Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Muita joilla voimat loppu ?

17.05.2006 |

Raskausviikkoja 24. Vatsani on jo melko iso, yleiskunto heikko. Esikoinen 3-vuotias.

Teen raskasta hoitajan työtä, juuri ja juuri jaksan kahdeksan tuntia tehdä. Melkein kaadun työpäivän jälkeen autoon, kuin sumussa ajan kotiin ja kotona en jaksa tehdä mitään. Makaan lamautuneena sohvalla, nukun tai itken oloani.

Puutarhaa pitäisi laittaa, kotiaskareita tehdä, esikoisen kanssa touhuta. Jotenkin koko koti ahdistaa. En saa mitään aikaiseksi, mieheni onneksi tekee paljon ja saan huilata.

Minulla on verenpaineet hieman koholla, samoin sairastuin raskausdiabetekseen. Tämän johdosta pitäisi jaksaa lenkkeillä, harrastaa liikuntaa mutta kun en jaksa. Laiska en ole, en vaan jaksa.

Itkien välillä siivoan tai teen jotain puutarhassa. Touhun jälkeen olen vielä väsyneempi.

Itseinhoni kasvaa päivä päivältä kun en saa itseäni irti sohvalta, kun voimat eivät riitä enää mihinkään. Aloitan varhennetun äitiyslomankin, mutta kun siihenkin on vielä kaksi kuukautta.

Voisin nukkua kellon ympäri. Menen nukkumaan kello 21.00 ja herään 6.30 ja aina väsyttää.

En vaan jaksa. En jaksa muuta kun moittia ja sättiä itseäni tekemättömyydestä ja esim. siitä etten jaksa tehdä edes pientä kävelylenkkiä...

Olen kireä ja kiukkuinen joka päivä. Oikea noita-akan perikuva.

Seksiä en ole jaksanut harrastaa moneen viikkoon...



Tätäkö tämä on ? Mistä voimia ?



Kiitos teille.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
17.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mee ihmeessä lääkäriin, sano et voimat on ihan loppu. Niiden on annettava saikkua, eihän tuosta tule mitään jos ei jaksa kotijuttuja hoitaa. Siinä kärsivät myös lapsi ja mies ja sun voimat menee kokonaan, ja niitä tarviat kuitenkin kun vauva syntyy.

Oon itsekin töiden jälkeen ihan loppu, mut ei mun tilanne vielä ihan noin paha ole kuitenkaan ja jo silti saikkua miettinyt.

Soita neuvolaan ja varaa aika!



Niina ja pyöriäinen rv 22+5

Vierailija
2/4 |
17.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehdottomasti sinun tilanteessasi hakisin sairauslomaa. Mielestäni olet siihen täysin oikeutettu, ei työpäivän pidä mehuja viedä niin, ettei kotona enää mitään jaksa. Ei kun lääkärin puheille, ymmärtää varmasti!!



Voimia ja hyvää odotusta sinulle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
17.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

on nyt pitkin kevättä ollut.... Kun alkuraskauden väsymys hellitti (ja se olikin sitten KOVA) ajattelin, että nyt helpottaa ja alkaa se kuuluisa energinen keskiraskaus ja...pah!



Itselläni on vilkas 2-vuotias esikoispoika, joka on kotihoidossa että sikäli eri tilanne kuin sinulle vaikka kyllä tämä kotona olo on varmasti raskaampaa kuin moni työ (näin ei kyllä sinun tapauksessa voi sanoa kun teet fyysisesti rankkaa hoitotyötä). No, joka tapauksessa minun kuntoani on tuon vilkkaan esikoisen lisäksi kalvanut koko kevään jatkunut sairastelu: tuntuu, että saan joka ikisen liikkeellä olevan pöpön ja viruksen ja ne ovatkin sitten vielä sitkeitä kaiken lisäksi! :( Sitten kun tähän lisätään vielä siitepölyallergia, jota en voi hoitaa antihistamiineille kuten normaalisti, onkin tuloksena hyvin, hyvin, HYVIN uupunut äiti! :( Nyt juuri olen kolmatta päivää ollut kuumeessa ja esikoinen on silti täytynyt hoitaa kun mieskään ei ole saanut töistä vapaata. Päivät ovat menneet itkeskellessä ja omaa oloa surkutellessa....Sanomattakin selvää, että huoli tuon pienen maha-asukkaan voinnista vielä lisää surkeuttani..... Parantumaankaan ei kunnolla pääse kun ei edes yhtä täydellistä lepopäivää saa ja niinhän ne pöpötkin sitten taas tarttuvat paremmin kun on jo valmiiksi huono vastustuskyky.



Välillä on kyllä ollut niin epätoivoinen olo etten tiedä mitä tekisi. Ei ole ketään muuta miehen lisäksi joka voisi edes auttaa. Sinun tapauksessasi nyt kyllä ihan ensimmäisenä kehottaisin painumaan neuvolalääkärin luo ja pyytämään sairauslomaa! Saisit sentään päivät levätä kun esikoisesi on hoidossa. Lepo onkin varmaan ainut lääke joka tähän auttaa.



Voimia sinulle! Kyllä tämä raskaana olo tosiaan raskasta välistä on....:( Ja varsinkin kun tätä vertaa esikoisen odotukseen joka oli maailman helpoin sekä fyysisesti että henkisesti tähän verrattuna.....



Oinasmamma rv 25

Vierailija
4/4 |
17.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan oikeasti, parikin viikkoa lepoa välissä saattaa tehdä ihmeitä ja sitten ehkä hetken jaksaa vielä töissäkin ennen äippälomaa.... ilman muuta tarvitset lepoa. Onko teillä mummuja tai pappoja tai jotain joka vois esikkoa hetken välillä hoitaa, jotta saisit levätä?



Mulla on menossa rv 11+4 ja olen aivan kuollut iltaisin, en jaksa tehdä mitään kotona, makaan sohvalla ja nukun, kuopus viihdyttää itseään (2v3kk) ja muut lapset on omissa oloissaan tai pihalla... Huomenna on neuvolalääkäri ja ajattelin hetkeksi pyytää sairaslomaa, että saisin kerättyä vähän voimia, en ole plussatestin jälkeen nukkunut yhtään kunnollista yötä, aina on pahaolo...



Meidän pitää nyt itsemme lisäksi ajatella myös tulevaa pikkuista. ja tietty jo niitä olemassa olevia lapsia... voimia!