Miten sanoa nyorelle nätisti etten aio maksaa lukiokirjoja ja konetta ellei tämä mene opintojen ohessa töihin?
Luin Suomen nuorten työttömyydestä ja huolestuin. Oma nuoreni aloitti lukion viime syksynä, mutta ei ole missään töissä.
Kommentit (62)
Mun lukiolaisella on koulupäivät kello 8.15-16.15. Päälle matkat, kotitehtävät, erilaiset kursseihin liittyvät projektit ja kokeet.
Kyllä hän tekee todella pitkää päivää, vaikka aamuisin pääsee jopa autolla koululle, eli säästää siinä puoli tuntia matka-aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio on kokopäivätyötä, ja läksyjen ja lukemisen kanssa vie aivan helposti 10-12h/vrk. Kävisitkö itse sen pituisen työpäivän päälle vielä toisessa työssä?
Minkälaisia puupäitä olette kasvattaneet?
Meillä ja monessa tuttavaperheessä lapset harrastavat, tapaavat kavereita, roikkuvat somessakin lukion ohella :D
Mitään kymmentuntisia päiviä en ole kenelläkään nähnyt koulunkäynnin takia. Ja nuorin kirjoitti viime vuonna neljäntenä, joten kokemusta on.
Eivät nyt loistavasti kirjoittaneet, mutta ämmästä ällään nyt kuitenkin kaikki arvosanat ja kolme ensimmäistä yliopistossa... tai siis ensimmäinen on jo maisteri.
Eivät kyllä ole lukuvuosina käyneet töissä paitsi satunnaista keikkaa. Kesätöissä ovat olleet kyllä.
Mutta tämä lukion vaativuuden käsittämätön hypetys alkaa risoa. Onhan se vaativa sille, joka sinne ei alun perin olisi kuulunutkaan. Älkää halveksuko lahjattomien kohdalla amis-vaihtoehtoa.
Lahjoja on monenlaisia. Joihinkin amiksiin on ihan pääsykokeet, joissa mitataan lahjoja, kuten taidealat. On todella ikävää käytöstä sinulta vähätellä amislaisia, etenkin kun amiskasta on moni suorittanut sujuvasti yliopisto-opintoja.
Hyvä muisti on kyllä suuri lahja, josta on paljon hyötyä mutta se ei tarkoita samaa kuin kuvataiteettllinen tai musiikillinen lahjakkuus tai älykkyys. Lukio päntätään muistipohjaiseti.
Suomessa on ennennäkemätön nuorisotyöttömyys. Tilanne on räjähtänyt käsiin. Yhä useampi 15-24 vuotias ei käy töissä. Suurin osa vain lykkää työ tekoa opintojen takia. Tilanne on katastrofaalinen ja Suomi on ajautunut kriisiin. Mitä ehdotatte ratkaisuksi että myös 15-24 vuotiaat saataisiin enstistä nopeammin ja helpommin työelämän pariin?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi suhtaudutte niin negatiivisesti siihen, että nuori kävisi töissä, jos töitä suinkin saa. Parempi vaan alkaa jo nuorena luomaan verkostoja, eikä oman rahan tienaamisesta ole mitään haittaa ainakaan. Ei se lukio niin vaativaa ole, etteikö muutaman työvuoron viikossa jaksaisi tehdä.
Onpahan paremmat lähtökohdat, jos ei pääse jatko-opiskelemaan heti, välivuoden aikana voi tienata rahaa paljonkin, jos työpaikka on jo olemassa.
Olin kesät töissä ja olisi vatuttanut, jos olisi pitänyt koulun ohessa tehdä vielä töitä. Ylimääräinen aika meni harrastuksiin ja kavereiden tapaamisiin.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi suhtaudutte niin negatiivisesti siihen, että nuori kävisi töissä, jos töitä suinkin saa. Parempi vaan alkaa jo nuorena luomaan verkostoja, eikä oman rahan tienaamisesta ole mitään haittaa ainakaan. Ei se lukio niin vaativaa ole, etteikö muutaman työvuoron viikossa jaksaisi tehdä.
Onpahan paremmat lähtökohdat, jos ei pääse jatko-opiskelemaan heti, välivuoden aikana voi tienata rahaa paljonkin, jos työpaikka on jo olemassa.
