Voiko joku diagnosoida mut, en enää jaksa

Vierailija kirjoitti:

”- kyvyttömyys nähdä ihmiset moniulotteisina kokonaisuuksina, esim. kaikki eksäni ovat mielestäni läpeensä pahoja saatanoita joiden pitäisi joutua kärsimään kunniani loukkaamisesta, ystävät tai ihastuksen kohteet taas täydellisiä enkeleitä joissa ei ole virheitä

- tunnustuksen ja ihailun janoaminen”

Nämä viittaa myös vahvasti narsistiseen puoleen. Kyseessä on varmaankin sekamuotoinen persoonallisuushäiriö, epävakaa/narsistinen tms.

Tuo on nimenomaan epävakaalle persoonallisuushäiriölle tyypillistä mustavalkoisuutta. Splitting kuuluu tämän häiriön kuvaan oleellisesti eikä sillä ole mitään tekemistä narsismin kanssa. Kaunaisuus ja kyvyttömyys päästä loukkauksista yli sekä mustavalkoisuus on häiriölle tyypillistä ja tuottaa merkittävää haittaa henkilön sosiaalisiin suhteisiin.

Ihaa-aasi kirjoitti:

Kiitos kommenteista. Etsin Googlesta tuon epävakaa persoonallisuus ja perehdyn kuvaukseen.

Välillä tuntuisi vaan helpommalta jos joku sanoisi että "sua vaivaa mielenhäiriö x, tässä siihen hoitokeino y jonka jälkeen voit elää onnellisena ja tasapainoisena ja itsevarmana elämäsi loppuun". Henkisesti kuluttavaa, kun saman päivän aikana ehtii mielessään käydä läpi kostofantasiat joissa eksästä tulee tuusannuuskaa, heti perään häpeän että edes uskalsi ajatella noin, sitten perään kokee itsensä voittamattomaksi ja suunnittelee jo asua sitä tilaisuutta varten kun saan Nobelin rauhanpalkinnon ja sitten sen perään ehtiikin jo miettiä työelämästä pois jättäytymistä ja kotiin sulkeutumista kun kaikki on niin surkeaa ja olen niin paska. Vähän kuin aivot olisi ylikierroksilla käyvä sähkölaite joka voi mennä oikosulkuun hetkenä minä hyvänsä.

Ap

Jos sulla on epävakaa persoonallisuushäiriö, hoito ei todellakaan tule olemaan tyyppiä "tässä siihen hoitokeino y jonka jälkeen voit elää onnellisena ja tasapainoisena ja itsevarmana elämäsi loppuun". Ongelmien juuret ovat syvällä ja totuttujen käyttäytymismallien muuttaminen/korjaaminen vaatii paljon työtä, niin ihmiseltä itseltään kuin osaavalta hoitavalta taholta. Elämänlaatu kuitenkin voi tietenkin parantua, se vain ei tapahdu hetkessä. Toivottavasti saat elämäsi paremmille raiteille!

Vierailija kirjoitti:

Varsinkin puhelimilla kirjoitetut näppäilyt voi venyä josta tulee useampi sama kirjain peräkkäin. Vanhemmatkin ihmiset kirjoittaa tänne joten ajatelkaa kokonaisuuksia, älkää takertuko yksityiskohtiin.

Höpöhöpö, tuo venyttelijä on lähes joka ketjussa trollaamassa. Pershärö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”- kyvyttömyys nähdä ihmiset moniulotteisina kokonaisuuksina, esim. kaikki eksäni ovat mielestäni läpeensä pahoja saatanoita joiden pitäisi joutua kärsimään kunniani loukkaamisesta, ystävät tai ihastuksen kohteet taas täydellisiä enkeleitä joissa ei ole virheitä

- tunnustuksen ja ihailun janoaminen”

Nämä viittaa myös vahvasti narsistiseen puoleen. Kyseessä on varmaankin sekamuotoinen persoonallisuushäiriö, epävakaa/narsistinen tms.

