Tapellaanko teillä siitä, kumpi jää kipeän lapsen kanssa kotiin?

Vuoron perään.

Siis töiden takia? Ei, oon kotona.

Yritetään hoitaa vuorotellen, mutta valitettavasti työt on sellaisia, että minun on helpompi töiden puolesta jäädä.

Jos tiedetään, että kyseessä useamman päivän poissaolo, niin yleensä minä jään hoitamaan ensimmäisenä päivänä ja mies yrittää järjestää työasioita siten, että voi olla hoitamassa seuraavan.

Tapeltiin ennen siitä, kumpi SAA jäädä lapsen kanssa kotiin. Nykyään jääjään molemmat ja töihin sanotaan ettei puoliso pystynyt jäämään.

Ei mutta neuvotellaan

Meillä on molemmilla ihan yhtä "helppo" jäädä lapsen kanssa kotiin, niin tulee varsin usein pientä kinaa siitä että kumpi jää. Eihän sitä samalla tavalla pysty tekemään töitä lapsen kanssa kun rauhassa itsekseen.

Minkä ikäinen lapsi pärjää yksin kotona ollessaan kipeä? Siis työpäivän, suunnilleen 8-16 ajan. Muistan ainakin itse olleeni n. 12-vuotias kun olin ihan itsekseni kotona ollessani vaikka flunssassa.

-ap

Eihän se ole vanhempien päätettävissä, vaan siitä määrään työlainsäädäntö. Sairaanlapsenhoito jaetaan puoliksi molempien vanhempien työnantajien kesken.

Jotkut työnantajat jopa valvovat poissaoloja ja pyytävät tietoja. Ja työnantajalla on lakiin perustuva oikeus kieltäytyä maksamasta palkkaa, jos sairaanlapsen vanhempien poissaolot ovat epätasapainossa.

Palkanlaskijana aika usein joudun selvittämään toiselle työnantajalle noita poissaoloja ja vertailuja vuositasolla.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on molemmilla ihan yhtä "helppo" jäädä lapsen kanssa kotiin, niin tulee varsin usein pientä kinaa siitä että kumpi jää. Eihän sitä samalla tavalla pysty tekemään töitä lapsen kanssa kun rauhassa itsekseen.

Minkä ikäinen lapsi pärjää yksin kotona ollessaan kipeä? Siis työpäivän, suunnilleen 8-16 ajan. Muistan ainakin itse olleeni n. 12-vuotias kun olin ihan itsekseni kotona ollessani vaikka flunssassa.

-ap

Yli 10-vuotiaan hoitoon ei muistaakseni vanhempi saa vapaata. Mutta asia selviää työehtoja tutkimalla. Toinen asia on pärjääkö sen ikäinen.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on molemmilla ihan yhtä "helppo" jäädä lapsen kanssa kotiin, niin tulee varsin usein pientä kinaa siitä että kumpi jää. Eihän sitä samalla tavalla pysty tekemään töitä lapsen kanssa kun rauhassa itsekseen.

Minkä ikäinen lapsi pärjää yksin kotona ollessaan kipeä? Siis työpäivän, suunnilleen 8-16 ajan. Muistan ainakin itse olleeni n. 12-vuotias kun olin ihan itsekseni kotona ollessani vaikka flunssassa.

-ap

Tuo 12v ja 4pv koskee vain kuntasektoria ja laki muistaakseni tuli voimaan v. 2018, ei yksityistä sektoria.

Se että lasten takia välillä joutuu säätämään ja joustamaan on molemmille ollut onneksi selvää alusa saakka. Tapella asian suhteen ei koskaan ole tarvinnut. Tilanteen mukaan on sovittu kumpi on lapsen kanssa.

Ei tapella. Se riippuu ihan siitä kenenkä työt tai opiskelut on sillä hetkellä tärkeämmät perheen kokonaisvaltainen tilanne huomioon ottaen.