Ei lukiolainen yleensä saa sellaista työtä, jossa voisi luoda mitään loppuelämän uran kannalta merkittäviä suhteita tai verkostoja. Se Alepan kassalla istuminen ei tuota lukiolaiselle mitään muuta kuin rahallista hyötyä. Joten jos perheessä ei ole välttämätöntä tarvetta lukiolaisen tuomalle lisäansiolle, niin en velvoittaisi nuorta töihin. Koulu on lukiolaisen päivätyö ja sen kunnolla käyminen on ensisijaisen tärkeää jatkon kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi suhtaudutte niin negatiivisesti siihen, että nuori kävisi töissä, jos töitä suinkin saa. Parempi vaan alkaa jo nuorena luomaan verkostoja, eikä oman rahan tienaamisesta ole mitään haittaa ainakaan. Ei se lukio niin vaativaa ole, etteikö muutaman työvuoron viikossa jaksaisi tehdä.
Onpahan paremmat lähtökohdat, jos ei pääse jatko-opiskelemaan heti, välivuoden aikana voi tienata rahaa paljonkin, jos työpaikka on jo olemassa.
Ei lukiolainen yleensä saa sellaista työtä, jossa voisi luoda mitään loppuelämän uran kannalta merkittäviä suhteita tai verkostoja. Se Alepan kassalla istuminen ei tuota lukiolaiselle mitään muuta kuin rahallista hyötyä. Joten jos perheessä ei ole välttämätöntä tarvetta lukiolaisen tuomalle lisäansiolle, niin en velvoittaisi nuorta töihin. Koulu on lukiolaisen päivätyö ja sen kunnolla käyminen on ensisijaisen tärkeää jatkon kannalta.
No riippuu siitä mihin nuori tähtää. Jos päivittäiskaupan alalle, ei kassakokemusta pidä yhtään väheksyä.
Mutta siis, en itsekään velvoittaisi nuorta töihin, mutta pidän positiivisena, jos nuori itse töitä hakee ja töihin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Et mitenkään. Sinulla on elatusvelvollisuus.
Elatusvelvollisuus päättyy, kun lapsi täyttää 18v.
Harkinnan mukaan oikeus voi määrätä vanhemman tai molemmat maksamaan koulutusavustusta. Se pitää sisällään opiskelun kuluja ja rajoitetusti elämiseen liittyviä kustannuksia. Käytännössä summat ovat pienempiä kuin esimerkiksi elatusmaksut, ja yleensä katsotaan, että yli 18v pystyy myös osittain elättämään itseään tekemällä työtä. Jotta koulutusavustusta ylipäätään voi saada, pitää nuoren itse tuomioistuimen kautta sitä hakea ja siinä kohtaa voipi olla, että välit vanhempaan ei kovin hyvänä pysy, ja nuori saa tuomion jälkeen itse asiassa aika paljon vähemmän kuin muutoin saisi vanhemmalta avustusta.
Tärkeämpää on nuoren keskittyä lukioon kunnolla ja saada hyvät arvosanat ja näin jatko-opiskelupaikan saaminen helpottuu. Jos työssäkäynti tätä hankaloittaa, ei se ole viisasta.
Itse alotin työnteon Mäkkärin kassalta 15 -vuotiaana. Siitä asti oon tehnyt töitä enkä ole ollut päivääkään tuöttömänä. Nyt olen hyvissä vakitöissä toimistossa eli työnteko opintojen ohella kannatti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et mitenkään. Sinulla on elatusvelvollisuus.
Elatusvelvollisuus päättyy, kun lapsi täyttää 18v.
Harkinnan mukaan oikeus voi määrätä vanhemman tai molemmat maksamaan koulutusavustusta. Se pitää sisällään opiskelun kuluja ja rajoitetusti elämiseen liittyviä kustannuksia. Käytännössä summat ovat pienempiä kuin esimerkiksi elatusmaksut, ja yleensä katsotaan, että yli 18v pystyy myös osittain elättämään itseään tekemällä työtä. Jotta koulutusavustusta ylipäätään voi saada, pitää nuoren itse tuomioistuimen kautta sitä hakea ja siinä kohtaa voipi olla, että välit vanhempaan ei kovin hyvänä pysy, ja nuori saa tuomion jälkeen itse asiassa aika paljon vähemmän kuin muutoin saisi vanhemmalta avustusta.
Se on juuri näin. Mitään automaattista elatusvelvollisuutta ei ole yli 18-vuotiaan kohdalla. Ja jos koulutusavustusta vaatii, siihen ei esimerkiksi lasketa mitään harrastus/virkistyskuluja toisin kuin elatusmaksuihin. Eli kyllä lukiolainen eniten saa varmasti taloudellista apua vanhemmiltaan, jos ilmaiseksi saa asua kotona ja ruuat ja edes osan lukion kuluista.
