Lue keskustelun säännöt.
Ihastuminen on kidutusta!
24.02.2019 |
Sitä vaan päivästä toiseen ajattelee ja himoitsee toista. Ei pysty ajattelemaan muuta. Jatkuvasti vaan täytyy sinnitellä, että ei kerro tätä omalle miehelle tai ihastuksen kohteelle. Helvetin sinnittelyä ja salailua koko elämä. Sitten vielä pitää yrittää käyttäytyä normaalisti.
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Olen ihastunut useaan otteeseen pitkän avioliittoni aikana. Ihastuminen on ihanaa! Ei haittaa omaa parisuhdetta vaan antaa kipinää siihenkin =) Eikä stressaa kun sävelet on selvät: koskaan en jättäisi omaa rakasta miestäni.
Tunteet tulee ja menee, älä anna niiden liikaa vaikuttaa negatiivisesti elämääsi.
Miten ihmeessä pystyt ottamaan ihastukset kepeästi? Itsekin olen ollut usein kepeäisti ihastunut, mutta sitten kun tulee vastaan paljon syvempi ja vakavampi ihastus/rakastuminen, niin se on täyttä kidutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tunteita ruokkii ajatuksilla "...onkohan hän... tarkoittikohan tuo... voisimmekohan...", se on kiduttavaa. Jos ottaa sen vain kuin tuulen henkäyksenä poskilla se voi olla pelkästään fyysisesti kivaa.
Ajatus tekee piinan.
Piinasta tiedän sen, että miehelläni ja työkaverillaan oli flirttisuhde. Piinaavaa on lopun elämääni ajatella, mitä HE ajattelivat sitä toteuttaessaan. Ei ihastus olisi haitannut, mutta ilmi tullut hirveä huomionkipeys ja sen vuoksi "huomionosoitukset" toiselle tuntuvat niin järjettömän petolliselta käyttäytymiseltä kun on uskollisuutta luvattu. Eikö olisi voinut vain nauttia niistä perhosista vatsassa? Sen sijaan minulla tulee aina putoamaan lasti lyijyä sydämelle kun muistan naisen. Mikä tarkoittaa; joka kerran kun mies yrittää suudella, jokaisen kerran kun kuulen saman nimen kuin naisella, aina tiettyyn aikaan kuukaudesta...
Vierailija kirjoitti:
Jos tunteita ruokkii ajatuksilla "...onkohan hän... tarkoittikohan tuo... voisimmekohan...", se on kiduttavaa. Jos ottaa sen vain kuin tuulen henkäyksenä poskilla se voi olla pelkästään fyysisesti kivaa.
Ajatus tekee piinan.
Piinasta tiedän sen, että miehelläni ja työkaverillaan oli flirttisuhde. Piinaavaa on lopun elämääni ajatella, mitä HE ajattelivat sitä toteuttaessaan. Ei ihastus olisi haitannut, mutta ilmi tullut hirveä huomionkipeys ja sen vuoksi "huomionosoitukset" toiselle tuntuvat niin järjettömän petolliselta käyttäytymiseltä kun on uskollisuutta luvattu. Eikö olisi voinut vain nauttia niistä perhosista vatsassa? Sen sijaan minulla tulee aina putoamaan lasti lyijyä sydämelle kun muistan naisen. Mikä tarkoittaa; joka kerran kun mies yrittää suudella, jokaisen kerran kun kuulen saman nimen kuin naisella, aina tiettyyn aikaan kuukaudesta...
Mikä tuosta flirttisuhteesta teki niin raskaan sulle?
Kiinnostaa koska itsekin olen kärsinyt mieheni ihastuksesta jota hän ei ole koskaan myöntänyt minulle, mutta mun omien silmien edessä käyttäytynyt aika typerästi 6 vuoden ajan yhden naisen kanssa.
