Olin aikoinani opiskelijavaihdossa Neuvostoliitossa

Oliko Neuvostoliiton hajoaminen positiivinen vai negatiivinen asia?

Vierailija kirjoitti:

Elääkö Venäjällä nuoruuttaan tai opiskeluaikaa parhaillaan Pushkinin kaltainen lahjakkuus?

Pushkin oli niin suuri lahjakkuus, että hänenlaisensa ovat kyllä harvassa. Mutta toivotaan, että vähän pienempiä lahjakkuuksia. Kyllähän Venäjällä on loistavia kirjailijoita nytkin.

Missä olit Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aikoihin? Jos olit Neuvostoliitossa niin mitä tietoa sait siitä?

Niin mutta oletko poikkiksen kanssa yhdessä vielä ja onko teillä lapsia?

Oliko teillä kommunalkassa käytävävahti, joka piti kirjaa tulijoista ja teki ilmiantoja KGB:lle?

Suutelivatko toverit toisiaan suulle?

Vierailija kirjoitti:

Ajoitko Ladalla? Oletko ajanut Ladalla Suomessa?

En ole ap mutta ymmärtääkseni Ladaa kutsuttiin NL:ssa Zhiguliksi.

Vierailija kirjoitti:

Miten propaganda näkyi? Uskoivatko neuvosto-opiskelijat, että länsimainen hyvinvointi on kulissia? Oliko kiellettyjä puheenaiheita?

Vapaata tiedonvälitystä ei ollut. Kaikki lehtien, telkkarin ja radion uutiset olivat vahvasti väritettyjä. Tietyistä asioista ei kerrottu koskaan, tiettyjä väritettiin ja tietyistä suoranaisesti valehdeltiin.

Koko yhteiskunta oli erilaisten iskulauseiden kyllästämä. Niistä ei päässyt mitenkään eroon.

Neuvosto-opiskelijat olivat tietysti vähän valveutuneempia kuin ns. tavallinen kansa, mutta siitä huolimatta valtaosa heistäkin uskoi länsimaisen hyvinvoinnin olevan kulissia. Ymmärrän heitä; niin olisin varmasti heidän asemassaan uskonut itsekin.

Kahden kesken ja keittiökeskusteluissa ei oikeastaan ollut kiellettyjä puheenaiheita. Mutta lapsia myöten jokainen tiesi, mistä asioista voi puhua julkisesti ja mistä ei. Yksi oli juuri tuo kapitalismin ja sosialismin vertailu, jos siis sen teki kapitalismin hyväksi.

Johtajien julkinen arvostelu oli tietenkin täysin mahdotonta. Perestroika sitten räjäytti pankin.

Vierailija kirjoitti:

Oletko vielä yhdessä silloisen poikaystäväsi kanssa? Montako lasta teillä on?

Olen yhä yhdessä. Meillä on kaksi lasta ja nyt jo kolme lastenlasta.  :)

Vierailija kirjoitti:

Montako opiskelijaa nukkui asuntolassa kanssasi samassa huoneessa?

Enimmillään kolme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menetkö vielä vanhasta muistista kaupassa pisimpään jonoon ostaessasi vessapaperia?

Yksi hämmästyksen aiheista oli kyllä aina Suomeen palatessa se, että ei ollut jonoja. Ja että vessapaperia sai ostaa ihan vapaasti.  :)

Itse muistelin että wc paperia sai kyllä ostaa, mutta julkisissa vessoissa oli joku mummo tarkistamassa käytätkö paperia, koska se maksoi pari kopeekkaa enemmän normi hintaan verrattuna, jos käytti paperia vessassa. Ja sitä todellakin valvottiin että kuuluuko siellä mitä ääniä siellä vessassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunka paljon ruplia sai farkuilla? Mikä oli tavallisen duunarin palkka ruplissa?

Farkkujen perustaksa oli 50 ruplaa. Kyllähän niitä kaikki opiskelijavaihtarit trokasivat...

Duunarin palkka oli, jos oikein muistan, sellaiset 100-150 ruplaa. 200 ruplaa oli jo kova palkka. Siivoojalla palkka saattoi olla sen samat 50 ruplaa kuin länsifarkkujen myymisellä tienasi.

Tuohan on melkein sama hintataso kun nykyään. Oliko juttu siis siinä ettei farkkuja yksinkertaisesti voinut ostaa mistään?

Kyllä, juuri näin. Farkkuja ei saanut kaupoista vaan pelkästään ns. mustasta pörssistä eli pimeiltä markkinoilla.  Turistit ja ne harvat, jotka pääsivät käymään ulkomailla, toivat niitä maahan ja myivät sitten eteenpäin trokareille.

Vierailija kirjoitti:

Onko venäjän osaamista ollut sinulle taloudellista hyötyä, vielä nykyisinkin? Saitko muodostettua suhteita, jotka ovat kestäneet tähän päivään asti? Kuinka paljon Putin on Bezosia rikkaampi?

On ollut hyötyä. Olen saanut kaikki työpaikkani venäjän taitoni ansiosta. Muodostin muutaman ystävyyssuhteen, jotka ovat kestäneet tähän päivään asti.

Mutta noiden kahden rikkauksista en kyllä osaa sanoa mitään.  :)

Vierailija kirjoitti:

Mitä menkkasuojia siellä oli?

