Lue keskustelun säännöt.
Miten uskoon tullaan? Miten sinä tulit uskoon?
28.02.2019 |
Sinä, joka uskot Jumalaan tai johonkin muuhun, miten uskoontulosi tapahtui? En tunne ketään uskoontullutta, vain muutaman sellaisen uskovaisen, jotka saaneet uskonsa äidinmaidosta ja lapsuuden perheestään.
Asia kiinnostaa minua. Tunnen olevani kateellinen ihmisille, joilla on selkeä ja horjumaton vastaus kysymykseen ”mihin uskot” ja ”mistä saat vaikeuksissa voimaa ja turvaa”?
Voiko kuka vaan tulla uskoon? Mitä se vaatii?
Kommentit (53)
Puukkoa kyrp..än, jonka jälkeen olin pesunkestävä mùslimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se että uskoo Jumalan olemassa oloon ei tee ihmisestä uskovaista,usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanasta,ihmisen täytyy uudesti syntyä Jeesuksessa,
Minua kiinnostaisi tietää, että miksi näissä uskoontuloasioissa puhutaan aina juuri kristinuskosta?
Vaikka minä kyllä tiedän vastauksen - ei meille täällä lapsesta asti opeteta is-lamia, hindulaisuutta tai buddhalaisten oppeja - mutta kiinnostaisi kuulla teidän ajatuksianne, että miksi ette ole rukoilleet muiden uskontojen jumalia, vaan oletatte automaattisesti että sen on oltava Jeesus.
Raamattua lukemalla, vaikka ei siitä aluksi mitään ymmärrä. Pikkuhiljaa alat käsittämään sanomaa. Jossain vaiheessa Pyhä henki tulee opastamaan sinua. Rukous ilman nukkumaan menoakin auttaa ja se tulee kuulluksi 100 varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi tietää, että miksi näissä uskoontuloasioissa puhutaan aina juuri kristinuskosta?
Vaikka minä kyllä tiedän vastauksen - ei meille täällä lapsesta asti opeteta is-lamia, hindulaisuutta tai buddhalaisten oppeja - mutta kiinnostaisi kuulla teidän ajatuksianne, että miksi ette ole rukoilleet muiden uskontojen jumalia, vaan oletatte automaattisesti että sen on oltava Jeesus.
Siksi koska kristinusko perustuu raamattuun: Minä olen Herra sinun Jumalasi,älä pidä muita Jumalia,! Voiko sen selvemmin sanoa ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos asiallisista vastauksista. Luin ne kaikki ajatuksella läpi ja sain paljon pohdittavaa ja kylllä myös vastauksiakin ( joku muu aiemmin kyseenalaisti tätä, en ollut minä).
Kiitos myös linkeistä, joita jaoitte.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi tietää, että miksi näissä uskoontuloasioissa puhutaan aina juuri kristinuskosta?
Vaikka minä kyllä tiedän vastauksen - ei meille täällä lapsesta asti opeteta is-lamia, hindulaisuutta tai buddhalaisten oppeja - mutta kiinnostaisi kuulla teidän ajatuksianne, että miksi ette ole rukoilleet muiden uskontojen jumalia, vaan oletatte automaattisesti että sen on oltava Jeesus.
Muissa uskoissa ei puhuta uskoontulemisesta vaan esim. allahille antaumisesta, valaistumisesta tai jotain muuta.
Uskoon tuleminen siis liitetään siihen, että jollain lailla tullaan vakuuttuneeksi nimenomaan Jeesuksesta henkilökohtaisesti. Ei enää pidetä vain totena tai aletaan jotenkin kummasti yhtäkkiä uskoa, vaan Jeesus itse antaa uskon antamalla Pyhän Henkensä ihmisen sisimpään. Silloin ihminen syntyy Jumalan lapseksi Jumalan perheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi tietää, että miksi näissä uskoontuloasioissa puhutaan aina juuri kristinuskosta?
Vaikka minä kyllä tiedän vastauksen - ei meille täällä lapsesta asti opeteta is-lamia, hindulaisuutta tai buddhalaisten oppeja - mutta kiinnostaisi kuulla teidän ajatuksianne, että miksi ette ole rukoilleet muiden uskontojen jumalia, vaan oletatte automaattisesti että sen on oltava Jeesus.