Jos et ollut näkemässä tuota työpaikkaihastusta, niin mitä tiedät siitä? Mikä siinä tekee asian niin raskaaksi jos se oli miehen puolelta kevyttä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tunteita ruokkii ajatuksilla "...onkohan hän... tarkoittikohan tuo... voisimmekohan...", se on kiduttavaa. Jos ottaa sen vain kuin tuulen henkäyksenä poskilla se voi olla pelkästään fyysisesti kivaa.
Ajatus tekee piinan.
Piinasta tiedän sen, että miehelläni ja työkaverillaan oli flirttisuhde. Piinaavaa on lopun elämääni ajatella, mitä HE ajattelivat sitä toteuttaessaan. Ei ihastus olisi haitannut, mutta ilmi tullut hirveä huomionkipeys ja sen vuoksi "huomionosoitukset" toiselle tuntuvat niin järjettömän petolliselta käyttäytymiseltä kun on uskollisuutta luvattu. Eikö olisi voinut vain nauttia niistä perhosista vatsassa? Sen sijaan minulla tulee aina putoamaan lasti lyijyä sydämelle kun muistan naisen. Mikä tarkoittaa; joka kerran kun mies yrittää suudella, jokaisen kerran kun kuulen saman nimen kuin naisella, aina tiettyyn aikaan kuukaudesta...
Mikä tuosta flirttisuhteesta teki niin raskaan sulle?
Kiinnostaa koska itsekin olen kärsinyt mieheni ihastuksesta jota hän ei ole koskaan myöntänyt minulle, mutta mun omien silmien edessä käyttäytynyt aika typerästi 6 vuoden ajan yhden naisen kanssa.
Jos et ollut näkemässä tuota työpaikkaihastusta, niin mitä tiedät siitä? Mikä siinä tekee asian niin raskaaksi jos se oli miehen puolelta kevyttä?
Raskaan; että nainen otti sen tosissaan ja oli jo mielessään jättänyt oman miehensä. Vaikka tiesi että mieskin on varattu. Raskaan edelleen; tunsin naisen hyvin itsekin. Johtopäätös; mitään suojaa ei ole ja moraalisääntöihin ei voi luottaa.
Tiedän siitä; vain mitä ovat kertoneet, ei kuulemma suutelua pidemmälle. Raskaan edelleen; miten voin uskoa mitä kertovat, kun eivät kertoneet ennenkuin asia tuli ilmi. Johtopäätös; Tietäen miten paljon asia minua loukkaa, mies ei kertoisi koko totuutta minulle jos olisivat menneet pidemmälle. Haluaisi myös itse unohtaa asian ja toivoisi ettei niin käynyt.
En voi tietää totuutta, mutta voin olettaa kaikkea. Piinaava ajatus on, että jos vain voisin tietää kaiken niin minun ei tarvitsisi olettaa. Pahaa tekee jo tieto, että on jaeltu kuin vastarakastuneiden huomionosoituksia kuukausien ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tunteita ruokkii ajatuksilla "...onkohan hän... tarkoittikohan tuo... voisimmekohan...", se on kiduttavaa. Jos ottaa sen vain kuin tuulen henkäyksenä poskilla se voi olla pelkästään fyysisesti kivaa.
Ajatus tekee piinan.
Piinasta tiedän sen, että miehelläni ja työkaverillaan oli flirttisuhde. Piinaavaa on lopun elämääni ajatella, mitä HE ajattelivat sitä toteuttaessaan. Ei ihastus olisi haitannut, mutta ilmi tullut hirveä huomionkipeys ja sen vuoksi "huomionosoitukset" toiselle tuntuvat niin järjettömän petolliselta käyttäytymiseltä kun on uskollisuutta luvattu. Eikö olisi voinut vain nauttia niistä perhosista vatsassa? Sen sijaan minulla tulee aina putoamaan lasti lyijyä sydämelle kun muistan naisen. Mikä tarkoittaa; joka kerran kun mies yrittää suudella, jokaisen kerran kun kuulen saman nimen kuin naisella, aina tiettyyn aikaan kuukaudesta...
Mikä tuosta flirttisuhteesta teki niin raskaan sulle?
