Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten oppia matematiikkaa?

Vierailija
18.02.2019 |

Opiskelen siis lukiossa, ja olen ihan umpikujassa matematiikan kanssa. Selvisin juuri ja juuri ensimmäisen kurssin hyväksytysti läpi, mutta siinä se sitten olikin. Ongelma ei ole siinä, etten yrittäisi. Yritän laskea niitä laskuja, etsin netistä opetusvideoita avuksi, luen esimerkkejä oppikirjasta, opettaja voi olla siinä vierellä ja yrittää vääntää rautalangasta, että miten tämä ja tämä tehdään, mutta en vain ymmärrä. Joskus saan laskettua jonkun laskun esimerkin avulla oikein, mutta en oikeasti sisäistä sitä.

Matematiikka muuttui jo yläasteen alussa minulle liian vaikeaksi. Selvisin kuitenkin yläasteen, vaikka sain vitosia ja kutosia kokeista ja en tajunnut mistään mitään. En myöskään osaa käyttää matematiikkaa koulun ulkopuolella. Jos joku vaikka heittäisi mulle kysymyksen, että mitä on 89-46, en mitenkään pystyisi laskemaan sitä päässä. En osaa laskea kaupassa alennuksia, paitsi jos alennus on -50%. Jos kello olisi vaikka 15.20, minulla on hankaluuksia miettiä, että mitä kello on vaikka 80 minuutin päästä. En yksinkertaisesti pysty hahmottamaan päässäni mitään laskuja tai vastaavaa, vaan tarvitsen aina laskimen ja silläkin osaan laskea vain plus-, miinus-, kerto- ja jakolaskuja. Sanallisia tehtäviä en osaa laisinkaan muuttaa lausekkeiksi.

Olenko vain erittäin tyhmä, vai voiko mulla olla joku oppimiseen liittyvä ongelma? Muut aineet kuitenkin sujuu, ja etenkin kielissä olen hyvä. Miksi en opi matematiikkaa? Miten sitä voi opiskella, jos on näin paljon vaikeuksia? Tuntuu siltä, että en koskaan tule pääsemään lukiota läpi matikan takia. :(

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
18.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ensinnäkin, päässälaskutaidolla ei ole juurikaan merkitystä asiassa. Itse olen opiskellut yliopistossa matemaattis-luonnontieteellistä alaa, 35 opintoviikkoa ihan matematiikkaakin, enkä osaa yhtään laskea päässä. Ei sillä ole mitään väliä.

Yleensä matematiikan oppimattomuudessa on kyse siitä, että puuttuu jotain perustietoja taustalta. Kun joku yksi asia jää välistä huonosti opituksi, niin sen jälkeen loppu rakentuu sen päälle, ja tuntuu käsittämättömältä. Itselleni kävi näin kun mulla oli yläasteella vaihe, jossa koulu ei oikein napannut. Sitten kun tajusin ysillä että haluankin lukioon ja aloin panostaa, jouduin toteamaan, että en ymmärrä matematiikasta mitään vaikka kuinka yritän. Valitettavasti vanhempani eivät ymmärtäneet kertoa, että mun pitää opiskella ne pohjatiedot joita multa puuttuu ja tehdä nyt työtä ottaakseni kiinni sen mitä on jäänyt oppimatta, vaan vakuuttivat, että kyse on perinnöllisestä matemaattisesta lahjattomuudesta, jolle ei voi mitään.

No, minä sitten rämmin jotenkin peruskoulun läpi, ja lukiossa tietysti lyhyt matematiikka, ja sitäkin pelkäsin. Ja oli vaikeaa, käsittämätöntä. Myöhemmin elämässä kuitenkin tuli halu päästä tietylle matemaattis-luonnontieteelliselle alalle, ja jotta se onnistuu, olisi pakko päästä uskomuksesta etten osaa matematiikka koska olen tyhmä tai lahjaton, ja toiseksi: olla valmis julmettuun määrään työtä että saan rakennettua itselleni kunnolliset yläasteen pohjatiedot, niiden päälle laajan matematiikan pohjatiedot, että pärjään yliopistossa. Onnistuihan tuo, ja paransi itseluottamustakin: en olekaan tyhmä, kyse oli vaan puuttuvista tiedoista, puuttuvasta harjoittelusta ja kielteisistä uskomuksista omia kykyjä koskien.

Vierailija
2/7 |
18.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sovellut hyvin poliitikoksi. Esim. valtiovarainministeriksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
18.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kannataaa opetella enemmin esiiim fysikkaa. Se abstraktimpaa. Jos esimm pallon ilmaa niiin hetii heräää huomamaan että mitkä tekijät vaikuttavat.

Vierailija
4/7 |
18.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Selvisin kuitenkin yläasteen, vaikka sain vitosia ja kutosia kokeista ja en tajunnut mistään mitään."

Kunnollinen pohja puuttuu. Kannattaa ostaa tukiopetusta

Vierailija
5/7 |
18.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kannataaa opetella enemmin esiiim fysikkaa. Se abstraktimpaa. Jos esimm pallon ilmaa niiin hetii heräää huomamaan että mitkä tekijät vaikuttavat.

Pystyy hetii havaaitsemaan etttä joku vetäää kappaletta puoleeensa, kapppaleeet on eri paiinoisia, kapppaleeseen kohdistuuu työtä liiikettä jollla kapppale tuotttaaa liiikkkeensä.

Vierailija
6/7 |
18.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannataaa opetella enemmin esiiim fysikkaa. Se abstraktimpaa. Jos esimm pallon ilmaa niiin hetii heräää huomamaan että mitkä tekijät vaikuttavat.

Pystyy hetii havaaitsemaan etttä joku vetäää kappaletta puoleeensa, kapppaleeet on eri paiinoisia, kapppaleeseen kohdistuuu työtä liiikettä jollla kapppale tuotttaaa liiikkkeensä.

Aiina kun joku liikkkuu niin siihen kohdistuuu energiaaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
18.02.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joku aukko perustiedoissa on ja sen takia tuntuu niin mystiseltä. Hyvä tukiopettaja voisi auttaa ja pyydät nimenomaan lähtemään aivan perusteista. Päässälaskutaito ei ole matikan osaamista varsinaisesti. Helpottaa arkea, mutta on mekaanista matemaattisen ymmärryksen sijaan. Itse olen insinööri enkä osaa nopeasti laskea päässä harjoituksen puutteesta, mutta esim. integraalilaskenta on ihan perustason juttu tällä oppimäärällä.

Matikkaa et välttämättä tarvitse edes ylioppilaaksi kirjoittamisessa, jos saat minimillä rämmittyä lyhyen pakollisista kursseista riittävän määrän läpi. Nelosia saa olla tietyin rajoittein ja kirjoituksissa voi hyvällä arvosanalla kompensoida yhden hylätyn. Tai ainakin pystyi omana lukioaikanani. Ota selvää minimivaatimuksista vaikka opon luona käymällä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kolme yhdeksän