Mikä pakko nuorilla on viettää aikaa kahviloissa ja käydä elokuvissa?

Kun on vaihtoehtoja, ei ole pakko yrittää onkia sieltä patterin välistä sitä ainokaista legoa.

Olin nuori 90-luvulla, ja vietimme aikaa kaikissa ap:n mainitsemissa paikoissa sekä kahviloissa, pikaruokapaikoissa ja elokuvissa.

Kahvilassa/leffateatterissa ei tule borrelioosia

No eipä talvella ole erityisen kiva hengailla jossain uimarannalla tai puistossa.

Vierailija kirjoitti:

Olin nuori 90-luvulla, ja vietimme aikaa kaikissa ap:n mainitsemissa paikoissa sekä kahviloissa, pikaruokapaikoissa ja elokuvissa.

Nyt kun tarkemmin muistelen, niin käytiin myös silloin tällöin keilaamassa, luistelemassa, shoppailemassa, laskettelemassa, toistemme mökeillä, pitkillä pyöräretkillä, lintutornilla, kummitustalolla ja Linnanmäellä.

Vierailija kirjoitti:

No eipä talvella ole erityisen kiva hengailla jossain uimarannalla tai puistossa.

Onhan niitä kaikenlaisia harrastuskerhoja, mihin voi liittyä. Lautapeli-iltoja, seurakunnan tiloissa järkätään kaikenlaista, ei tarvitse olla mikään uskonnollinen edes. Ihmettelen myös tätä, että nuoriso kokee, että kaiken olemisen pitää tapahtua maksullisissa paikoissa - ei me aikuisetkaan syydetä kymmentä euroa per päivä johonkin ylihintaiseen latteen ja soijapullaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin nuori 90-luvulla, ja vietimme aikaa kaikissa ap:n mainitsemissa paikoissa sekä kahviloissa, pikaruokapaikoissa ja elokuvissa.

Nyt kun tarkemmin muistelen, niin käytiin myös silloin tällöin keilaamassa, luistelemassa, shoppailemassa, laskettelemassa, toistemme mökeillä, pitkillä pyöräretkillä, lintutornilla, kummitustalolla ja Linnanmäellä.

Nyt kun tarkemmin ajattelen, niin meidän perheen teinit tekee tuota kaikkea, paitsi pyöräretkiä on nyt sanoisi pitkiksi. Lintutornissa tuskin olisivat käyneet muuten, mutta sattuivat olemaan mukana kun menimme vaimon kanssa.

kirkossa, kappelissa ja haustasmaalla ilmaista ja kiva hengata

Miksei ne mee hautausmaalle kuvaan hautakiviä?

että näin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin nuori 90-luvulla, ja vietimme aikaa kaikissa ap:n mainitsemissa paikoissa sekä kahviloissa, pikaruokapaikoissa ja elokuvissa.

Nyt kun tarkemmin muistelen, niin käytiin myös silloin tällöin keilaamassa, luistelemassa, shoppailemassa, laskettelemassa, toistemme mökeillä, pitkillä pyöräretkillä, lintutornilla, kummitustalolla ja Linnanmäellä.

Nyt kun tarkemmin ajattelen, niin meidän perheen teinit tekee tuota kaikkea, paitsi pyöräretkiä on nyt sanoisi pitkiksi. Lintutornissa tuskin olisivat käyneet muuten, mutta sattuivat olemaan mukana kun menimme vaimon kanssa.

Meidän porukasta yksi harrasti valokuvausta, ja kerran vei meidän lintutornille. Se jotenkin jäi meidän paikaksi. Auringonlaskut oli siellä upeita. Maalasi ne nuoren ihmisen haaveet ja toiveet. Oi niitä aikoja.

Vierailija kirjoitti:

kirkossa, kappelissa ja haustasmaalla ilmaista ja kiva hengata

Eivät ne ole mitään hengauspaikkoja. Tietenkin on hyvä jos nuori haluaa mennä sunnuntaisin kaverin kanssa kirkkoon ja sen jälkeen hautausmaalle rukoilemaan vainajien puolesta, mutta ei se mitään hengailua ole vaan uskonnon harjoittamista.

Tekeehän noita yhtälailla vanhemmatkin ihmiset. Mikä ongelma?

Vierailija kirjoitti:

että näin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin nuori 90-luvulla, ja vietimme aikaa kaikissa ap:n mainitsemissa paikoissa sekä kahviloissa, pikaruokapaikoissa ja elokuvissa.

Nyt kun tarkemmin muistelen, niin käytiin myös silloin tällöin keilaamassa, luistelemassa, shoppailemassa, laskettelemassa, toistemme mökeillä, pitkillä pyöräretkillä, lintutornilla, kummitustalolla ja Linnanmäellä.

