Tunnetko ihmisen, jonka yleisin kysymys on "mitä maksoi?"

Minä olen sellainen ihminen ja se kertoo siitä, että olen pihi. Haluan tietää, mitä tuotteet maksavat, jotta voin tehdä hyviä valintoja.

Ei ole onneksi.

Pakkomielle.

Itse en kysele että mitä maksoi vaan yleensä kysyn että oliko kallis, mutta se nyt on lähes sama asia. Osa siitä on vaan uteliaisuutta, joka johtuu varmaan siitä että oon itse aikamoinen tuhlari. Toisinaan taas kysyn ihan siksi että jos joku kertoo ostaneensa konserttiliput eikä keksi mitään hyvää sanottavaa niin tuo on sellainen vakiokysymys mitä tulee kysyttyä ettei tuu se pelkkä "aijaa". Jos taas reissaamista miettii niin tolla voi kuulla hyviä säästövinkkejä että mitä kautta ystävät on löytänyt edullisesti esimerkiksi lentolippuja.

Tunnen ihmistyypin. Omien kokemusteni mukaan ovat ihan järjestäen pitkäaikaistyöttömiä, jolla on alkoholi- ym. elämänhallintaongelmia. Lempipuheenaihe tuntuu olevan juoruaminen toisten ihmisten rahoista ja hankinnoista.

Itse tunnen ainakin yhden joka on ihan hyvätuloinen. Ehkä hän vaan hahmottaa maailman paremmin hintojen kautta. Pitäisi varmaan joskus kertoa hänelle että löysinpä baarista naisen ja sain pesää, niin voisi katsoa keksiikö ensimmäisenä muuta kysymystä kuin tuon hintatiedustelun :D

Tunnen, ja minusta se on epämiellyttävää. Olen hyvätuloinen, ja satsaan ehkä vähän keskimääräistä enemmän rahaa matkoihini ja vaatteisiini, enkä halua kertoa niiden hintoja kaikille. Jos kerron, se kuulostaa helposti siltä että leuhkin rahoillani. Tai sitten kyselijä sanoo jotain tyyliin voi että, on sitä joillain varaa, ja taas mua hävettää että olen varakkaampi. Samasta syystä en halua kertoa palkkaani kenellekään.

Mä olen juuri sellainen, joka kyselee hintoja. Se nyt vain sattuu kiinnostamaan mua. Liittyisiköhän tähän se, että olen melko säästeliäs ja tykkään vertailla hintoja ennen kuin ostan mitään.

Toki mua kiinnostaa muutkin asiat. Jos kaveri käy syömässä, niin mua kiinnostaa myös se mitä hän söi.

Tiedän että raha-asioista tykätään usein olla aika hissukseen, joten en kehtaa aivan kaikilta hintoja kysellä, etenkään kalliista ostoksista.

Mites te kyselijät itse, haluatteko vastaavasti aina kertoa muille paljonko olette tuhlailleet hankintoihinne tai sitten kuinka halpaa olette ostaneet? Kysyn sillä kun koen tuon kysymyksen usein hieman tungettelevana tai sitten tilanteessa täysin epäoleellisena.

Kyllä, lähipiirissäni on kyselijöitä. He ovat kyllä niitä jotka ostavat mielummin halpaa ja huonoa, kuin kalliimpaa ja parempaa. Ja pitävät näin ollen muiden kalliita ostoksia huonoina.

Kyselen hintatasoa matkakohteista tai vaikka ravintolasta, koska haluan kartoittaa omaa kiinnostusta niihin paikkoihin. Tiedustelen paljon muutakin toki.Ongelmani on ennemminkin rajoittaa omaa höpötystä siitä mitä jostain maksoin. Tiedän että se häiritsee ja on muutenkin typerää ,mutten vain voi vastustaa, jos olen tehnyt jonkun hyvän löydön. Vaikka teatteriliput kahdelle kympillä tai viikon matkan 200e puolihoidolla, hyvä lounaspaikka 6e jne. Täällä nyt teen sitä taas enkä pysty hillitsemään itseäni. Ihan mehuissani omista löydöistä.

Tunnen! Oma aviomieheni ja hänen koko sukunsa ovat tällaisia hinnankyselijöitä. Suunnattoman ärsyttävä tapa.

Minä rahoitan omat ostokseni itse omalla työnteollani ja olenkin tavannut vastata että "minä en osta sellaista mihin minulla ei ole varaa". Harvemmin edes jälkikäteen muistan tarkalleen ostosteni hintoja.

Ärsyttää, mutta olen tullut siihen tuokseen että hintojen kysely on tässä tapauksessa enemmänkin opittu tapa. Sukujuhlissakin juttelevat aina pitkät tovit siitä, kuka osti ja mitä ja mitä maksoi ja mitä joku muu oli vastaavasta asiasta maksanut.

Voi luoja 😂

Jos rahalla näyttää ja leuhkii niin se kertoo usein siitä, että on asunut lähes aina samassa paikassa ja-tai ei ole saanut oppia käytöstapoja fiksuilta ihmisiltä.

Vierailija kirjoitti:

Mites te kyselijät itse, haluatteko vastaavasti aina kertoa muille paljonko olette tuhlailleet hankintoihinne tai sitten kuinka halpaa olette ostaneet? Kysyn sillä kun koen tuon kysymyksen usein hieman tungettelevana tai sitten tilanteessa täysin epäoleellisena.

Kyllä, lähipiirissäni on kyselijöitä. He ovat kyllä niitä jotka ostavat mielummin halpaa ja huonoa, kuin kalliimpaa ja parempaa. Ja pitävät näin ollen muiden kalliita ostoksia huonoina.