Ei mitään. Sikäläiset naiset käyttivät pumpulia tai omatekoisia virkattuja suojia.

Me "länkkärit" veimme suojat mukanamme kotimaistamme. Myös Suomesta vierailleet ystävät ja sukulaiset toivat niitä tuliaisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajoitko Ladalla? Oletko ajanut Ladalla Suomessa?

En ole ap mutta ymmärtääkseni Ladaa kutsuttiin NL:ssa Zhiguliksi.

Kyllä, niin kutsuttiin. Mutta nimi varmaan katsottiin ulkomailla liian vaikeaksi, joten vientituotteena se sai nimen Lada.

Ap (en ole muistanut allekirjoittaa, mutta allekirjoitan jatkossa)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menetkö vielä vanhasta muistista kaupassa pisimpään jonoon ostaessasi vessapaperia?

Yksi hämmästyksen aiheista oli kyllä aina Suomeen palatessa se, että ei ollut jonoja. Ja että vessapaperia sai ostaa ihan vapaasti.  :)

Itse muistelin että wc paperia sai kyllä ostaa, mutta julkisissa vessoissa oli joku mummo tarkistamassa käytätkö paperia, koska se maksoi pari kopeekkaa enemmän normi hintaan verrattuna, jos käytti paperia vessassa. Ja sitä todellakin valvottiin että kuuluuko siellä mitä ääniä siellä vessassa. 

Kyllä sitä wc-paperia aina jostain sai, kun jaksoi kiertää kauppoja ja jonottaa. Toreilta sai parhaiten; siellä tavara kyllä oli kalliimpaakin. Mutta ei sen vessapaperin löytäminen ihan yksinkertaista ollut edes Moskovassa. Maalla käytettiin yleisesti sanomalehtipaperia.

Ja olet oikeassa, vessamummot vartioivat tarkasti paperinkulutusta. Yleensä antoivat asiakkaalle kolmen palasen pätkän, jolla piti pärjätä. Tämä siis tasokkaammissa julkisissa vessoissa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ajoitko Ladalla? Oletko ajanut Ladalla Suomessa?

Neuvostoliitossa ollessani en tainnut koskaan ajaa Ladalla, siis itse ajaa. Kyydissä tietysti olin. Mutta Suomessa kyllä olen ajanut yhtä sukulaisen Ladaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menetkö vielä vanhasta muistista kaupassa pisimpään jonoon ostaessasi vessapaperia?

Yksi hämmästyksen aiheista oli kyllä aina Suomeen palatessa se, että ei ollut jonoja. Ja että vessapaperia sai ostaa ihan vapaasti.  :)

Itse muistelin että wc paperia sai kyllä ostaa, mutta julkisissa vessoissa oli joku mummo tarkistamassa käytätkö paperia, koska se maksoi pari kopeekkaa enemmän normi hintaan verrattuna, jos käytti paperia vessassa. Ja sitä todellakin valvottiin että kuuluuko siellä mitä ääniä siellä vessassa. 

Kyllä sitä wc-paperia aina jostain sai, kun jaksoi kiertää kauppoja ja jonottaa. Toreilta sai parhaiten; siellä tavara kyllä oli kalliimpaakin. Mutta ei sen vessapaperin löytäminen ihan yksinkertaista ollut edes Moskovassa. Maalla käytettiin yleisesti sanomalehtipaperia.

Ja olet oikeassa, vessamummot vartioivat tarkasti paperinkulutusta. Yleensä antoivat asiakkaalle kolmen palasen pätkän, jolla piti pärjätä. Tämä siis tasokkaammissa julkisissa vessoissa.

Ap

Oliko paperi normaalia länsimaista wc-paperia vai sitä kovaa ruskeaa pahvia?

Mitä ehkäisyä käytettiin Neuvostoliitossa?

Vierailija kirjoitti:

Oliko Neuvostoliiton hajoaminen positiivinen vai negatiivinen asia?

Riippuu, keneltä kysytään. Itsestäni ehdottomasti positiivinen. Se antoi edes mahdollisuuden lähteä kohti demokratiaa ja oikeusvaltiota. Mahdollisuus on vain aika lailla tärvätty.

Olot tuntuvat nykyään kurjistuvan Venäjällä niin, että yhä useamman mielissä kangasteleekin yllättäen taas "hyvä Neuvostoliitto".  Nostalgia on omituinen asia.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunka paljon ruplia sai farkuilla? Mikä oli tavallisen duunarin palkka ruplissa?

Farkkujen perustaksa oli 50 ruplaa. Kyllähän niitä kaikki opiskelijavaihtarit trokasivat...

Duunarin palkka oli, jos oikein muistan, sellaiset 100-150 ruplaa. 200 ruplaa oli jo kova palkka. Siivoojalla palkka saattoi olla sen samat 50 ruplaa kuin länsifarkkujen myymisellä tienasi.

Tuohan on melkein sama hintataso kun nykyään. Oliko juttu siis siinä ettei farkkuja yksinkertaisesti voinut ostaa mistään?

Kyllä, juuri näin. Farkkuja ei saanut kaupoista vaan pelkästään ns. mustasta pörssistä eli pimeiltä markkinoilla.  Turistit ja ne harvat, jotka pääsivät käymään ulkomailla, toivat niitä maahan ja myivät sitten eteenpäin trokareille.

Oliko kaupantekovaluuttana USD vai ruplat?