Nyt kun tarkemmin ajattelen, niin meidän perheen teinit tekee tuota kaikkea, paitsi pyöräretkiä on nyt sanoisi pitkiksi. Lintutornissa tuskin olisivat käyneet muuten, mutta sattuivat olemaan mukana kun menimme vaimon kanssa.

Meidän porukasta yksi harrasti valokuvausta, ja kerran vei meidän lintutornille. Se jotenkin jäi meidän paikaksi. Auringonlaskut oli siellä upeita. Maalasi ne nuoren ihmisen haaveet ja toiveet. Oi niitä aikoja.

Näytän vähän nyrpeää naamaa. Nuori haluaa harrastaa valokuvausta ja kinuaa kameraa, kun sanon että voi yhtä hyvin harrastaa sitä puhelimella tai isänsä vanhalla pokkarilla niin alkaa ensin raivoaminen ja sitten mökötys. Kalliiseen kameraan en aio silti tuhalata. Enkä tietokoneeseen. Älypuhelimella teini kuitenkin pääsee tarpeeksi nettiin.

Teini just aamulla valitti ettei ole mitään tekemistä. Sanoin että menee potkimaan palloa kavereineen koulun kentälle. Valitti ettei sinne voi. Ei sille voi mitään jos ei kelpaa niin sitten ei kelpaa. Se kuitenkin tarkoittaa ettei myöskään maksulliseen tekemiseen tipu rahaa. Tämä on aika yleinen nykynuorten ongelma. Itse leikin tuossa iässä pihalla tervapataa ja kirkonrottaa.

Lenkkipolku on huono paikka hengata, kun ei siellä ole mitään.

Uimarannalla voi hengata oikeastaan vain kesällä, puistoissa keväällä, kesällä ja alkusyksystä. Tosin ei puistoissakaan oikein ole mitään, uimarannalla sentään voi uida.

Ja niissä kirjastoissa, joissa pitää olla hiljaa, on vähän huono hengailla kun ei voi kommunikoida kaverin kanssa. Sehän on sama kuin hengailisi yksin.

Mutta ainakin täällä pk-seudulla on kirjastoja, joissa hiljaisuutta ei enää vaadita ja esim. Sellon kirjastossa on nuorten osasto, jossa on ainakin pelikonsoli, tietokoneita ja bilispöytä. Ja kyllä siellä käy nuoria, vaikka on iso kauppakeskus vieressä eli maksuton ajanviete tuntuu kelpaavan, kun se on mielekästä.

Ei kai ihan pakko ole, mutta jospa he haluavat. 

Minun on vaikea kuvitella, että kovin moni aikuinen soittaisi kavereilleen ja kysyisi että lähdetäänkös hengaamaan kirjastoon. Luulen, että aika moni ihmettelisi että häh, eikös nyt kahvila olisi parempi paikka sitä varten.

Mielestäni on kummallinen ajatus, että nuoren ajanvietto ei saisi maksaa mitään. Teinit nyt käyvät leffassa, kahvilla, mäkkärissä jne. ja jos joku joutuu nysväämään kotona sen takia, ettei ole varaa osallistua yhteiseen ajanviettoon kaveriporukan kanssa, niin se on tosi huono juttu.

Vierailija kirjoitti:

Minun on vaikea kuvitella, että kovin moni aikuinen soittaisi kavereilleen ja kysyisi että lähdetäänkös hengaamaan kirjastoon. Luulen, että aika moni ihmettelisi että häh, eikös nyt kahvila olisi parempi paikka sitä varten.

Mielestäni on kummallinen ajatus, että nuoren ajanvietto ei saisi maksaa mitään. Teinit nyt käyvät leffassa, kahvilla, mäkkärissä jne. ja jos joku joutuu nysväämään kotona sen takia, ettei ole varaa osallistua yhteiseen ajanviettoon kaveriporukan kanssa, niin se on tosi huono juttu.

Kuulostaa minun nuoruudeltani. Vapaa-aika rajautui kotiin kun ei ollut muutakaan tekemistä, ei rahaa, ei kavereita, ei harrastuksia. Ja sama meno jatkuu edelleen vaikka sitä kaikkensa yrittää tehdä jotta ei olisi yksin. Kissankin hankin että olisi edes jotakin seuraa.

Aivan! Ryyppääminen ja rellestäminen on fiksumpaa.

Vierailija kirjoitti:

Aivan! Ryyppääminen ja rellestäminen on fiksumpaa.

Paitsi että se ryyppääminenkin maksaa. Aika harva nuori saa käsiinsä alkoholia edes niillä Alkon hinnoilla.