Tuo on nimenomaan epävakaalle persoonallisuushäiriölle tyypillistä mustavalkoisuutta. Splitting kuuluu tämän häiriön kuvaan oleellisesti eikä sillä ole mitään tekemistä narsismin kanssa. Kaunaisuus ja kyvyttömyys päästä loukkauksista yli sekä mustavalkoisuus on häiriölle tyypillistä ja tuottaa merkittävää haittaa henkilön sosiaalisiin suhteisiin.

Juuri tuo kaunaisuus on mulle niin tyypillistä! Ikään kuin ego olisi niin hauras, että pieninkin loukkaus muistetaan ikuisesti eikä sitä anneta anteeksi ikinä ja sitä jäädään sitten hautomaan itsekseen, kun se vihan näyttäminen ulospäin on myös kamalan vaikeaa (joskus todella harvoin tulee raivonpurkauksina). Henkilökohtainen kunnia on tärkeää ja sitä loukannutta ihmistä ei koskaan armahdeta.

Sille, joka kysyi e-pillereistä: en syö. Olen syönyt pariin otteeseen elämääni eikä ollut vaikutusta mielialaan. Taitaa olla muutenkin aivokemiat niin viturallaan ettei muutama hormonipaukku tunnu siinä missään. :D

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa että olet joutunut huonosti kohdelluksi.

Samaa mieltä. Koirakoulun (kognitiivinen, dialektinen), suosittelisin traumaterapiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa että olet joutunut huonosti kohdelluksi.

Samaa mieltä. Koirakoulun (kognitiivinen, dialektinen), suosittelisin traumaterapiaa.

Edit: siis koirakoulun sijaan. Pelkkä käytösmallien muutos ei hyödytä kuin muita, se ei muuta sisintäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”- kyvyttömyys nähdä ihmiset moniulotteisina kokonaisuuksina, esim. kaikki eksäni ovat mielestäni läpeensä pahoja saatanoita joiden pitäisi joutua kärsimään kunniani loukkaamisesta, ystävät tai ihastuksen kohteet taas täydellisiä enkeleitä joissa ei ole virheitä

- tunnustuksen ja ihailun janoaminen”

Nämä viittaa myös vahvasti narsistiseen puoleen. Kyseessä on varmaankin sekamuotoinen persoonallisuushäiriö, epävakaa/narsistinen tms.

Tuo on nimenomaan epävakaalle persoonallisuushäiriölle tyypillistä mustavalkoisuutta. Splitting kuuluu tämän häiriön kuvaan oleellisesti eikä sillä ole mitään tekemistä narsismin kanssa. Kaunaisuus ja kyvyttömyys päästä loukkauksista yli sekä mustavalkoisuus on häiriölle tyypillistä ja tuottaa merkittävää haittaa henkilön sosiaalisiin suhteisiin.

Narsismiin liittyy myöskin splitting. Noissa kahdessa persoonallisuushäiriössä on paljon samaa ja ne sekoitetaan usein toisiinsa. Tässä pohditaan niiden eroja:

https://www.clearviewwomenscenter.com/blog/bpd-npd/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”- kyvyttömyys nähdä ihmiset moniulotteisina kokonaisuuksina, esim. kaikki eksäni ovat mielestäni läpeensä pahoja saatanoita joiden pitäisi joutua kärsimään kunniani loukkaamisesta, ystävät tai ihastuksen kohteet taas täydellisiä enkeleitä joissa ei ole virheitä

- tunnustuksen ja ihailun janoaminen”

Nämä viittaa myös vahvasti narsistiseen puoleen. Kyseessä on varmaankin sekamuotoinen persoonallisuushäiriö, epävakaa/narsistinen tms.