Kiinnostaa koska itsekin olen kärsinyt mieheni ihastuksesta jota hän ei ole koskaan myöntänyt minulle, mutta mun omien silmien edessä käyttäytynyt aika typerästi 6 vuoden ajan yhden naisen kanssa.
Jos et ollut näkemässä tuota työpaikkaihastusta, niin mitä tiedät siitä? Mikä siinä tekee asian niin raskaaksi jos se oli miehen puolelta kevyttä?
Raskaan; että nainen otti sen tosissaan ja oli jo mielessään jättänyt oman miehensä. Vaikka tiesi että mieskin on varattu. Raskaan edelleen; tunsin naisen hyvin itsekin. Johtopäätös; mitään suojaa ei ole ja moraalisääntöihin ei voi luottaa.
Tiedän siitä; vain mitä ovat kertoneet, ei kuulemma suutelua pidemmälle. Raskaan edelleen; miten voin uskoa mitä kertovat, kun eivät kertoneet ennenkuin asia tuli ilmi. Johtopäätös; Tietäen miten paljon asia minua loukkaa, mies ei kertoisi koko totuutta minulle jos olisivat menneet pidemmälle. Haluaisi myös itse unohtaa asian ja toivoisi ettei niin käynyt.
En voi tietää totuutta, mutta voin olettaa kaikkea. Piinaava ajatus on, että jos vain voisin tietää kaiken niin minun ei tarvitsisi olettaa. Pahaa tekee jo tieto, että on jaeltu kuin vastarakastuneiden huomionosoituksia kuukausien ajan.
Tuohan kuulostaa enemmän kuin flirttisuhteelta, jos on vähintään suudeltukin ja toinen on ollut valmis jättämään oman puolisonsa.
Todella kurjaa, että ette ole ihastuneita omiin puolisoihinne :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tunteita ruokkii ajatuksilla "...onkohan hän... tarkoittikohan tuo... voisimmekohan...", se on kiduttavaa. Jos ottaa sen vain kuin tuulen henkäyksenä poskilla se voi olla pelkästään fyysisesti kivaa.
Ajatus tekee piinan.
Piinasta tiedän sen, että miehelläni ja työkaverillaan oli flirttisuhde. Piinaavaa on lopun elämääni ajatella, mitä HE ajattelivat sitä toteuttaessaan. Ei ihastus olisi haitannut, mutta ilmi tullut hirveä huomionkipeys ja sen vuoksi "huomionosoitukset" toiselle tuntuvat niin järjettömän petolliselta käyttäytymiseltä kun on uskollisuutta luvattu. Eikö olisi voinut vain nauttia niistä perhosista vatsassa? Sen sijaan minulla tulee aina putoamaan lasti lyijyä sydämelle kun muistan naisen. Mikä tarkoittaa; joka kerran kun mies yrittää suudella, jokaisen kerran kun kuulen saman nimen kuin naisella, aina tiettyyn aikaan kuukaudesta...
Mikä tuosta flirttisuhteesta teki niin raskaan sulle?
Kiinnostaa koska itsekin olen kärsinyt mieheni ihastuksesta jota hän ei ole koskaan myöntänyt minulle, mutta mun omien silmien edessä käyttäytynyt aika typerästi 6 vuoden ajan yhden naisen kanssa.
Jos et ollut näkemässä tuota työpaikkaihastusta, niin mitä tiedät siitä? Mikä siinä tekee asian niin raskaaksi jos se oli miehen puolelta kevyttä?
Raskaan; että nainen otti sen tosissaan ja oli jo mielessään jättänyt oman miehensä. Vaikka tiesi että mieskin on varattu. Raskaan edelleen; tunsin naisen hyvin itsekin. Johtopäätös; mitään suojaa ei ole ja moraalisääntöihin ei voi luottaa.
