Vauva tulossa, mies sekoaa

Vierailija kirjoitti:

Minusta raskaus oli parasta aikaa ikinä. Tunsin olevani niin tärkeä.

Sama meillä. Ja lapset miehen silmänteriä.

Viitaten tuohon raskauden vaikeuteen.  Itse olin elämäni kunnossa raskaana ollessa! Kuulemma oikein hehkuinkin ;) Toki kaikki olemme yksilöitä, mutta halusin tuoda tämän vähän puhutun puolen esille kun aina puhutaan vain raskauden ongelmista.

Vierailija kirjoitti:

Kun olin raskaana, niin oksensin ensimmäiset pari kuukautta päivällä ja yöllä, ja myös viimeiset pari kuukautta. Vaikka olen urheilullinen ja pitänyt lihaksistani hyvää huolta, niin selkäni meni rikki raskauden vuoksi eikä se koskaan täysin parantunut kuntoon. Istukan sijainnin vuoksi jouduin keisarinleikkaukseen, jossa vatsalihakseni revittiin irti eikä ne palaudu kuntoon koskaan. Haavan ompelussa tapahtui hoitovirhe, ja vatsanalue ei tule kuntoon ikinä (voin tosin elää asian kanssa, mutta kauniilta vatsa ei näytä). Sektion jälkeen oli kaksi kuukautta kovat kivut leikkausalueella. Mitä prinsessamaista tässä jatkuvassa oksentelussa ja kehon tuhoutumisessa on? Enemmän olo oli kuin teuraseläimellä.  

Ikävä että sinulla on noin hankalia muistoja. Sotket kuitenkin kaksi eri asiaa. Sen mitä ongelmia sinulla on ollut ja sen miten olet asioista (raskaudesta ja tulevasta vauvasta) miehellesi höpöttänyt. Siitä et kerro mitään, joten ei voi arvioida. Mutta ehkäpä se ei teillä ollutkaan ongelmana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä, jos se nainen on se, joka heti vauvan synnyttyä lähtee omiin harrastuksiin ja omiin menoihin ja ottaa vielä lainaa, kun yhteiset varat ei riitä? Katsottaisiin todella pahalla, mutta miestä pitää vaan ymmärtää, kun mies on pelästynyt, miehelle tulee itsestään selviä asioita muka yllätyksenä jne. Mikä aivoton reppana se mies muka on? Pidetäänkö miehiä tosiaan niin tyhminä, että heiltä ei voi odottaa mitään vastuun ottamista? Mies vaan päättää, että "mää haluun" tai "mää en haluu", niin sitten pitää ymmärtää...

Lainan ottaminen on edesvastuutonta tilanteessa että rahat on muutenkin vähissä. Se koskee sekä isää että äitiä. Tässä ap:n tilanteessa vaan mitä ilmeisimmin nainen on ahdistanut sekoilullaan miehen tuohon vastareaktioon joka nyt ampuu yli.

Hahhah. Tuskinpa. Mies on vaan päättänyt, että hän haluaa, niin hän myös saa. Mies varmasti myös halunnut lapsen, mutta ei kuitenkaan ole valmis isäksi, kunhan nyt vaan haluaa jatkaa sukuaan (tuollainen lainan ottaminen omaan harrastukseen oman lapsen syntymän aikoihin on käsittämätöntä).

Mitä ovat nämä asiat, joilla nainen mielestäsi sekoilee raskausaikana? Voitko vähän tarkentaa?

Kuten sanottua lainan ottaminen on edesvastuutonta, ei siinä sen kummempaa. Sekoilu on sitä kun nainen on vauvasta jauhamisellaan saanut miehen takajaloilleen ja ahdistumaan.

Kyllä saa olla herkkä mies, jos ahdistuu siitä, että ollaan innoissaan vauvan saamisesta ja asiat pyörii sen ympärillä. Pitäisikö se koko raskausaika olla vaan ihan hissukseen eikä antaa ajatustakaan tulevalle vauvalle tai ihan vaan hiljaa itsekseen naisen kärsiä raskauspahoinvoinnista ja muista oheisongelmista, joita raskaana olevalle naiselle ilmaantuu. Olen mies ja ihmettelen ajatusmaailmaasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tällaisissa tapauksissa pitää aina ymmärtää? Aina pitää ymmärtää, kun mies yrittää pakoilla vastuuta! Jos lapsia on yhdessä haluttu, niin niistä myös kannetaan vastuu yhdessä eikä toinen voi vaan yhtäkkiä päättää, että alanpas tekemään sitä tai tätä, ettei tarvitsisi olla kotona! Käsittämätöntä...