Mielelläni vastaan hintakyselyihin. Ja etenkin edullisten tuotteiden kohdalla saatan mainita ihastelijalle tuotteen hinnan ihan oma-alotteisestikin, jospa hän vaikka haluaa ostaa samanlaisen.

Kalliimpien tuotteiden kohdalla hinnan sanominen saattaa kuitenkin aavistuksen nolottaa. Ehkä silloin myös tuntuu, että tuotan toiselle pettymyksen, jos tuote ei olekaan niin halpa kuin hän kuvittelisi? Jos sen sijaan hinnan kertominen saa toisen vaikuttamaan myönteisesti yllättyneeltä, niin siitä tulee itsellekin jotenkin hyvä fiilis.

- 8

Mulla on yks kaveri, joka aina ihmettelee hintoja.

Jos ostan vaikka yhden, kolme euroa maksavan bissen kaupasta, hän on et ”huh huh, Tolla rahalla olis saanut yli 3 xxx-merkkistä bissee!”

Hänen mielestään aina kannattaa ostaa halvinta, muissa tuotteissa hintaero tulee vaan brändistä ja kaupan katteista, ilmaa hinnassa. Ihan samaa kamaa se kuulema on.

Oli sitten kyseessä bisse, kahvi, suklaa tai tupakka.

Hän on pienipalkkainen ja minä taas en, mutta ärsyttää kun jokaisesta pienestä elämänvalinnasta pitää nostaa hirvee haloo..

Mä kyselen melkein aina. Olen varakas ja tosiaan myös pihi. Pakkomielteisesti voi sanoa. Mutta kun löydän hyvän ostokohteen, en katso hintaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen juuri sellainen, joka kyselee hintoja. Se nyt vain sattuu kiinnostamaan mua. Liittyisiköhän tähän se, että olen melko säästeliäs ja tykkään vertailla hintoja ennen kuin ostan mitään.

Toki mua kiinnostaa muutkin asiat. Jos kaveri käy syömässä, niin mua kiinnostaa myös se mitä hän söi.

Tiedän että raha-asioista tykätään usein olla aika hissukseen, joten en kehtaa aivan kaikilta hintoja kysellä, etenkään kalliista ostoksista.

Kohtalotoverini. Hienotunteinen pitää olla, mutta muuten olen aina ollut kiinnostunut hinnoista. Olen tehnyt niistä alallani lopputyönikin ja ne liittyvät nykyiseen työhöni kiinteästi.

Voi kertoa siitä, että keskustelijat eivät ole samalla tasolla ja kyselijä tumpero tai sitten kehuskelijalta jäänyt jotain huomaamatta.

Ei, mutta yksi pariskunta kertoo aina mitä ostivat ja paljonko maksoi. Ei kyllä kiinnosta toisten hammastahnan tai vessapaperirullan hinta.

Vierailija kirjoitti:

Mites te kyselijät itse, haluatteko vastaavasti aina kertoa muille paljonko olette tuhlailleet hankintoihinne tai sitten kuinka halpaa olette ostaneet? Kysyn sillä kun koen tuon kysymyksen usein hieman tungettelevana tai sitten tilanteessa täysin epäoleellisena.

Kyllä, lähipiirissäni on kyselijöitä. He ovat kyllä niitä jotka ostavat mielummin halpaa ja huonoa, kuin kalliimpaa ja parempaa. Ja pitävät näin ollen muiden kalliita ostoksia huonoina.

Mua ei ollenkaan haittaa itseä kertoa tuotteiden/asioiden hintoja. Esimerkiksi jos joku ystävä kehuu vaikka vaatekappaletta joka on uusi niin saatan sanoa "kiitos, tää maksoi vaan tän ja tän verran". En mitenkään siinä mielessä että "kehuskelisin" tuotteiden kalliilla hinnoilla, mutta jos löydän jotain nättiä hyvään hintaan ja ajattelen että toistakin saattaisi kiinnostaa että mistä mahdollisesti hyviä löytöjä tekee. Samaten kun lähdin reissuun ja sain tosi hyvään hintaan liput ja hotellit niin kerroin että mitä kautta sain halvalla ihan vaan vinkkinä muille. Mua ei myöskään mitenkään vaivaannuta jos joku kysyy vaikka että paljonko saan palkkaa. 

En ole siis mikään erityisen hyvätuloinen enkä huonotuloinen vaan ihan keskitason palkkaa saan. Oon kyllä kasvanut pienituloisessa perheessä missä ei oikein mitään ylimääräistä koskaan ostettu, joten musta on mukava käyttää tienaamiani rahoja kivoihin asioihin. Mulle se hintojen kysely ja kertominen on sellaista ihan normaalia keskustelua. Ihan samalla tavalla kyselen myös että jos joku kertoo käyneensä ravintolassa että mitä söi siellä niinkuin joku toinenkin vastaaja kertoi tekevänsä, eli ihan tavallista keskustelua se on mulle. En tietenkään kaikilta kysele, mutta perheenjäseniltä tai lähimmiltä ystäviltä, mutta jos tiedän että joku ei tykkää puhua raha-asioista niin en kysele sellaisilta ihmisiltä.

-4

Tunnen kyllä. Hän aina kauhistelee asioita joita hankin. Viimeeksi kun kävi meillä hän huokaili kovaan ääneen miten olinkaan raaskinut ostaa banaaneja, appelsiineja ja vielä mangonkin! Kerrottakoon vielä että meillä on suht samat tulot.