Tuo on nimenomaan epävakaalle persoonallisuushäiriölle tyypillistä mustavalkoisuutta. Splitting kuuluu tämän häiriön kuvaan oleellisesti eikä sillä ole mitään tekemistä narsismin kanssa. Kaunaisuus ja kyvyttömyys päästä loukkauksista yli sekä mustavalkoisuus on häiriölle tyypillistä ja tuottaa merkittävää haittaa henkilön sosiaalisiin suhteisiin.

Narsismiin liittyy myöskin splitting. Noissa kahdessa persoonallisuushäiriössä on paljon samaa ja ne sekoitetaan usein toisiinsa. Tässä pohditaan niiden eroja:

https://www.clearviewwomenscenter.com/blog/bpd-npd/

Suomeksi, tämä on suomalainen palsta!

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää olla diagnoosi?

Sairaan ihmisen perusoikeus on saada diagnoosi. Se on paras pohja löytää oikeita hoitoja, liikuntaa ja alkaa toipua.

Perusoikeus kaikille sairaille kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää olla diagnoosi?

Sairaan ihmisen perusoikeus on saada diagnoosi. Se on paras pohja löytää oikeita hoitoja, liikuntaa ja alkaa toipua.

Liikuntaa narsismiin ja epävakaaseen? Kyllå, kuulostaa Suomen Käypähoidolta!

:D

Maallikon silmissä tuo lista kyllä vaikuttaa epävakaalta persoonallisuushäiriöltä, mutta toisaalta myös siltä, että sinua on kohdeltu kaltoin. Eiväthän ne poissulje toisiaan.

Kannattaa mennä lääkäriin tai mieluummin neuvontapsykologille jos se on mahdollista. Ei sen takia, että saisit diagnoosin jostain häiriöstä, vaan avun saamisen takia. Kuulostat siltä, että olet ihan lopussa.

Faith kirjoitti:

Maallikon silmissä tuo lista kyllä vaikuttaa epävakaalta persoonallisuushäiriöltä, mutta toisaalta myös siltä, että sinua on kohdeltu kaltoin. Eiväthän ne poissulje toisiaan.

Kannattaa mennä lääkäriin tai mieluummin neuvontapsykologille jos se on mahdollista. Ei sen takia, että saisit diagnoosin jostain häiriöstä, vaan avun saamisen takia. Kuulostat siltä, että olet ihan lopussa.

Sulje pois? No ei todellakaan: epävakaa persoona on aina tulosta kaltoinkohtelusta ja traumasta! Muussa tapauksessa on kyse ADHD:sta tai jostakin neurologisesta häikästä.

Vierailija kirjoitti:

”- kyvyttömyys nähdä ihmiset moniulotteisina kokonaisuuksina, esim. kaikki eksäni ovat mielestäni läpeensä pahoja saatanoita joiden pitäisi joutua kärsimään kunniani loukkaamisesta, ystävät tai ihastuksen kohteet taas täydellisiä enkeleitä joissa ei ole virheitä

- tunnustuksen ja ihailun janoaminen”

Nämä viittaa myös vahvasti narsistiseen puoleen. Kyseessä on varmaankin sekamuotoinen persoonallisuushäiriö, epävakaa/narsistinen tms.

Narsistinen henkilö tuskin pohtii, mikä hänessä on vikana.

Minusta ap kuulostaa enemmänkin siltä, ettei hänelle ole lapsuudessa muodostunut normaalia kiintymyssuhdetta tai jotain muita ongelmia lapsuudessa, joiden vuoksi ongelmia ihmissuhteissa (ei osaa luottaa ihmisiin) ja tunteiden säätelyssä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”- kyvyttömyys nähdä ihmiset moniulotteisina kokonaisuuksina, esim. kaikki eksäni ovat mielestäni läpeensä pahoja saatanoita joiden pitäisi joutua kärsimään kunniani loukkaamisesta, ystävät tai ihastuksen kohteet taas täydellisiä enkeleitä joissa ei ole virheitä

- tunnustuksen ja ihailun janoaminen”

Nämä viittaa myös vahvasti narsistiseen puoleen. Kyseessä on varmaankin sekamuotoinen persoonallisuushäiriö, epävakaa/narsistinen tms.