Vastuunkantamista ei ole hormoonihuuruisen prinsessan mielihalujen mukaan eläminen.

Raskaana olevasta on prinsesssaus kaukana ja koko lapsenteosta naiselle. Koko homma on vaivaa kipua tuskaa verta ja revenneitä paikkoja.

Kaikki ihmiset toimivat hormonien ohjaamina. Hormonit tekee miehestä miehen ja naisesta naisen.

Mies joka ei ymmärrä minkä uhrauksen ja käsittämättömän työn nainen tekee tehdessään yhteisen lapsen ei ansaitse naista elämäänsä

Toki hormoonit meitä ohjaa, mutta aikuisen ihmisen pitää osata myös hillitä itseään. Monet osaakin, kaikki ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olin raskaana, niin oksensin ensimmäiset pari kuukautta päivällä ja yöllä, ja myös viimeiset pari kuukautta. Vaikka olen urheilullinen ja pitänyt lihaksistani hyvää huolta, niin selkäni meni rikki raskauden vuoksi eikä se koskaan täysin parantunut kuntoon. Istukan sijainnin vuoksi jouduin keisarinleikkaukseen, jossa vatsalihakseni revittiin irti eikä ne palaudu kuntoon koskaan. Haavan ompelussa tapahtui hoitovirhe, ja vatsanalue ei tule kuntoon ikinä (voin tosin elää asian kanssa, mutta kauniilta vatsa ei näytä). Sektion jälkeen oli kaksi kuukautta kovat kivut leikkausalueella. Mitä prinsessamaista tässä jatkuvassa oksentelussa ja kehon tuhoutumisessa on? Enemmän olo oli kuin teuraseläimellä.  

Ikävä että sinulla on noin hankalia muistoja. Sotket kuitenkin kaksi eri asiaa. Sen mitä ongelmia sinulla on ollut ja sen miten olet asioista (raskaudesta ja tulevasta vauvasta) miehellesi höpöttänyt. Siitä et kerro mitään, joten ei voi arvioida. Mutta ehkäpä se ei teillä ollutkaan ongelmana.

Höpöttänyt? Mistä oikein puhut? Ei tämän ketjun aloitus koskenut sitä, että raskaana oleva nainen höpöttää miehelleen raskausongelmista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä, jos se nainen on se, joka heti vauvan synnyttyä lähtee omiin harrastuksiin ja omiin menoihin ja ottaa vielä lainaa, kun yhteiset varat ei riitä? Katsottaisiin todella pahalla, mutta miestä pitää vaan ymmärtää, kun mies on pelästynyt, miehelle tulee itsestään selviä asioita muka yllätyksenä jne. Mikä aivoton reppana se mies muka on? Pidetäänkö miehiä tosiaan niin tyhminä, että heiltä ei voi odottaa mitään vastuun ottamista? Mies vaan päättää, että "mää haluun" tai "mää en haluu", niin sitten pitää ymmärtää...

Lainan ottaminen on edesvastuutonta tilanteessa että rahat on muutenkin vähissä. Se koskee sekä isää että äitiä. Tässä ap:n tilanteessa vaan mitä ilmeisimmin nainen on ahdistanut sekoilullaan miehen tuohon vastareaktioon joka nyt ampuu yli.

Hahhah. Tuskinpa. Mies on vaan päättänyt, että hän haluaa, niin hän myös saa. Mies varmasti myös halunnut lapsen, mutta ei kuitenkaan ole valmis isäksi, kunhan nyt vaan haluaa jatkaa sukuaan (tuollainen lainan ottaminen omaan harrastukseen oman lapsen syntymän aikoihin on käsittämätöntä).

Mitä ovat nämä asiat, joilla nainen mielestäsi sekoilee raskausaikana? Voitko vähän tarkentaa?

Kuten sanottua lainan ottaminen on edesvastuutonta, ei siinä sen kummempaa. Sekoilu on sitä kun nainen on vauvasta jauhamisellaan saanut miehen takajaloilleen ja ahdistumaan.

Kyllä saa olla herkkä mies, jos ahdistuu siitä, että ollaan innoissaan vauvan saamisesta ja asiat pyörii sen ympärillä. Pitäisikö se koko raskausaika olla vaan ihan hissukseen eikä antaa ajatustakaan tulevalle vauvalle tai ihan vaan hiljaa itsekseen naisen kärsiä raskauspahoinvoinnista ja muista oheisongelmista, joita raskaana olevalle naiselle ilmaantuu. Olen mies ja ihmettelen ajatusmaailmaasi.

