Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten paljon autat toisia?
23.02.2019 |
Riittääkö aikasi ja voimasi toisten auttamiseen?
Kommentit (18)
En auta. Miksi auttaisin? En itsekään sälytä asioitani toisten kannettaviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En missään tapauksessa auta. Mulla on kaksi aikuista kermapersepoikaa, moottoripyörä ja name dropping-tuttuja moraalittomissa poliitikkoystävissä. Niissä on tarpeeksi.
Minusta ystävät, jotka olettavat saavansa apua ystävyyteen vedoten tai nojaten ovat verta toisesta imeviä vampyyrejä, eivät ystäviä. Esim. minun entinen ystäväni pyysi minua siivoamaan ekaa omaa asuntoaan, pientä yksiötä, johon muutti. Menin, mutta en pyytänyt häntä siivoamaan omaa asuntoani, kun itse muutin. Mitä se olisi hänelle kuulunut?
Tietysti jos näen että joku tarvitsee apua, en voisi kävellä ohi jonkun vanhemman ihmisen joka näyttää olevan eksyksissä tai muuten saattaa tarvita apua.
Olen auttanut paljonkin: isovanhempiani viikkosiivouksissa ja kauppa-asioissa, äitiäni rankkojen syöpähoitojen aikana, ystävääni, kun sairasti vaikeaa masennusta eikä jaksanut tehdä mitään...
En olisi jaksanut em. asioita tehdä ilolla ja pyyteettömästi, jos en olisi osa-aikatyössä. Kaikki vapaa-aika olisi mennyt oman perheen parissa ja akkujen lataamisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En missään tapauksessa auta. Mulla on kaksi aikuista kermapersepoikaa, moottoripyörä ja name dropping-tuttuja moraalittomissa poliitikkoystävissä. Niissä on tarpeeksi.
Tiedän sut!
Auttamisista tulee usein riita ainakin meillä, että kumman sukua on autettu enemmän ja kumman suku on enemmän auttanut meitä.
Puolison mukaan auttaa pitäisi siinä suhteessa, miten meitä on autettu. Mun mielestä auttamiset ei voi mennä tasan ja sellaisiakin pitäisi auttaa, jotka ei oo meitä auttaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Auttamisista tulee usein riita ainakin meillä, että kumman sukua on autettu enemmän ja kumman suku on enemmän auttanut meitä.
Puolison mukaan auttaa pitäisi siinä suhteessa, miten meitä on autettu. Mun mielestä auttamiset ei voi mennä tasan ja sellaisiakin pitäisi auttaa, jotka ei oo meitä auttaneet.
Joo. Tuon vuoksi suosittelen kaikille irtautumaan verosukulaisuusauttamisista ja sulle-mulle-jeesingeistä. Se ei ihmisyyttä kehitä. Sen sijaan _pyyteetön_ ,anonyymi aittaminen tekisi jokaiselle helvetin hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En missään tapauksessa auta. Mulla on kaksi aikuista kermapersepoikaa, moottoripyörä ja name dropping-tuttuja moraalittomissa poliitikkoystävissä. Niissä on tarpeeksi.
Tiedän sut!
Villi veikkaud, oisko erään lehdissäkin olleen vastaanottok. johtaja? Sopii kuvaukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väsyttekö toisten auttajat? Pitääkö esim. sukulaisia ja ystäviä auttaa?
Vierailija kirjoitti:
Väsyttekö toisten auttajat? Pitääkö esim. sukulaisia ja ystäviä auttaa?
Kuka sitten auttaisi, jollei sukulaiset ja ystävät? Yhteiskunta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Autan heitä, joiden tiedän auttavan minua kun tarvitsen itse apua. Sekä ikääntyviä vanhempia ilman odotuksia vastineesta, he ovat jo auttaneet minua.
Vierailija kirjoitti:
Autan heitä, joiden tiedän auttavan minua kun tarvitsen itse apua. Sekä ikääntyviä vanhempia ilman odotuksia vastineesta, he ovat jo auttaneet minua.
Eli vain vastavuoroisesti - sullemulle. ”Hyötyisköhäm tosta joskus jotkin, tosts mä kerran hyödyin, sitä jeesaan!”
😁😁😁
Maailma pelastuu tästä pyyteettömyydestä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väsyttekö toisten auttajat? Pitääkö esim. sukulaisia ja ystäviä auttaa?
Kuka sitten auttaisi, jollei sukulaiset ja ystävät? Yhteiskunta?
Tietenkin yhteiskunta. Ja miksi pitää saada apua? Asiat voi hoitaa itsekin. Elämä on valintoja.
Autan sen mitä suinkin voin. Yleensä se ei vaadi edes kovin paljon vaivaa. Kirjoitin omalle kustannustoimittajalleni ja suosittelin työkaverin kirjaa, joten hän sai kirjallen kustantajan. Tähän meni puolisen tuntia. Vahdin lähisukulaisen lapsia viikonloppuisin kun hän tykkää tehdä kaikkea, missä lapset on tiellä ja minä taas tykkään olla hiljaksiin kotona. Tähän menee pari tuntia joka viikonloppu. Pojalleni annan rahaa kun hän pyytää. Apurahatta jääneelle jatko-opiskelijalle tarjosin puolipäivätöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autan heitä, joiden tiedän auttavan minua kun tarvitsen itse apua. Sekä ikääntyviä vanhempia ilman odotuksia vastineesta, he ovat jo auttaneet minua.
Eli vain vastavuoroisesti - sullemulle. ”Hyötyisköhäm tosta joskus jotkin, tosts mä kerran hyödyin, sitä jeesaan!”
😁😁😁
Maailma pelastuu tästä pyyteettömyydestä!
Ei nyt ihan noin. Avun määrää, omien voimien mukaan tietysti, ei lasketa silloin kun sitä annetaan eikä myöhemminkää, mutta on luotto että itsekin saa apua jos tai kun sitä tarvitsee. Mutta vastavuoroisesti tietysti, ei sitä muutenkaan jaksa ihmisiä jotka vain vaativat, mutta eivät anna mitään takaisin edes henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autan heitä, joiden tiedän auttavan minua kun tarvitsen itse apua. Sekä ikääntyviä vanhempia ilman odotuksia vastineesta, he ovat jo auttaneet minua.
Eli vain vastavuoroisesti - sullemulle. ”Hyötyisköhäm tosta joskus jotkin, tosts mä kerran hyödyin, sitä jeesaan!”
😁😁😁
Maailma pelastuu tästä pyyteettömyydestä!
Ei nyt ihan noin. Avun määrää, omien voimien mukaan tietysti, ei lasketa silloin kun sitä annetaan eikä myöhemminkää, mutta on luotto että itsekin saa apua jos tai kun sitä tarvitsee. Mutta vastavuoroisesti tietysti, ei sitä muutenkaan jaksa ihmisiä jotka vain vaativat, mutta eivät anna mitään takaisin edes henkisesti.
Sivusta: kaikki vapaaehtoistyöntekijät jaksavat.
Alue: Aihe vapaa
En auta. Joskus 10 vuotta sitten kuvittelin, että avun antamisesta on autettavalle hyötyä ja hän oppii itse auttamaan itseään.Kävi juuri päinvastoin eli avustamisesta tuli velvoite.