Ei, yleensä se olen minä joka koska helpompi jäädä. Mies ajaa rekkaa ja kolme kuskia. Huomattavasti vaikeampaa jäädä pois.

Kyllä miehen pitäisi jäädä, koska ennen aina naiset joutuivat jäämään. Mä olen kotona kotihoidon tuella, mutta se ei ole tarkoitettu sairaan lapsen hoitoa varten. Siksi mies järjestäköön töistä vapaata. On se lapsi sairaana kun myös hänen lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Eihän se ole vanhempien päätettävissä, vaan siitä määrään työlainsäädäntö. Sairaanlapsenhoito jaetaan puoliksi molempien vanhempien työnantajien kesken.

Jotkut työnantajat jopa valvovat poissaoloja ja pyytävät tietoja. Ja työnantajalla on lakiin perustuva oikeus kieltäytyä maksamasta palkkaa, jos sairaanlapsen vanhempien poissaolot ovat epätasapainossa.

Palkanlaskijana aika usein joudun selvittämään toiselle työnantajalle noita poissaoloja ja vertailuja vuositasolla.

Ihan tosi, jossainko lukee että puoliksi? Ja millä aikajänteellä? Pitääpä perehtyä.

Meillä lähtökohtaisesti mies jää. Minä teen 4-päiväistä viikkoa siksi että saan hoidettua kaikki neuvola-, lääkäri-, hammashoitola-, puheterapia yms. käynnit, vasut, vanhempainvartit, pyhäpäivän jälkeiset ylimääräiset perjantaivapaat ja niin edelleen. Mies taas huolehtii ensisijaisesti yllättävistä sairastumisista. Minä teen vastaanottotyötä yksikössä jossa kukaan muu ei tee samaa työtä, eli potilaita ei voi siirtää tai jakaa eikä työn luonteen vuoksi alle kuukaudeksi kannata hankkia sijaista, vaan jokainen aika jonka perun on järjestettävä omaan kalenteriin uudelleen, mielellään samalle viikolle, ja työ on aikaan ja paikkaan sidottua eikä mitään voi tehdä etänä. Mies taas pystyy tekemään työnsä mihin vuorokauden aikaan tahansa ja tarvittaessa kotoa käsin (silloin kun lastenhoito sen sallii), joten tekee yleensä välttämättömät lapsen katsellessa Pikku Kakkosta ja osallistuu palaveriin luurit päässä (niin kuin silloinkin jos olisi työpaikalla). Minä myös olin ensimmäiset 6 vuotta kokonaan kotona yhteisellä sopimuksella juuri siksi, ettei arki tuntuisi vähän väliä siltä että "mihin nämä lapset oikein sulloisi", tuolloin mies sai keskittyä töihin lasten sairastumisista riippumatta, nyt on minun vuoroni.

Mutta mikään ei ole kirjoitettu kiveen, juuri tällä viikolla olin pari päivää poissa kun aikojen uudelleenjärjestely ei ollut kohtuuttoman vaikeaa eikä kenenkään hoito vaarantunut (olin mm. suunnitellut tekeväni rästissä olevia paperihommia, jäi tekemättä), ja mies joutui juuri pari viikkoa sitten olemaan poissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on molemmilla ihan yhtä "helppo" jäädä lapsen kanssa kotiin, niin tulee varsin usein pientä kinaa siitä että kumpi jää. Eihän sitä samalla tavalla pysty tekemään töitä lapsen kanssa kun rauhassa itsekseen.

Minkä ikäinen lapsi pärjää yksin kotona ollessaan kipeä? Siis työpäivän, suunnilleen 8-16 ajan. Muistan ainakin itse olleeni n. 12-vuotias kun olin ihan itsekseni kotona ollessani vaikka flunssassa.

-ap

Yli 10-vuotiaan hoitoon ei muistaakseni vanhempi saa vapaata. Mutta asia selviää työehtoja tutkimalla. Toinen asia on pärjääkö sen ikäinen.

