Mitä asiaa kadut eniten elämässä?

Ensimmäistä seurustelusuhdettani. Mies paljastui hulluksi.

Se, että ylipäätään synnyin.

Ensimmäistä avioliittoa. Nuorena en tiennyt paremmasta.

Muutama yhdenyönjuttu väärien tyyppien kanssa, olin tosi typerä. 

Etten käyttänyt nuoruuttani itsestäni huolehtimiseen. Aloin tupakoida, en harrastanut liikuntaa, minimaalinen opiskelu jne.

Sitä että suostuin parisuhteisiin miesten kanssa joiden kanssa en oikeasti olisi halunnut olla mutta he pyysivät mahdollisuutta ja minä idioottina suostuin. Myös kilttinä ihmisenä jäin heidän tossun alle ja jätin oman elämäni taka-alalle.

Sinne menikin sitten 6 vuotta nuoruudestani.

Kadun, kadun ja kadun.

Olin paskassa osa-aikatyössä ihan liian pitkään. Ei ollut tietoa, että karenssi jää työvoimakoulutuksen alle.

Kyllä mä sitä eniten kadun, että aikoinaan aloitin tupakan polton!

Lopetin pari vuotta sitten, parikymmentä vuotta röyhyttelin, sain siitä ikuisen muiston : keuhkoahtauman.

Ei ole kiva elää sen kaverina:(

Nuorena solmittu huono parisuhde. En tiennyt paremmasta, vanhemmilla huono parisuhde myös. Kuvittelin huonon olon olevan normaalia.

Onneksi erosin. Voi olla etten koskaan pariudu.

Vierailija kirjoitti:

Nuorena solmittu huono parisuhde. En tiennyt paremmasta, vanhemmilla huono parisuhde myös. Kuvittelin huonon olon olevan normaalia.

Onneksi erosin. Voi olla etten koskaan pariudu.

Sama homma. En sillä mallilla, minkä kotoa sain, tiennyt yhtään, millainen on hyvä, rakastava parisuhde. Vanhempani jäivät yhteen "lasten takia". Pariuduin kuitenkin uudelleen ja löysin onnen. Olen iloinen siitä, etten välittänyt samaa mallia eteenpäin omalle, jo aikuiselle lapselleni.

Että varattuna ihastuin pitkäaikaiseen, myös varattuun työkaveriin ja hyvään ystävään, ja käytin eteen tulleen tilanteen hyväkseni ja iskin hänet. Onnistuinkin, osittain. Olin yhden illan ikionnellinen.

Mutta mies säikähti ja perääntyi saman tien eikä sen jälkeen ole halunnut olla missään tekemisisssä mun kanssa. Tilanne meidän välillä muuttui tosi kiusaantuneeksi, eikä hän sen jälkeen ole ollut kovinkaan reilu mua kohtaan. Ikään kuin hän inhoaisi mua jotenkin, vaikka myönsi itsekin silloin vähän ihastueensa minuun.

MInä olisin halunnut hänen kanssaan suhteen, olisin ollut valmis luopumaan kaikesta siihen astisesta elämässäni, hän oli todella tärkeä ihminen mulle. Hän ei. Tuon episodin myötä mulle väännettiin rautalangasta, etten lopulta merkinnyt hänelle yhtään mitään, en edes sen vertaa, että hän olisi suostunut selvittämään asioita mun kanssa. Hän ei vastaa mihinkään yhteydenottoihin, olen kai sitten jossain estossakin.

Hän ei tajua, että sydämeni särkyi ihan täysin. Menee aikaa toipua.

Myös oma parisuhteeni sai kovan kolhun noista jutuista. Aika näyttää, pystyykö asioita mun ja mun miehen välillä enää korjaamaan.

Siipirikko kirjoitti:

Että varattuna ihastuin pitkäaikaiseen, myös varattuun työkaveriin ja hyvään ystävään, ja käytin eteen tulleen tilanteen hyväkseni ja iskin hänet. Onnistuinkin, osittain. Olin yhden illan ikionnellinen.