Narsistinen henkilö tuskin pohtii, mikä hänessä on vikana.

Minusta ap kuulostaa enemmänkin siltä, ettei hänelle ole lapsuudessa muodostunut normaalia kiintymyssuhdetta tai jotain muita ongelmia lapsuudessa, joiden vuoksi ongelmia ihmissuhteissa (ei osaa luottaa ihmisiin) ja tunteiden säätelyssä.

Kyllä ohutnahkainen narsisti (läheisriippuva) nimenomaan pohtii, ja tuntee vian olevan aina hänessä itsessään. Paksunahkainen taas näkee pahan aina muissa.

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Maallikon silmissä tuo lista kyllä vaikuttaa epävakaalta persoonallisuushäiriöltä, mutta toisaalta myös siltä, että sinua on kohdeltu kaltoin. Eiväthän ne poissulje toisiaan.

Kannattaa mennä lääkäriin tai mieluummin neuvontapsykologille jos se on mahdollista. Ei sen takia, että saisit diagnoosin jostain häiriöstä, vaan avun saamisen takia. Kuulostat siltä, että olet ihan lopussa.

Sulje pois? No ei todellakaan: epävakaa persoona on aina tulosta kaltoinkohtelusta ja traumasta! Muussa tapauksessa on kyse ADHD:sta tai jostakin neurologisesta häikästä.

Juuri näin. Traumaterpiaan.

Ap on demonien vallassa. Ota yhteys manaajaan.

Kiitos kaikille kommenteista. Turhaan tätä palstaa mollataan, täällähän on tullut oikein fiksuja ja tsemppaavia kommentteja.

Luin epävakaasta persoonallisuudesta ja kyllä, moni oire täsmää. Ainoat joista ehdottomasti en tunnista itseäni on kyvyttömyys hallita vihaa - mulla kun se menee niin että ihan kaikki viha on padottua ja kääntyy itseen - ja toiseksi se että kokisi jotenkin itsestä/ruumiista irtautumista ja olisi epätodellinen olo, sitä mulle ei ole tapahtunut ikinä. Luin myös ihmisten kokemuksia epävakaasta persoonasta ja olen kyllä onnekas sikäli, että esim rahan tuhlailu ei ole koskaan mennyt ihan täysin överiksi vaan pidän kyllä omaisuudestani kiinni kynsin hampain vaikka välillä shoppailen suruun. Pitää koputtaa puuta...

Vaikea hyväksyä, miten mulla voisi olla persoonallisuushäiriö, kun lapsuus oli kuitenkin aika keskiverto, aina oli taloudellinen turva, vanhemmat yhä yhdessä jne. Isälle maistui vaan se alkoholi turhan kanssa koko mun lapsuuden ja nuoruuden ja äiti oli liian väsynyt jaksaakseen kantaa mun suruja ja murheita.

Tuo artikkeli narsistin ja epävakaan persoonan yhtäläisyyksistä oli myös mielenkiintoinen. En usko olevani narsisti koska mun empatiakyky on ihan valtava (paitsi niitä ihmisiä kohtaan jotka on mua loukanneet, ne saa kernaasti kuolla), mutta eikös se niin mee ettei narsisti tunnista omaa narsismiaan. :D

Kunpa joskus vielä pystyisi elämään vähän tasapainoisempaa elämää ja pystyisi vaikka terveeseen parisuhteeseen jossa mua ei kohdella huonosti.

Ap

Ihaa-aasi kirjoitti:

Kiitos kaikille kommenteista. Turhaan tätä palstaa mollataan, täällähän on tullut oikein fiksuja ja tsemppaavia kommentteja.