Hienoa kun näet asiat näin mustavalkoisina! Eihän kyse ole ollut alkuunkaan siitä että vauvalle ja raskaudelle ei saisi antaa ajatustakaan. Kyse on siitä että toisilla ihmisillä (ap:lla ilmeisesti myös) tuo raskaus ja tuleva vauva alkaa viedä elämästä/keskusteluista/tekemisestä suunnilleen 95% näin karkeasti sanottuna. Kun siihen riittää esim. 20%. Lopun ajan voi käyttää sitten niin kuin ennenkin keskittyen muuhun elämään. Tätä se ap:n mieskin varmaan olisi halunnut, mutta vaimo ei antanut tilaa, hoh hoi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olin raskaana, niin oksensin ensimmäiset pari kuukautta päivällä ja yöllä, ja myös viimeiset pari kuukautta. Vaikka olen urheilullinen ja pitänyt lihaksistani hyvää huolta, niin selkäni meni rikki raskauden vuoksi eikä se koskaan täysin parantunut kuntoon. Istukan sijainnin vuoksi jouduin keisarinleikkaukseen, jossa vatsalihakseni revittiin irti eikä ne palaudu kuntoon koskaan. Haavan ompelussa tapahtui hoitovirhe, ja vatsanalue ei tule kuntoon ikinä (voin tosin elää asian kanssa, mutta kauniilta vatsa ei näytä). Sektion jälkeen oli kaksi kuukautta kovat kivut leikkausalueella. Mitä prinsessamaista tässä jatkuvassa oksentelussa ja kehon tuhoutumisessa on? Enemmän olo oli kuin teuraseläimellä.  

Ikävä että sinulla on noin hankalia muistoja. Sotket kuitenkin kaksi eri asiaa. Sen mitä ongelmia sinulla on ollut ja sen miten olet asioista (raskaudesta ja tulevasta vauvasta) miehellesi höpöttänyt. Siitä et kerro mitään, joten ei voi arvioida. Mutta ehkäpä se ei teillä ollutkaan ongelmana.

Höpöttänyt? Mistä oikein puhut? Ei tämän ketjun aloitus koskenut sitä, että raskaana oleva nainen höpöttää miehelleen raskausongelmista. 

Ei vaan se paljastui tuon miehen käytöksen laukaisevaksi tekijäksi. Vauva ja raskaus-hössötys, miehille suunnattu kiirastuli.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärtänyt, mikä on ongelma?

Mua ainakin ahdistaisi yksinomaan sekin, että joku ottaa lainaa harrastuksen takia. Kun tulossa on vielä perheenlisäystä, rahaa tarvittaisiin muuallakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä, jos se nainen on se, joka heti vauvan synnyttyä lähtee omiin harrastuksiin ja omiin menoihin ja ottaa vielä lainaa, kun yhteiset varat ei riitä? Katsottaisiin todella pahalla, mutta miestä pitää vaan ymmärtää, kun mies on pelästynyt, miehelle tulee itsestään selviä asioita muka yllätyksenä jne. Mikä aivoton reppana se mies muka on? Pidetäänkö miehiä tosiaan niin tyhminä, että heiltä ei voi odottaa mitään vastuun ottamista? Mies vaan päättää, että "mää haluun" tai "mää en haluu", niin sitten pitää ymmärtää...

Lainan ottaminen on edesvastuutonta tilanteessa että rahat on muutenkin vähissä. Se koskee sekä isää että äitiä. Tässä ap:n tilanteessa vaan mitä ilmeisimmin nainen on ahdistanut sekoilullaan miehen tuohon vastareaktioon joka nyt ampuu yli.

Hahhah. Tuskinpa. Mies on vaan päättänyt, että hän haluaa, niin hän myös saa. Mies varmasti myös halunnut lapsen, mutta ei kuitenkaan ole valmis isäksi, kunhan nyt vaan haluaa jatkaa sukuaan (tuollainen lainan ottaminen omaan harrastukseen oman lapsen syntymän aikoihin on käsittämätöntä).

Mitä ovat nämä asiat, joilla nainen mielestäsi sekoilee raskausaikana? Voitko vähän tarkentaa?

Kuten sanottua lainan ottaminen on edesvastuutonta, ei siinä sen kummempaa. Sekoilu on sitä kun nainen on vauvasta jauhamisellaan saanut miehen takajaloilleen ja ahdistumaan.