Mutta mies säikähti ja perääntyi saman tien eikä sen jälkeen ole halunnut olla missään tekemisisssä mun kanssa. Tilanne meidän välillä muuttui tosi kiusaantuneeksi, eikä hän sen jälkeen ole ollut kovinkaan reilu mua kohtaan. Ikään kuin hän inhoaisi mua jotenkin, vaikka myönsi itsekin silloin vähän ihastueensa minuun.

MInä olisin halunnut hänen kanssaan suhteen, olisin ollut valmis luopumaan kaikesta siihen astisesta elämässäni, hän oli todella tärkeä ihminen mulle. Hän ei. Tuon episodin myötä mulle väännettiin rautalangasta, etten lopulta merkinnyt hänelle yhtään mitään, en edes sen vertaa, että hän olisi suostunut selvittämään asioita mun kanssa. Hän ei vastaa mihinkään yhteydenottoihin, olen kai sitten jossain estossakin.

Hän ei tajua, että sydämeni särkyi ihan täysin. Menee aikaa toipua.

Myös oma parisuhteeni sai kovan kolhun noista jutuista. Aika näyttää, pystyykö asioita mun ja mun miehen välillä enää korjaamaan.

Just, alhainen pettäjä sä vain olet. Mä en vaan ymmärrä tuollaisia "säätäjiä". Sä olisit jo jättänyt nykyisen miehesi toisen takia, mutta koska et saamut sitä toista, niin jäätkin tuohon suhteeseen. Miksi miehesi edes haluaisi jäädä yhteen kanssasi? Sähän pettäisit todennäköisesti uudestaan, kun vain tilaisuus tulisi. Olet törkeä! Onneksi tuo työkaveri antoi pakit.

Siipirikko kirjoitti:

Että varattuna ihastuin pitkäaikaiseen, myös varattuun työkaveriin ja hyvään ystävään, ja käytin eteen tulleen tilanteen hyväkseni ja iskin hänet. Onnistuinkin, osittain. Olin yhden illan ikionnellinen.

Mutta mies säikähti ja perääntyi saman tien eikä sen jälkeen ole halunnut olla missään tekemisisssä mun kanssa. Tilanne meidän välillä muuttui tosi kiusaantuneeksi, eikä hän sen jälkeen ole ollut kovinkaan reilu mua kohtaan. Ikään kuin hän inhoaisi mua jotenkin, vaikka myönsi itsekin silloin vähän ihastueensa minuun.

MInä olisin halunnut hänen kanssaan suhteen, olisin ollut valmis luopumaan kaikesta siihen astisesta elämässäni, hän oli todella tärkeä ihminen mulle. Hän ei. Tuon episodin myötä mulle väännettiin rautalangasta, etten lopulta merkinnyt hänelle yhtään mitään, en edes sen vertaa, että hän olisi suostunut selvittämään asioita mun kanssa. Hän ei vastaa mihinkään yhteydenottoihin, olen kai sitten jossain estossakin.

Hän ei tajua, että sydämeni särkyi ihan täysin. Menee aikaa toipua.

Myös oma parisuhteeni sai kovan kolhun noista jutuista. Aika näyttää, pystyykö asioita mun ja mun miehen välillä enää korjaamaan.

Vai että sun sydämes särkyi. Mieti jos miehes sais tietää sun touhuista? Mahtaisko hänen sydän särkyä.

Että olin alkoholisti ison osan esikoisen lapsuudesta. Tuon asian jos voisin muuttaa, tekisin varmaan mitä vain.

Huonoa hammashoitoa.

Vierailija kirjoitti:

Siipirikko kirjoitti:

Että varattuna ihastuin pitkäaikaiseen, myös varattuun työkaveriin ja hyvään ystävään, ja käytin eteen tulleen tilanteen hyväkseni ja iskin hänet. Onnistuinkin, osittain. Olin yhden illan ikionnellinen.

Mutta mies säikähti ja perääntyi saman tien eikä sen jälkeen ole halunnut olla missään tekemisisssä mun kanssa. Tilanne meidän välillä muuttui tosi kiusaantuneeksi, eikä hän sen jälkeen ole ollut kovinkaan reilu mua kohtaan. Ikään kuin hän inhoaisi mua jotenkin, vaikka myönsi itsekin silloin vähän ihastueensa minuun.

