Rotukissan omistajat; Miten ja mistä olette onnistuneet kissanne ostamaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista tietää, miten nämä ihmiset, joilla on ollut ongelmia ostaa rotukissaa Suomesta, ovat kasvattajia lähestyneet. Siis miten ovat ottaneet yhteyttä ja mitä ovat kertoneet itsestään ja suunnitelmistaan? Vähän itseänikin epäilyttää, että näissä tapauksissa kissaa ollaan oltu hankkimassa aika kevyin suunnitelmin ja perustiedoin lajin/rodun todellisista tarpeista, ja sen takia vastuulliset kasvatajat ovat päättäneet kiertää kyseisen kissasta haaveilijan kaukaa. 

samalla lailla kuin ulkomailta ostettaessa: ensin lyhyt heippakirje, jossa tiedustellaan vieläkö on pentuja ja kun siihen saadaan vastaus, niin esitellään tarkemmin ja kerrotaan millaiseen perheeseen tulee. tuolle uk:n kasvattajalle sitten kerroin enemmän suomesta ja suomen eläinsuojeluaeista, lähetin kuvia jne, koska ymmärsin, että hän ei ehkä tiedä suomesta muuta kuin maantieteellisen sijainnin. briteistä saa helpommallakin rotukissoja, mutta me halusimme ostaa kunnolliselta kasvattajalta.  Minulle kasvattajan kunnolisuus näkyy siinäkin, että hän vaivautuu vastaamaan eikä tee näitä suomalaistyypillisiä ghostauksia, vaan ihan osaa vaikka vastata, että  kiitos ei, jos niikseen tulee. Se on peruskohteliaisuutta, jota suomessa ei oikein enää osata. Kuvitellaan, että vastaamattomuus on se kohtelias kiitos ei viesti.  (Sori välimerkkien puutteesta ja isojen kirjainten puutteesta, kirjoitan mobiilisti)
Näiden kasvattajien kanssa ollaan oltu sitten ostotapahtumankin jälkeen yhteydessä ja molemmista kasvattajista on tullut ystäviäkin, joten on tutustuttu senkin jälkeen.
En ole oikein koskaan tykännyt suomalaisesta kyräilykulttuurista joten ehkä siksikin ulkomailta onnistuu kaikki paremmin, kun olen mieleltäni avoimempi ja sosiaalisempi sekä iloisempi kuin suomalaiset. täällä suomessa pelkästään iloisuus voi joillekin kasvattajille merkitä sitä, että ei ole mietitty tarpeeksi kissan hankintaa eikä ymmärretä miten vastuullista on pitää kissasta huolta.  Ruotsalaisen kasavattajan kanssa tavataan vuosittain, kun meillä sukua ruotsissa ja käydään siellä vähintään se kerran vuodessa sukuloimassa ja hän käy suomessa esim. näyttelyissä. Mainio tapaus ja osaa hyvin lukea ihmisiä.

Asian vierestä, mutta onhan se hienoa, että olet noin paljon parempi ihminen kuin me muut moukkamaiset suomalaiset. Onneksi et ilostuta pirteydelläsi omaa tuttavapiiriäni - vaikutat kohtalaisen vastenmieliseltä omakehuinesi.

Olet hyvä esimerkki suomalaisesta vinksahtaneisuudesta. Pidä vain ihan vapaasti minua parempana ihmisenä, sinun valintasi, ei minun.

Vierailija kirjoitti:

Rotukissan hankintaan kannattaa ensimmäisessä yhteydenotossa suhtautua vähän kuin työhakemuksen tekemiseen. Eli siihen kannattaa panostaa, jos oikeasti haluaa kissan (tai työn). Ota selvää kasvattajasta, ota selvää rodusta ja sen tarpeista (tila, seura, liikunta), ja tuo viestissäsi esille, että olet selvittänyt rodun tarpeet, olet huomioinut ne tai voit ne huomioida siinä vaiheessa, kun kissa taloon tulee. Kerro, miksi päädyit kysymään kyseiseltä kasvattajalta (siis muukin kuin että hänellä juuri sattui olemaan pentuja, kun hankinta tuli mieleen), ja miksi juuri kyseinen rotu sopisi sinulle/teille ja sinä/te kyseiselle rodulle, miten olet huomoinut kissan tulon taloudellisesti, hoidon tarpeelliisesti (esim. matkojen ajan) jne. Suomessa rotukissapiirit ovat pienet, ja etenkin suosituilla roduilla pennut varataan käytännössä heti ja niistä on kova kilpailu, joten jos kissan tosiaan haluaa, pitää pitää huoli että erottuu muista viestin lähettäjistä positiivisessa mielessä.

tämä ilmiö on johanut siihen, että pitkällisen ja tarkan hakukirjeen kirjoittajat ovat yleensä niitä, jotka kaunistelevat sellaisia asioita, joita ei pitäisi kaunistella ja näin sitten annetaan koiria, kissoja ja työpaikkoja ihmisille, jotka eivät sitten kuitenkaan kykene hoitamaan vastuutaan. Itse kannatan mallia, jossa myyntipäätös tehdään vasta ihmisten tapaamisen jälkeen ja mahdollisesti ja mielellään myös kotikäynnin jälkeen.