Kyllä saa olla herkkä mies, jos ahdistuu siitä, että ollaan innoissaan vauvan saamisesta ja asiat pyörii sen ympärillä. Pitäisikö se koko raskausaika olla vaan ihan hissukseen eikä antaa ajatustakaan tulevalle vauvalle tai ihan vaan hiljaa itsekseen naisen kärsiä raskauspahoinvoinnista ja muista oheisongelmista, joita raskaana olevalle naiselle ilmaantuu. Olen mies ja ihmettelen ajatusmaailmaasi.

Hienoa kun näet asiat näin mustavalkoisina! Eihän kyse ole ollut alkuunkaan siitä että vauvalle ja raskaudelle ei saisi antaa ajatustakaan. Kyse on siitä että toisilla ihmisillä (ap:lla ilmeisesti myös) tuo raskaus ja tuleva vauva alkaa viedä elämästä/keskusteluista/tekemisestä suunnilleen 95% näin karkeasti sanottuna. Kun siihen riittää esim. 20%. Lopun ajan voi käyttää sitten niin kuin ennenkin keskittyen muuhun elämään. Tätä se ap:n mieskin varmaan olisi halunnut, mutta vaimo ei antanut tilaa, hoh hoi...

No, tottakai se vie suurimman osan ajatuksesta! Ei se raskaus ole mikään pikkujuttu, että tuosta noin vaan! Kyllä se on iso muutos elämässä ja on kaikenlaista mietittävää ja pohdittavaa ihan jo raskausaikanakin... Kyllä normaalilla järjellä varustettu mieskin sen ymmärtää.

Luonnehäiriöiset käyttävät lapsia sitoakseen puolisot itseensä taloudellisesti. Ei mulla muuta.  

Tuli vaan mieleen tämä. Itse antaisin miehen juoda ja matkustaa kavereidensa kanssa aina raskauskuukaudelle 8 asti. Vaikka tuskinpa haluaisi enää niin myöhään kun on luonteeltaan hellä. Kamalaa jos itse joutuisin raskauden takia luopumaan kivoista jutuista, nythän en joudu koska olen jo valmiiksi absolutisti yms. En pystyisi olemaan suhteessa jossa ollaan "itsenäisiä". Eli jo suhteen alussa on ollut selvää ettei läheisyyttä anneta toiselle (tai se pääasiassa tarkoittaa seksiä).

Naisvihamieliset suojalkapalloilijat, häipykää täältä jankkaamasta

Näköjään jollekin tässä ketjussa on vaikea tajuta sitä, että asiat muuttuu aikalailla silloin, kun se raskaustesti näyttää plussaa ja aletaan odottamaan sitä vauvaa syntyväksi. Ei elämä ole enää mitään sinkkupojan elämää, että voi tuosta vaan tehdä päätöksiä, että haluan sitä ja tätä ja hups rahat ei riitä, niin otetaanpas lainaa... Jotkut miehet kai kuvittelee, että ainoa vastuu on se paneminen, jolla saadaan lapsi alulle. Onneksi varmasti suurin osa miehistä ymmärtää millainen vastuu isäksi tulemisessa on ja mitä asioita pitää muuttaa elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meneekö ohi? No riippuu mistä tuo johtuu. Onko tämä vastapainoa kenties sille että sinä olet alkanut hössöttää tulevasta vauvasta ja raskaudesta yli miehen sietokyvyn? Ehkäpä miehestä tuntui että elämästä ei jäänyt enää muuta jäljelle ja oman selviytymisen takia piti keksiä jotain ihan muuta? Jos näin, niin silloin kummankin pitäisi tulla vastaan. Eli sinun pitäisi puhua muustakin kuin vauvasta yms... ja miehen sitten myös palata takaisin maanpinnalle. Jos sitten kyse on vaan jostakin hetken mielijohteesta, niin se voi mennä ohi ajan kanssa.

Tässä on mielestäni perustavanlaatuinen ajatusvirhe. Ikään kuin vauva olisi naisen "juttu", josta mies ei ole ja miehen ei tarvitse olla kiinnostunut. Hän on sen sijaan kiinnostunut harrastuksestaan! Ja naisen pitää tehdä kompromissi, ja puhua vähemmän heidän yhteisestä vauvasta. Ei! Ei tämä ole mikään kompromissin paikka. Defaultoletus on se, että tuleva vauva on molemmille valtavan tärkeä asia, ja loppuraskauden aikana täyttää koko elämän.