Luin epävakaasta persoonallisuudesta ja kyllä, moni oire täsmää. Ainoat joista ehdottomasti en tunnista itseäni on kyvyttömyys hallita vihaa - mulla kun se menee niin että ihan kaikki viha on padottua ja kääntyy itseen - ja toiseksi se että kokisi jotenkin itsestä/ruumiista irtautumista ja olisi epätodellinen olo, sitä mulle ei ole tapahtunut ikinä. Luin myös ihmisten kokemuksia epävakaasta persoonasta ja olen kyllä onnekas sikäli, että esim rahan tuhlailu ei ole koskaan mennyt ihan täysin överiksi vaan pidän kyllä omaisuudestani kiinni kynsin hampain vaikka välillä shoppailen suruun. Pitää koputtaa puuta...

Vaikea hyväksyä, miten mulla voisi olla persoonallisuushäiriö, kun lapsuus oli kuitenkin aika keskiverto, aina oli taloudellinen turva, vanhemmat yhä yhdessä jne. Isälle maistui vaan se alkoholi turhan kanssa koko mun lapsuuden ja nuoruuden ja äiti oli liian väsynyt jaksaakseen kantaa mun suruja ja murheita.

Tuo artikkeli narsistin ja epävakaan persoonan yhtäläisyyksistä oli myös mielenkiintoinen. En usko olevani narsisti koska mun empatiakyky on ihan valtava (paitsi niitä ihmisiä kohtaan jotka on mua loukanneet, ne saa kernaasti kuolla), mutta eikös se niin mee ettei narsisti tunnista omaa narsismiaan. :D

Kunpa joskus vielä pystyisi elämään vähän tasapainoisempaa elämää ja pystyisi vaikka terveeseen parisuhteeseen jossa mua ei kohdella huonosti.

Ap

Tuo huonosti kohtelu onkin siitä veikeää, että kaltoinkohdeltu ja traumatisoitunut ihminen hakeutuu traumaansa yhä uudelleen. Ehkä korjatakseen sen vihdoinkin, tai vaihtoehtoisesti kun on niin kotoisaa ja tuttua tulla paskasti kohdelluksi - sairasta mutta totta. Siksi kumppaneiksi tahtoo valikoitua juurikin pahimpia perseläpiä ja hyväksi_käyttäjiä.

[/quote]

Tuo huonosti kohtelu onkin siitä veikeää, että kaltoinkohdeltu ja traumatisoitunut ihminen hakeutuu traumaansa yhä uudelleen. Ehkä korjatakseen sen vihdoinkin, tai vaihtoehtoisesti kun on niin kotoisaa ja tuttua tulla paskasti kohdelluksi - sairasta mutta totta. Siksi kumppaneiksi tahtoo valikoitua juurikin pahimpia perseläpiä ja hyväksi_käyttäjiä.[/quote]

Niinpä. Tuttua. Huomaan myös itsestäni etten osaa tunnistaa, milloin mua kohdellaan suhteessa huonosti ja milloin ei. Saatan roikkua pitkäänkin suhteessa totaalisen kusipään kanssa ja huomata vasta jälkeenpäin, että muahan kohdeltiin kuin paskaa. Silloin myös asiaan kuuluva viha tulee viiveellä ja jää hautumaan, kun vihan kohde on jo kadonnut elämästäni kuin koira veräjästä.

Tässä asiassa tunnen itseni vähän niinkuin pieneksi lapseksi, joka luottaa sokeasti aikuiseen eikä osaa vielä erottaa hyvää ja huonoa kohtelua toisistaan, vähän niinkuin ei kirjaimia ja värejä ja numeroitakaan. Pelkäänkin nykyään pariutumista, kun en voi mennä takuuseen etten päätyisi taas kaltoinkohtelevan kumppanin kanssa yhteen. Siksi otan mieluummin seksin ilman tunteita ja sitoutumista kun se kaikki muu on niin vaikeaa.

Ap

Ei taida enää lääkkeet auttaa