Jos vaihtoehtoina on pelkästään oravanpyörä tai syrjäytyminen, valitsen "syrjäytymisen" koska tahansa
ja syrjäytynyt olenkim. En katsele ollenkaan ihaillen "ruuhkavuosissa" itseään kiduttavia ihmisiä.
Aikaa ei ole kuin juosta kieli vyön alla, töissä käydään että on vara pitää autoa jolla siellä töissä käydään ja lapsia kuskaillaan harrastuksiin kuin kuninkaallisia, ja siksi että lomalla voi sitten"rentoutua" kieli vyön alla lentämällä turistirysiin hikoilemaan.
Onpa unelma.
Kommentit (9)
Mä kävin töissä kunnes oli varaa olla käymättä, eli sillä oravanpyörällä voi olla myös välinearvo vapaaherra(ttare)ksi vivuttamiseen.
Ensin työttömyyskorvausta, sitten aktiivimallia, työkokeilua ja TYP:ä, josta karenssia ja alennettua toimeentulotukea. Kyllähän se aina oravanpyörän voittaa.
Saanko arvata? Yhteiskunnan rahat kelpaavat, vaikka et oravanpyörään haluakaan?
Ja annas kun arvaan; osa-aikatöihin ei kannata lähteä, koska muuten tuista leikataan?
Oon juossut oravanpyörässä vuosia, nyt olen syrjäytynyt. Toivoisin kovasti jotain välimaastoa.
Vierailija kirjoitti:
Saanko arvata? Yhteiskunnan rahat kelpaavat, vaikka et oravanpyörään haluakaan?
No miksei kelpaisi? Ei syrjäytynyt tarkoita typerää.
Mikset ryhdy yrittäjäksi sitten narisija?
Se ei ole oravanpyörässä olemista vaan itsensä kehittämistä.
Sosialismin perusidea olisi kivaa vaihtelua nyky-yhteiskunnan kapitalismille. Kaikki vaan tekemään jotain työtä samaa korvausta vastaan. Kaikenlainen omistaminen kielletty.
No joo, sama mulla, mutta ihmettelen, miten valtiolla on varaa kouluttaa ihminen kalliisti ja sittenhyllytetään eläkkeelle. Eikä siis mitään vaihtoehtoa ole esim. mukautetun työajan tai sovellettujen työtehtävien kaltaisena mahdollisuutena antaa oma työpanos käyttöön.
Olisin mieluummin ollut tuottava työntekijä kuin "loinen".
Ihan kivasti aika ja elämä menee silti näinkin.