvat tässä lähellä aivan. Ja itse olen ollut vuodelevossa muutaman viikon kohdunkaulan tilanteen vuoksi (en enää), joten en tietenkään vastustele. Ja mies sanoo, että koiramme ovat anopille hyvin tärkeitä. Valokuviakin koirista on ympäri appivanhempien asuntoa.
Ap
Jos anoppi sanoo, että kevätvauvalle pitää olla vaaleat vaunut, pidät sinä sitä vittuiluna, koska olet koko ajan ajatellut ostaa tummat.
Olet miniä helvetistä eli ihminen, jonka kanssa harva haluaa olla tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 22:50"]Oletteko kovin köyhiä, miehesi ja sinä? Miksi anopin pitäisi ostaa teille mitään, jos jo kaikki on valmiina? Jos olisit miniäni, en tulisi edes nimiäisiin. Koiraa et viitsi hoitaa, vaikka sen olette hankkineet ja sama taitaa olla lapsen kanssa.[/quote]
haista paska osta kangasta.
Oma anoppini ei myöskään ole yhtenäkään raskausaikanani iloinnut näkyvästi.
Ja siihen onkin hyvä syy ollut. Hän itse on kokenut kohtukuoleman eikä ole uskaltanut avoimesti iloita jos jotakin sattuisikin.
Itsekin esikoisen aikaan ihmettelin, että miksi ei halua keskutella tulevasta vauvasta yms. Sen jälkeen kun poika syntyi, hän sitten kertoi.
Lisäys:
sairaalakassilla tarkoitin niitä vaatteita, millä vauva tulee kotiin (ajattelin kysyä vinkkiä, että riittääkö esim. villahaalari, fleece ja untuvapussi vai tarviiko talvihaalarin autoon..) en ihan niitä imetysliivejä ja jättisiteitä ajatellut esitellä, heh;)
Ap
No, tuollaista se vaan on. Eri puolella Suomea on erilaisia tyylejä, ja voihan olla ettei lapsen syntyminen ole anopillesi vielä konkreettinen asia. Hänellä voi olla omia isoja juttuja elämässä, joista ei halua teille kertoa, mutta jotka vievät ajatukset.
Saa sinusta silti tuntua pahalta. Mutta sinulla on asiat kuitenkin tosi hyvin, joten voit varmasti antaa anopillekin tilaa olla oma itsensä. Ottihan hän sentään koirat hoitoon, mikä on paljon enemmän kuin mitä useimpien anopit/äidit tekevät.
Tota noin. Ap, se anoppi kuulostaa ihan herttaiselta ihmiseltä. Kyllä se teidän perheestä välittää ja vauvasta myös. Koeta arvostaa sitä, ettei se ole määräilemässä tai tyrkyttämässä omia mielipiteitä, vaan antaa teidän hoitaa asiat omalla tavallanne. Viimeistään sitten, kun lapsi on kommunikaatiokykyisessä iässä, niin tulet näkemään suloisia hellyydenosoituksia anopiltakin.
Anopin olisi pitänyt kysyä, että entä jos se vauva syntyy kuolleena, niin saako kaiken tämän tavaran palauttaa. Realismia peliin - sinä saat vauvan, se ei ole maailman kahdeksas ihme eikä se kiinnosta suurinta osaa maailmasta sen enempää kuin kampaajan lapsen lapsi. Anoppi todennäköisesti yritti kertoa, että lapsia on syntynyt ennenkin, omasi ei ole mitenkään huikea poikkeus. Siitähän ei vielä edes tiedä, että onko se miten terve tai vammautuuko synnytyksessä.