Miksi kukaan haluaisi parikymppistä elämänkumppanikseen?

Kuka  parikymppisen kumppanin kanssa haluaisi edes keskustella järkevästi? Eiköhän niillä ole ihan _muuta_ tekemistä?

No parikymppisiä on hyvin erilaisia, toiset ehkä naiiveja mutta eivät kaikki. Ja esimerkiksi toinen parikymppinen nyt ainakin voisi haluta. Minä oli 21 kun tapasin tuolloin 32-vuotiaan mieheni. Eipä ole mitään keskusteluongelmia ollut.  

Toimivin suhde on n 22 ja m 34

Miksei?

Onko sinulla kenties ikäkriisi?

Jep, siinähän on parempi ensin tutustua vähän yhdessä "puuhaillen", jos tiedät mitä tarkoitan. Ja aika erilaista se on nuoren ja tuoreen parikymppisen kanssa, jolla vielä riittää halukkuutta kaikkiin erilaisiinkin juttuihin ;) 

Parikymppisiltä saa varmasti maailman parasta seksiä! Paikat vielä timmissä kunnossa/ei kaljamahaa tiellä!

[quote author="Vierailija" time="15.02.2013 klo 10:48"]

Ja sitten on vielä se naiivius.  

[/quote]

Parempi naiivius kuin kyynisyys ja nalkutus! Sulle sopis ehkä kuuro mies. Tai heikkolahjainen.

No ei kai #elämänkumppani# lähtökohtaisesti olekaan kaksikymppinen. Kyllä se on myös kolmi-, neli-, monet jopa viisi- tai kuusikymppisiä. Tiedänpä yli yhdeksänkymppisiä elämänkumppaneitakin!  Joskus voi käydä niin surkeasti, että elämänkumppani todella on vain kaksikymppinen, mutta ei kai monikaan sellaista suunnittele etukäteen tai pidä ideaalina tilanteena.

Onko ap ollut jotenkin harvinaisen aivoton tapaus jos hänen kanssaan ei ole voinut parikymppisenä keskustella järkevästi? Normaaliälyiset ihmiset tuossa iässä voivat jo esim. opiskella akateemisesti ja käydä hyvinkin syvällisiä keskusteluja. 

Itse olen pohtinut syntyjä syviä ja myös keskustellut niistä jo 15-vuotiaana... Ehkä se on yksi syy että mieheni on minua 15 vuotta vanhempi, että samanikäisten kanssa minulla ei nuorempana koskaan ollut mitään yhteistä oikein. He halusivat juhlia ja mennä, kun taas minua kiinnosti pohtia kärsimyksen ja kuoleman ongelmaa, elämän oikeudenmukaisuutta tai sen puutetta, politiikkaa ja sen sellaista.

Lisäksi alle parikymppiset ei vielä anna, mutta johan parikymppisenä alkaa herua! Aaaaaah!

Kyllä minä ainakin parikymppisenä osasin keskustella, kouluja käynyt ja maailman menoa seurannut ikäni, lapsikin tuli jo kun täytin 20, vuosia olin asunut jo pois lapsuuden kodista. Miten aikuinen ihminen ei osaisi keskustella? No joo, kaikki vanhat ihmisetkään ei osaa, mutta kaipa sitä normaalin keskustelun saa aikaiseksi vaikka kymmenvuotiaan lapsen kanssa.

Eiköhän parikymppiset ole juuri sitä halutuinta materiiaalia puolisoksi, elämänsä kukassa. Hedelmällisiä ja hyväkuntoisia.

Noniin ap, tämä asia käsitelty. Mitä keksit seuraavaksi?