Valitettavasti monelle defaultoletus on se, että he äitinä ymmärtävät lasta paremmin, rakastavat häntä enemmän ja osaavat hänen hoidon paremmin. Voitte itse miettiä miten vaikuttaa se, että on jossain asiassa kaikkien mielestä oletusarvoisesti huono.

Vierailija kirjoitti:

Tuli vaan mieleen tämä. Itse antaisin miehen juoda ja matkustaa kavereidensa kanssa aina raskauskuukaudelle 8 asti. Vaikka tuskinpa haluaisi enää niin myöhään kun on luonteeltaan hellä. Kamalaa jos itse joutuisin raskauden takia luopumaan kivoista jutuista, nythän en joudu koska olen jo valmiiksi absolutisti yms. En pystyisi olemaan suhteessa jossa ollaan "itsenäisiä". Eli jo suhteen alussa on ollut selvää ettei läheisyyttä anneta toiselle (tai se pääasiassa tarkoittaa seksiä).

Joistain jutuista valitettavasti pitää luopua tai ainakin muuttaa jotakin raskausaikana. Ei se nyt tarkoita silti sitä, että jukolauta istutaan neljän seinän sisällä tekemättä mitään, kuin vain pitämässä toisia kädestä ja odotetaan, että se vauva syntyy... Se vaan ei ole oikein yhteisessä taloudessa, että toinen voi alkaa tuosta vaan ottamaan lainoja sun muuta omiin harrastuksiinsa ja viettää isoa osaa aikaansa ihan jossain muualla, kuin kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tällaisissa tapauksissa pitää aina ymmärtää? Aina pitää ymmärtää, kun mies yrittää pakoilla vastuuta! Jos lapsia on yhdessä haluttu, niin niistä myös kannetaan vastuu yhdessä eikä toinen voi vaan yhtäkkiä päättää, että alanpas tekemään sitä tai tätä, ettei tarvitsisi olla kotona! Käsittämätöntä...

Vastuunkantamista ei ole hormoonihuuruisen prinsessan mielihalujen mukaan eläminen.

Jokainen normaali mies tajuaa, että naisella voi olla raskauden aikana hormonaalista oirehdintaa ja kyllä silti suurinosa naisista varmasti osaa käyttäytyä eikä leiki mitään prinsessaa. Mitä nämä prinsessan mielihalut sitten olisi?

Väittäisin, että suurin osa naisista käyttäytyy raskaana ollessaan jokseenkin oudosti. Osa hetkittäin, osa lähes jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä, jos se nainen on se, joka heti vauvan synnyttyä lähtee omiin harrastuksiin ja omiin menoihin ja ottaa vielä lainaa, kun yhteiset varat ei riitä? Katsottaisiin todella pahalla, mutta miestä pitää vaan ymmärtää, kun mies on pelästynyt, miehelle tulee itsestään selviä asioita muka yllätyksenä jne. Mikä aivoton reppana se mies muka on? Pidetäänkö miehiä tosiaan niin tyhminä, että heiltä ei voi odottaa mitään vastuun ottamista? Mies vaan päättää, että "mää haluun" tai "mää en haluu", niin sitten pitää ymmärtää...

Lainan ottaminen on edesvastuutonta tilanteessa että rahat on muutenkin vähissä. Se koskee sekä isää että äitiä. Tässä ap:n tilanteessa vaan mitä ilmeisimmin nainen on ahdistanut sekoilullaan miehen tuohon vastareaktioon joka nyt ampuu yli.

Hahhah. Tuskinpa. Mies on vaan päättänyt, että hän haluaa, niin hän myös saa. Mies varmasti myös halunnut lapsen, mutta ei kuitenkaan ole valmis isäksi, kunhan nyt vaan haluaa jatkaa sukuaan (tuollainen lainan ottaminen omaan harrastukseen oman lapsen syntymän aikoihin on käsittämätöntä).

Mitä ovat nämä asiat, joilla nainen mielestäsi sekoilee raskausaikana? Voitko vähän tarkentaa?

Kuten sanottua lainan ottaminen on edesvastuutonta, ei siinä sen kummempaa. Sekoilu on sitä kun nainen on vauvasta jauhamisellaan saanut miehen takajaloilleen ja ahdistumaan.