Tiedän siitä; vain mitä ovat kertoneet, ei kuulemma suutelua pidemmälle. Raskaan edelleen; miten voin uskoa mitä kertovat, kun eivät kertoneet ennenkuin asia tuli ilmi. Johtopäätös; Tietäen miten paljon asia minua loukkaa, mies ei kertoisi koko totuutta minulle jos olisivat menneet pidemmälle. Haluaisi myös itse unohtaa asian ja toivoisi ettei niin käynyt.
En voi tietää totuutta, mutta voin olettaa kaikkea. Piinaava ajatus on, että jos vain voisin tietää kaiken niin minun ei tarvitsisi olettaa. Pahaa tekee jo tieto, että on jaeltu kuin vastarakastuneiden huomionosoituksia kuukausien ajan.
Tuohan kuulostaa enemmän kuin flirttisuhteelta, jos on vähintään suudeltukin ja toinen on ollut valmis jättämään oman puolisonsa.
Eikö kuulostakin, naisen näkökulmasta? Naisen näkökulmasta se vastaa jo sitoutumista; jatkuvaluonteinen flirttailusuhde. Mies oli ällistynyt, sillä hänen mielestään se oli tavallista työyhteisössä; naisen ja miehen sukupuolirooleilla leikittelyä ja naljailua, molemminpuolista. Kunnes tilanteet tiivistyivät, tuli lohdutusta ja se suutelu.
Mies ei voinut käsittää, että nainen voi "leimautua" niin että mielessään jo jättää perheen. Minä en voi käsittää, että miehet voivat olla niin hölmöjä, että eivät ymmärrä kuinka nainen tulkitsee saamaansa huomiota. Sanon MIEHET, koska tästä olen monen kanssa jutellut. Nämä miehet sanovat, että naisista ei voi tietää ihastusta ellei nainen ole suora.
Onko niin, että nainen ajattelee, että vihjailu menee perille, ja ajattelee että mieskin suuresti vihjailee koska itsekin niin tekee? Sitten viestit menevät ristiin, kun mies haluaakin vain pitää hauskaa ja nainen on mielessään jo sisustamassa yhteistä kotia?
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole varattu mutta kuitenkin ihastunut "väärään" ihmiseen - itseäni nuorempaan työkaveriin. Hänen seurassaan on hermostuttavaa mutta samalla ihanaa. Välillä keskittyminen herpaantuu. Kun hänellä on vapaata, pystyn keskittymään töihin paremmin mutta samalla toivon salaa hänenkin olevan töissä.
Sama täällä, tosin kyseessä itseä reilusti vanhempi työkaveri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritä jo päästä yli. Toista ei voi omistaa. Jos mies pyytänyt anteeksi ja olet anteeksi antanut eikä toiminta jatku, niin unohda.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tunteita ruokkii ajatuksilla "...onkohan hän... tarkoittikohan tuo... voisimmekohan...", se on kiduttavaa. Jos ottaa sen vain kuin tuulen henkäyksenä poskilla se voi olla pelkästään fyysisesti kivaa.
Ajatus tekee piinan.
Piinasta tiedän sen, että miehelläni ja työkaverillaan oli flirttisuhde. Piinaavaa on lopun elämääni ajatella, mitä HE ajattelivat sitä toteuttaessaan. Ei ihastus olisi haitannut, mutta ilmi tullut hirveä huomionkipeys ja sen vuoksi "huomionosoitukset" toiselle tuntuvat niin järjettömän petolliselta käyttäytymiseltä kun on uskollisuutta luvattu. Eikö olisi voinut vain nauttia niistä perhosista vatsassa? Sen sijaan minulla tulee aina putoamaan lasti lyijyä sydämelle kun muistan naisen. Mikä tarkoittaa; joka ker
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mies ei voinut käsittää, että nainen voi "leimautua" niin että mielessään jo jättää perheen. Minä en voi käsittää, että miehet voivat olla niin hölmöjä, että eivät ymmärrä kuinka nainen tulkitsee saamaansa huomiota. Sanon MIEHET, koska tästä olen monen kanssa jutellut. Nämä miehet sanovat, että naisista ei voi tietää ihastusta ellei nainen ole suora.