MInä olisin halunnut hänen kanssaan suhteen, olisin ollut valmis luopumaan kaikesta siihen astisesta elämässäni, hän oli todella tärkeä ihminen mulle. Hän ei. Tuon episodin myötä mulle väännettiin rautalangasta, etten lopulta merkinnyt hänelle yhtään mitään, en edes sen vertaa, että hän olisi suostunut selvittämään asioita mun kanssa. Hän ei vastaa mihinkään yhteydenottoihin, olen kai sitten jossain estossakin.

Hän ei tajua, että sydämeni särkyi ihan täysin. Menee aikaa toipua.

Myös oma parisuhteeni sai kovan kolhun noista jutuista. Aika näyttää, pystyykö asioita mun ja mun miehen välillä enää korjaamaan.

Vai että sun sydämes särkyi. Mieti jos miehes sais tietää sun touhuista? Mahtaisko hänen sydän särkyä.

Oikeestaan ihan turhaan sätitte mua täällä. Tiedän ilman teitäkin jo ihan tarpeeksi hyvin miten typerä veto se multa oli ja miten raskaat seuraukset sillä on ollut.

Eikö tämän ketjun otsikkokin ole että mitä kadut eniten elämässä? Eikö se jo kerro tarpeeksi? Ihmettelen, miksi joillakin on aina niin suuri tarve lyödä lyötyä.

Mutta siis joo, mun mieheni tietää mun touhuista. Kerroin hänelle itse. Hän on halunnut jatkaa mun kanssa, ainakin toistaiseksi, mutta aika vaikeeta on ollut. Ollaan pahasti hukassa molemmat.

Lääkärin määräämää hoitoa. Hoitovirhe. Meni uusiksi koko elämä, en ole tervettä päivää  nähnyt. 

Kadun kilteyttäni. Elin lapsuuden alkoholisti-isän kanssa ja lisäksi minua koulukiusattiin. En ikinä puolustanut itseäni, en osannut hakenut apua (toki, olin lapsi). Toivoin vain että voisin olla näkymätön ja sulkeuduin kuoreeni josta nyt aikuisiällä kömmin ulos hitaasti. Jos olisin vain avannut suuni, pyytänyt edes kerran jotakin aikuista auttamaan, lapsuuteni ei ehkä olisi ollut niin karmea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siipirikko kirjoitti:

Että varattuna ihastuin pitkäaikaiseen, myös varattuun työkaveriin ja hyvään ystävään, ja käytin eteen tulleen tilanteen hyväkseni ja iskin hänet. Onnistuinkin, osittain. Olin yhden illan ikionnellinen.

Mutta mies säikähti ja perääntyi saman tien eikä sen jälkeen ole halunnut olla missään tekemisisssä mun kanssa. Tilanne meidän välillä muuttui tosi kiusaantuneeksi, eikä hän sen jälkeen ole ollut kovinkaan reilu mua kohtaan. Ikään kuin hän inhoaisi mua jotenkin, vaikka myönsi itsekin silloin vähän ihastueensa minuun.

MInä olisin halunnut hänen kanssaan suhteen, olisin ollut valmis luopumaan kaikesta siihen astisesta elämässäni, hän oli todella tärkeä ihminen mulle. Hän ei. Tuon episodin myötä mulle väännettiin rautalangasta, etten lopulta merkinnyt hänelle yhtään mitään, en edes sen vertaa, että hän olisi suostunut selvittämään asioita mun kanssa. Hän ei vastaa mihinkään yhteydenottoihin, olen kai sitten jossain estossakin.

Hän ei tajua, että sydämeni särkyi ihan täysin. Menee aikaa toipua.

Myös oma parisuhteeni sai kovan kolhun noista jutuista. Aika näyttää, pystyykö asioita mun ja mun miehen välillä enää korjaamaan.

Vai että sun sydämes särkyi. Mieti jos miehes sais tietää sun touhuista? Mahtaisko hänen sydän särkyä.