Kunnalla raja on noussut 12v. Mutta tuo 10v. Oli ennen :)

Vaikea sanoa, lapset olleet päivähoidossa vasta 2kk eivätkä ole sairastaneet. Lähtökohtaisesti on sovittu, että miehellä on isompi vastuu, koska minulla uusi työ, ja isovanhemmat on luvanneet auttaa.

Me tapellaan lähinnä siitä kuka SAA jäädä lapsen kanssa kotiin. 

Yleensähän nuo lähinnä nukkuvat, katsovat piirrettyjä ja vaativat mehua tunnin välein, niin itsekin saa pitää vähän omaa lomaa. Röhnöttää sohvalla pieruverkkareissa ja vetää pizzaa. 

Kyllä minä olen jäänyt, miehellä ei ole mahdollisuuksia.

Miksi joku ei jäisi kotiin lapsensa kanssa, kun on mahdollisuus? Ilmainen palkallinen vapaa. Ei siitä töissä olemisesta mitaleja jaeta:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän se ole vanhempien päätettävissä, vaan siitä määrään työlainsäädäntö. Sairaanlapsenhoito jaetaan puoliksi molempien vanhempien työnantajien kesken.

Jotkut työnantajat jopa valvovat poissaoloja ja pyytävät tietoja. Ja työnantajalla on lakiin perustuva oikeus kieltäytyä maksamasta palkkaa, jos sairaanlapsen vanhempien poissaolot ovat epätasapainossa.

Palkanlaskijana aika usein joudun selvittämään toiselle työnantajalle noita poissaoloja ja vertailuja vuositasolla.

Ihan tosi, jossainko lukee että puoliksi? Ja millä aikajänteellä? Pitääpä perehtyä.

Meillä lähtökohtaisesti mies jää. Minä teen 4-päiväistä viikkoa siksi että saan hoidettua kaikki neuvola-, lääkäri-, hammashoitola-, puheterapia yms. käynnit, vasut, vanhempainvartit, pyhäpäivän jälkeiset ylimääräiset perjantaivapaat ja niin edelleen. Mies taas huolehtii ensisijaisesti yllättävistä sairastumisista. Minä teen vastaanottotyötä yksikössä jossa kukaan muu ei tee samaa työtä, eli potilaita ei voi siirtää tai jakaa eikä työn luonteen vuoksi alle kuukaudeksi kannata hankkia sijaista, vaan jokainen aika jonka perun on järjestettävä omaan kalenteriin uudelleen, mielellään samalle viikolle, ja työ on aikaan ja paikkaan sidottua eikä mitään voi tehdä etänä. Mies taas pystyy tekemään työnsä mihin vuorokauden aikaan tahansa ja tarvittaessa kotoa käsin (silloin kun lastenhoito sen sallii), joten tekee yleensä välttämättömät lapsen katsellessa Pikku Kakkosta ja osallistuu palaveriin luurit päässä (niin kuin silloinkin jos olisi työpaikalla). Minä myös olin ensimmäiset 6 vuotta kokonaan kotona yhteisellä sopimuksella juuri siksi, ettei arki tuntuisi vähän väliä siltä että "mihin nämä lapset oikein sulloisi", tuolloin mies sai keskittyä töihin lasten sairastumisista riippumatta, nyt on minun vuoroni.

Mutta mikään ei ole kirjoitettu kiveen, juuri tällä viikolla olin pari päivää poissa kun aikojen uudelleenjärjestely ei ollut kohtuuttoman vaikeaa eikä kenenkään hoito vaarantunut (olin mm. suunnitellut tekeväni rästissä olevia paperihommia, jäi tekemättä), ja mies joutui juuri pari viikkoa sitten olemaan poissa.

Saahan sitä olla poissa työstä 1-3pv, eikä se ole irtisanomisperuste, hoitamassa sairasta lasta tai ilman, mutta se ei ole palkallista vapaata. Työnantajalla on oikeus kieltäytyä palkanmaksusta.