Se on jeesus usko huviksesi. Hän antoi meille kristityille "länsimaat/eurooppa" paremman elämän. Ottaen huomioon, että maa on lusiferin hallussa. Tukee ja puolustaa meitä. Nyt luopumus on vauhdillaan ja kärsimys on alkamassa myös meillä.
Vierailija kirjoitti:
miksi suurin osa ihmisistä tulee juuri siihen uskoon mikä heidän vänhemmillaan, lähipiirillään ja ympäristöllään on? Mikä niistä on se oikea kun kaikille se oman lähiympäristön uskonto on ainoa oikea?
Uskoon kuuluu yhteys myös muihin, siksi on helpompi valita sama usko kuin läheisillä.
Oikeasta uskosta en osaa sanoa, mutta sopivin varmaan valitaan. Ehkä Jumala ei valitse kansaa, vaan kansa valitsee Jumalan.
Kristinusko ja siitä siitä suomalainen ja luterilainen uskonto on minusta hyvä valinta.
Minä kasvoin uskooon hitaasti, enkä vieläkään kaikkea usko. Silti koen messun ja virsien laulamisen rentouttavana ja turvallisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siunausta ja löytämisen iloa ap:lle ja muille etsijöille!
Kannattaa turvata Jeesukseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tulin uskoon rukoilemalla Jumalaa, että hän antaisi minulle uskon. Tai jotain sen suuntaista. Minulla oli halu tulla uskoon ja luin raamattuakin, mutta se ei jotenkin auennut minulle enkä pystynyt uskomaan niitä juttuja. Kun olin rukoillut, ei tapahtunut mitään sen ihmeellisempää enkä muista tunteneeni mitään. Mutta sain sen uskon ja siitä asti se on minulla ollut.
Suhteeni Jumalaan on tässä aikojen saatossa vaihdellut. Välillä on oltu tiiviissä ja läheisissä väleissä, välillä on ollut enemmän etäisyyttä. Ei niin että Jumala olisi hylännyt minut, mutta en ole antanut hänelle aikaani. Tiedän kuitenkin ettei hän minua hylkää. Enkä minä menetä uskoani vaikka tekisin mitä, koska se usko mikä minulla on, on Jumalalta. Hän on sen minulle antanut eikä hän ota sitä minulta pois.
Hyvä, että olet säilyttänyt jonkinlaisen uskon, mutta se ei vielä auta - Jumala ja Jeesus haluaa sinut kokonaan, koska Hän rakastaa sinua niin paljon ja Hän rakastaa meitä kaikkia niin paljon. Jumalahan on Rakkaus itse.
Mietippä sitä, että mitä menetät, jos annat itsesi kokonaan Hänelle??
Et todellakaan menetä mitään, vaan saat kaikkea hyvää ja siunausta tilalle, Hän auttaa voimakkaasti myös vaikeina aikoina - niitäkin elämässä riittää samoin kuin jumalattomillakin, mutta Jumala tasoittaa uskovaisen polun ja auttaa niissä kaikissa vaikeuksissa, toisin kun jumalaton saa yksin tuskailla myrskyissään.
Olen ollut jo 33 vuotta uskossa ja mennyt vähän samantyylistä latua välillä, kuin sinäkin - en ole aina täysillä uskaltanut antautua Hänelle ihan kokonaan. Kun sen sitten tein kahdeksan vuotta sitten, en ole katunut päivääkään, se vaan harmittaa, etten ole aiemmin luottanut häneen 100 %, kuten nyt teen.
Kyllä se ”jonkinlainenkin usko” Jeesukseen auttaa - nimittäin pelastaa joutumasta kadotukseen. ”Jokainen joka huutaa avuksi Herran nimeä pelastuu”.
Muuten samaa mieltä kanssasi, puhut ihan asiaa pyhityksestä, joka on eteenpäin menevää Kristuksen kaltaiseksi tulemista.
En menekään mutta tapaan heitä muissa tilaisuuksissa ja en minä ainakaan käännä selkääni heille jos tulevat juttelemaan. Minulla on useampi hyvä hellariystävä vaikka olenkin ihan luterilaistaustainen itse.
Näkemyseroistamme huolimatta suurin osa tajuaa että meidän kristityjen kannattaa yrittää vetää samaa köyttä koska niin monelle muulle se olisi mannaa että pienet lahkot nahistelevat keskenään.