Oikeestaan ihan turhaan sätitte mua täällä. Tiedän ilman teitäkin jo ihan tarpeeksi hyvin miten typerä veto se multa oli ja miten raskaat seuraukset sillä on ollut.

Eikö tämän ketjun otsikkokin ole että mitä kadut eniten elämässä? Eikö se jo kerro tarpeeksi? Ihmettelen, miksi joillakin on aina niin suuri tarve lyödä lyötyä.

Mutta siis joo, mun mieheni tietää mun touhuista. Kerroin hänelle itse. Hän on halunnut jatkaa mun kanssa, ainakin toistaiseksi, mutta aika vaikeeta on ollut. Ollaan pahasti hukassa molemmat.

Lisään vielä, että kyseessä oli siis muutaman tunnin sekoilujuttu yhdessä illanvietossa eikä se sisältänyt seksiä. Tuosta en valitettavasti voi ottaa kunniaa itselleni, mutta se on silti ehkä suurin syy miksi miehenikin haluaa vielä yrittää mun kanssa. Meillä on lapsia. Ja kai sitä rakkauttakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siipirikko kirjoitti:

Että varattuna ihastuin pitkäaikaiseen, myös varattuun työkaveriin ja hyvään ystävään, ja käytin eteen tulleen tilanteen hyväkseni ja iskin hänet. Onnistuinkin, osittain. Olin yhden illan ikionnellinen.

Mutta mies säikähti ja perääntyi saman tien eikä sen jälkeen ole halunnut olla missään tekemisisssä mun kanssa. Tilanne meidän välillä muuttui tosi kiusaantuneeksi, eikä hän sen jälkeen ole ollut kovinkaan reilu mua kohtaan. Ikään kuin hän inhoaisi mua jotenkin, vaikka myönsi itsekin silloin vähän ihastueensa minuun.

MInä olisin halunnut hänen kanssaan suhteen, olisin ollut valmis luopumaan kaikesta siihen astisesta elämässäni, hän oli todella tärkeä ihminen mulle. Hän ei. Tuon episodin myötä mulle väännettiin rautalangasta, etten lopulta merkinnyt hänelle yhtään mitään, en edes sen vertaa, että hän olisi suostunut selvittämään asioita mun kanssa. Hän ei vastaa mihinkään yhteydenottoihin, olen kai sitten jossain estossakin.

Hän ei tajua, että sydämeni särkyi ihan täysin. Menee aikaa toipua.

Myös oma parisuhteeni sai kovan kolhun noista jutuista. Aika näyttää, pystyykö asioita mun ja mun miehen välillä enää korjaamaan.

Vai että sun sydämes särkyi. Mieti jos miehes sais tietää sun touhuista? Mahtaisko hänen sydän särkyä.

Oikeestaan ihan turhaan sätitte mua täällä. Tiedän ilman teitäkin jo ihan tarpeeksi hyvin miten typerä veto se multa oli ja miten raskaat seuraukset sillä on ollut.

Eikö tämän ketjun otsikkokin ole että mitä kadut eniten elämässä? Eikö se jo kerro tarpeeksi? Ihmettelen, miksi joillakin on aina niin suuri tarve lyödä lyötyä.

Mutta siis joo, mun mieheni tietää mun touhuista. Kerroin hänelle itse. Hän on halunnut jatkaa mun kanssa, ainakin toistaiseksi, mutta aika vaikeeta on ollut. Ollaan pahasti hukassa molemmat.

Lisään vielä, että kyseessä oli siis muutaman tunnin sekoilujuttu yhdessä illanvietossa eikä se sisältänyt seksiä. Tuosta en valitettavasti voi ottaa kunniaa itselleni, mutta se on silti ehkä suurin syy miksi miehenikin haluaa vielä yrittää mun kanssa. Meillä on lapsia. Ja kai sitä rakkauttakin.

13 kommentoija pyytää anteeksi kommenttiaan. Hienoa että oot kertonut asiasta rehellisesti miehellesi.

Kaikkea hyvää teille.