Onko niin, että nainen ajattelee, että vihjailu menee perille, ja ajattelee että mieskin suuresti vihjailee koska itsekin niin tekee? Sitten viestit menevät ristiin, kun mies haluaakin vain pitää hauskaa ja nainen on mielessään jo sisustamassa yhteistä kotia?"
Onko naisten mahdoton myöntää ajatus, että myös itse lukevat tilanteita väärin? Ilmeisesti.
Ihastuminen on todellakin kidutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No itse olen silkalla mediaatiolla ja varmaan jotenkin nihilistisellä ajattelulla päässyt eroon ihastumisesta. Tässä ihastumisen antiteesejä.
1. usein ihastuminen on kuvaan ihmisestä - ei itse ihmiseen, koska ei häntä edes välttämättä tunne.
2. jotkut ihastuu vain ihastumisen tunteeseen
3. moni juttu väljehtyy ensihuuman jälkeen
4. ihastuminen voi olla henkisesti raskasta. termi limerence kuvaa sitä miten ihastuksesta voi tulla pakkomielteinen obsessoinnin kohde. tässä vaiheessa homma voi mennä jopa ongelman puolelle joillain ja tuntua oikeasti kuluttavalta miettiä onko se kiinnostunut, eikö se ole kiinnostunut ja se saattaa täyttää jotain tyhjiötä elämässä joillain.
5. ihastuminen on loppuviimein välittäjäainemyrsky jonka saa myös laantumaan meditatiivisesti. voi välttyä monelta draamalta ja kuluttavalta tunteelta kun etsii elämäänsä muita merkityksellisiä asioita ja sammuttaakin tuollaiset haaveilut, ainakin siis siinä tapauksessa jos ihastus johtaa suureen kärsimykseen tai on epätoivoinen ja mahdollisesti yksipuolinen.
Vierailija kirjoitti:
No itse olen silkalla mediaatiolla ja varmaan jotenkin nihilistisellä ajattelulla päässyt eroon ihastumisesta. Tässä ihastumisen antiteesejä.
1. usein ihastuminen on kuvaan ihmisestä - ei itse ihmiseen, koska ei häntä edes välttämättä tunne.
2. jotkut ihastuu vain ihastumisen tunteeseen
3. moni juttu väljehtyy ensihuuman jälkeen
4. ihastuminen voi olla henkisesti raskasta. termi limerence kuvaa sitä miten ihastuksesta voi tulla pakkomielteinen obsessoinnin kohde. tässä vaiheessa homma voi mennä jopa ongelman puolelle joillain ja tuntua oikeasti kuluttavalta miettiä onko se kiinnostunut, eikö se ole kiinnostunut ja se saattaa täyttää jotain tyhjiötä elämässä joillain.
5. ihastuminen on loppuviimein välittäjäainemyrsky jonka saa myös laantumaan meditatiivisesti. voi välttyä monelta draamalta ja kuluttavalta tunteelta kun etsii elämäänsä muita merkityksellisiä asioita ja sammuttaakin tuollaiset ha
olen joutunut itse pohtimaan asiaa oltuani suhteessa jossa on läheisyys käytännössä kuollut ja olen alkanut ihastua muihin, mikä on ihan luonnollista jos suhde väljehtyy pahasti ja läheisyys kuolee. Tavallaan on ihan ok:ta olla yhdessä, mutta ei ole enää oikein mitään fyysistä koska seksielämä on kuollut ja mieli usein vaeltelee hakemaan sitä fyysistä vetovoimaa. Toki sekin on mielestäni vaalittavaa että on joku sielujen sympatia, ja luottamus ja meillä on se oma juttumme. Törmäsin erääseen henkilöön johon olin ollut ihastunut ennen suhdetta ja uudelleen nyt suhteessa ollessani ja hän osoitti vastakaikua. Tunsin oloni hirveäksi petturiksi jos olisin suudellut häntä mihin se oli johtamassa ja kenties mihin muuta. Hän jäi pyörimään lähes obsessiona mielessäni koska mietin että hän siis tunsi minuun vetoa ja haluaisin heivata nykyisen suhteeni pois ja nähdä häntä. Kaikki läheisyydettömät ajat saivat janoamaan sitä. Kuitenkin mietin loppupeleissä asioita - en tunne häntä - en kertakaikkiaan tiedä olisiko meillä lähellekään sama ymmärrys mikä on nykyisen kumppanin kanssa. Ja siirrot kannattaa tehdä hitaasti jottei kaduta ja oikeasti käsitellä tämä ennenkuin vain menee ihastusten perässä. Jouduin kirjamellisesti sammuttamaan liekin joka paloi sisälläni joka olisi halunnut herätä.