Kyllä saa olla herkkä mies, jos ahdistuu siitä, että ollaan innoissaan vauvan saamisesta ja asiat pyörii sen ympärillä. Pitäisikö se koko raskausaika olla vaan ihan hissukseen eikä antaa ajatustakaan tulevalle vauvalle tai ihan vaan hiljaa itsekseen naisen kärsiä raskauspahoinvoinnista ja muista oheisongelmista, joita raskaana olevalle naiselle ilmaantuu. Olen mies ja ihmettelen ajatusmaailmaasi.

Hienoa kun näet asiat näin mustavalkoisina! Eihän kyse ole ollut alkuunkaan siitä että vauvalle ja raskaudelle ei saisi antaa ajatustakaan. Kyse on siitä että toisilla ihmisillä (ap:lla ilmeisesti myös) tuo raskaus ja tuleva vauva alkaa viedä elämästä/keskusteluista/tekemisestä suunnilleen 95% näin karkeasti sanottuna. Kun siihen riittää esim. 20%. Lopun ajan voi käyttää sitten niin kuin ennenkin keskittyen muuhun elämään. Tätä se ap:n mieskin varmaan olisi halunnut, mutta vaimo ei antanut tilaa, hoh hoi...

No, tottakai se vie suurimman osan ajatuksesta! Ei se raskaus ole mikään pikkujuttu, että tuosta noin vaan! Kyllä se on iso muutos elämässä ja on kaikenlaista mietittävää ja pohdittavaa ihan jo raskausaikanakin... Kyllä normaalilla järjellä varustettu mieskin sen ymmärtää.

Jos oikesti suurimman osan hereilläoloajastaan miettii ja puhuu raskaudesta ja tulevasta vauvasta, niin en ihmettele yhtään miehen uutta harrastusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tällaisissa tapauksissa pitää aina ymmärtää? Aina pitää ymmärtää, kun mies yrittää pakoilla vastuuta! Jos lapsia on yhdessä haluttu, niin niistä myös kannetaan vastuu yhdessä eikä toinen voi vaan yhtäkkiä päättää, että alanpas tekemään sitä tai tätä, ettei tarvitsisi olla kotona! Käsittämätöntä...

Vastuunkantamista ei ole hormoonihuuruisen prinsessan mielihalujen mukaan eläminen.

Jokainen normaali mies tajuaa, että naisella voi olla raskauden aikana hormonaalista oirehdintaa ja kyllä silti suurinosa naisista varmasti osaa käyttäytyä eikä leiki mitään prinsessaa. Mitä nämä prinsessan mielihalut sitten olisi?

Väittäisin, että suurin osa naisista käyttäytyy raskaana ollessaan jokseenkin oudosti. Osa hetkittäin, osa lähes jatkuvasti.

Niin se johtuu niistä hormoneista, niin mikä siinä sitten on outoa? Enpä itse ainakaan ole mitään prinsessaa leikkinyt, vaikka välillä olikin tunteet pinnassa, pahaa oloa ja pientä ahdistusta. Mieheni ei ikinä minua moittinut siitä, päin vastoin teki kaikkensa, että minulla on hyvä olla ja oli enemmän huolissani jaksamisestani töissä, kuin minä itse. Minäkin pidin huolta mieheni jaksamisesta ja välillä hän jopa hermoili, että ei sinun tarvitse tehdä tätä tai tuota, että hän kyllä hoitaa ja hyvin hoisikin! Maailman paras mies ja isä :) hänelle on perhe kaikki kaikessa eikä todellakaan käyttäytynyt, kuin joku keskenkasvuinen teinipoika.

Vierailija kirjoitti:

Joku joskus ehdotti miehille harrastuksen hankkimista pikkulapsiaikana juuri siksi, koska mies joutuu kuitenkin olemaan koko ajan yksin ja ilman seuraa, kun äiti on vain lapsen kanssa. Moni mies tuntuu hahmottavan tilanteen niin, että vauva varastaa naisen mieheltä.

Enemminkin niin, että nainen kääntää miehelle selän eikä arvosta häntä enää. Moni nainen keskittyy niin tiivisti vauvaan, että kaikki muu saa jäädä. Moni myös alkaa suhtautua mieheensä jonain apulaisena, joka ei osaa mitään. Varsinkin vauvan asioissa naisen tapa on se ainoa oikea.

Miehen rooliksi typistyy tuoda se vaaleanpunainen 52cm body oikeanpuoleisen vaatekaapin toisiksi alimmalta hyllyltä ja muun ajan tiskata tai imuroida HILJAA toisessa huoneessa ettei vauvan syöminen tai uni häiriinny. Ei ihme jos tuntee itsensä ulkopuoliseksi.