Avioeron jälkeen
Olemme jättäneet avioerohakemuksen ja muutin pois yhteisestä kodistamme, lapset yhteishuoltajuudessa viikkovuorolla (hirveä ikävä lapsia, tuskaa) Mutta te jotka olette avioeron kokemeet, onko ihan normaalia että miettii kaikkea hyvää ja kaipaa sitä, vaikka viimeset puolivuotta yhdessä oli kurjaa, kettuilua ja tylyjä katseita puolin toisin.. Eropäätöksen jälkeen olin tietysti suossa, mutta nousin ihmeen nopeaa ja esitin selviytyjää..voi vattu, nyt vasta pohjalla olen, en tiedä miten selviän..kaipaan miestäni, perhettäni..meillä kaksi lasta. Mistä apua? Ahdistaa,sydäntä repii, en voi nukkua kunnolla tai kun nukahdan näen ihania unia miehestäni ja tajuan heti sen olevan unta. Miten olette selvinneet? :(
Kommentit (7)
Pettämistä? Henkistä tai fyysistä väkivaltaa?
miehestäni painajaisia vielä pitkään eron jälkeen..
Pettämistä? Henkistä tai fyysistä väkivaltaa?
Mies halusi erota, ei ole toista, ei pettämistä (kuulemma, mies sanoo että olisi helpompi lähteä jos olisikin toinen..) en ole saanut kunnon vastausta, en vain riitä hänelle. Mikä lie kriisi, mies vajaat 40v. Yhdessä olimme 17 vuotta
vaatii eron.
Miksi sinä jouduit lähtemään?
vaatii eron.
Miksi sinä jouduit lähtemään?
yhteinen talo, mies ostaa minut ulos. Mietin jäämistä, mutta luultavasti mies jäisi "kummittelemaan" joten tein tämän päätöksen.
Eroprosessiin kuuluu erilaisia vaiheita ja toi on yksi ihan tyypillinen. Etsi googlella tai käy kirjastossa hakemassa asiaan liittyvää luettavaa, helpottaa kummasti kun ymmärrät mistä tuntemuksesi johtuvat.