Tilanne ei ole edennyt suhteessani läheisyyden osalta ja semmoisia "puolihuolimattomia" ihastumisia on tullut uusia. Kun kumppani ei huomioi, mieli vaeltaa ja kaipaa sitä sinä olet haluttu tunnetta. Tuntuu kipeältä olla ihmisen kanssa joka todennäköisesti omiin ongelmiinsa liittyen on pistänyt hanat kiinni läheisyyden kanssa.
Olen harkinnut tätä ja uskon että kun harkitsen ja mietin ja pohdin ja annan aikaa, on todennäköisempää että teen järkiratkaisuja jatkossa. Valitettavasti suhde todennäköisesti kaatuu jos se jatkuu näin koska läheisyyden panttaaminen on hirveää enkä jaksa sitä. Olen tänä aikana joutunut miettimään käsitettä ihastuminen monta kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itse olen silkalla mediaatiolla ja varmaan jotenkin nihilistisellä ajattelulla päässyt eroon ihastumisesta. Tässä ihastumisen antiteesejä.
1. usein ihastuminen on kuvaan ihmisestä - ei itse ihmiseen, koska ei häntä edes välttämättä tunne.
2. jotkut ihastuu vain ihastumisen tunteeseen
3. moni juttu väljehtyy ensihuuman jälkeen
4. ihastuminen voi olla henkisesti raskasta. termi limerence kuvaa sitä miten ihastuksesta voi tulla pakkomielteinen obsessoinnin kohde. tässä vaiheessa homma voi mennä jopa ongelman puolelle joillain ja tuntua oikeasti kuluttavalta miettiä onko se kiinnostunut, eikö se ole kiinnostunut ja se saattaa täyttää jotain tyhjiötä elämässä joillain.
5. ihastuminen on loppuviimein välittäjäainemyrsky jonka saa myös laantumaan meditatiivisesti. voi välttyä monelta draamalta ja kuluttavalta tunteelta kun etsii elämäänsä muita mer
Ja ihmettelen sitä miten jotkut suostuu siihen että joku korvaa heidän entisen tällä uudella lennosta. En vain kertakaikkisesti ymmärrä sitä, koska todennäköisyydet sille, että myös tämä uusi korvataan lennosta on erittäin suuret. Järki kannattaa pitää ihastuksien kanssa matkassa. Jos tilanne on huono suhteessa, se puretaan järkevästi, silläkin uhalla että se ihastuksen kohde ei alkaisikaan. Silloin ei ole oikea hetki sille ja voi voi. Ehkä joskus tässä maailmanhistoriassa toki sattuu sellaista että jotkut vain kertakaikkiaan tapaavat sen aivan täydellisen mätsin suhteessa ollessa, mutta suhtaudun tällaiseen hyvin kyynisesti. Jos joku toinen houkuttaa niin hirveästi, ja toivon mukaan ei vain fyysisesti, niin kyllä se toki kertoo jotain suhteen tilasta.
Olen ihastunut useaan otteeseen pitkän avioliittoni aikana. Ihastuminen on ihanaa! Ei haittaa omaa parisuhdetta vaan antaa kipinää siihenkin =) Eikä stressaa kun sävelet on selvät: koskaan en jättäisi omaa rakasta miestäni.
Tunteet tulee ja menee, älä anna niiden liikaa vaikuttaa negatiivisesti elämääsi.