Siskon tyttären isä joutui tätä koulutusavustusta siskon tyttärelle maksamaan ja se oli 135e/kk. Isä on ihan keskituloinen. Tuolla summalla ei paljon elämistä, saati lukion kuluja makseta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorelle koulu on työtä ja vielä läksyt päälle. Ei tulisi mieleenkään patistaa omia nuoria töihin, sillä lukiosta selviäminen hyvin arvosanoin antaa eväitä tulevaisuuteen. Ei edes kotitöihin.
Ja miksi vanhempana et tee toista työtä, jos nyt ylipäätään teet 8h työpäiviä? Helpompaa se on vanhemmalle, kun vapaa-aikaa on työn ulkopuolella paljon.
Opettakaa herrajestas ne kotityöt. Yliopistot on kusessa uusavuttomien kanssa ja järjestävät arkikursseja "näin käyt kaupassa" jne. Kyllä kotona pitää kotityöt opettaa ja teetättää sen verran että pysyy mielessä.
Miten toi on v ittu mahdollista, ettei osata enää tehdä tavallisia arkiaskareita. Minä olen maalla syntynyt, ylpeä siitä, enkä voi kuin ihmetellä näitä nykyajan himmeleitä. Missä vaiheessa homma lähti näin lapasesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi suhtaudutte niin negatiivisesti siihen, että nuori kävisi töissä, jos töitä suinkin saa. Parempi vaan alkaa jo nuorena luomaan verkostoja, eikä oman rahan tienaamisesta ole mitään haittaa ainakaan. Ei se lukio niin vaativaa ole, etteikö muutaman työvuoron viikossa jaksaisi tehdä.
Onpahan paremmat lähtökohdat, jos ei pääse jatko-opiskelemaan heti, välivuoden aikana voi tienata rahaa paljonkin, jos työpaikka on jo olemassa.
Ei lukiolainen yleensä saa sellaista työtä, jossa voisi luoda mitään loppuelämän uran kannalta merkittäviä suhteita tai verkostoja. Se Alepan kassalla istuminen ei tuota lukiolaiselle mitään muuta kuin rahallista hyötyä. Joten jos perheessä ei ole välttämätöntä tarvetta lukiolaisen tuomalle lisäansiolle, niin en velvoittaisi nuorta töihin. Koulu on lukiolaisen päivätyö ja sen kunnolla käyminen on ensisijaisen tärkeää jatkon kannalta.
Ne ensimmäiset työt vaan monesti helpottavat vaikkapa kesätyön saamista ja kesätyöt taas ovat meriittiä kun haetaan ensimmäisiä kunnon töitä jatkossa. Ei pidä väheksyä jotain Alepan kassatyötä, ja jos suinkin lukiolainen jaksaa, mielestäni on hyvä kannustaa työntekoon (Ei kuitenkaan velvoittaa, ellei ole taloudellista pakkoa).
Miksi se pitäisi sanoa jotenkin nätisti? Kerrot, että toivot hänen hakevan töitä ja maksavan osan lukion kuluista palkallaan.
Eri asia on tietenkin, että onko hänen oikeasti pakko hakea töitä..
Vierailija kirjoitti:
Lukio on kokopäivätyötä, ja läksyjen ja lukemisen kanssa vie aivan helposti 10-12h/vrk. Kävisitkö itse sen pituisen työpäivän päälle vielä toisessa työssä?
Kävin kyllä. En loisinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äh, älkää väittäkö puutaheinää. Kyllä, vanhempi on periaatteessa velvollinen maksamaan koulutusavustusta nuorelle 2 asteen opiskelijalle, kunnes tämä valmistuu tai täyttää 20v. Käytännössä tällä ei ole mitään tekemistä elatuksen kanssa, summat ovat maksimissaankin jotain 150-200e kuukaudessa ja nuoren pitää oikeusteitse vaatia tätä. Kotona asuvalta täysi-ikäiseltä sen voi vaikka vaatia vuokrana takaisin.
Tottakai normaali ja elatuskykyinen vanhempi tukee nuoren lukio- tai amisopintoja ja elättää parhaan kykynsä mukaan, mutta se on sitten toinen keskustelu.
Vanhempi on elatusvelvollinen toisen asteen opinnoiden ajan myös, käytännössä siis 19 ikävuoteen asti.
Ei ole elatusvelvollisuutta. Koulutusavustusta voi nuori vaatia ja saada.
Kyllä on, tiedän tämän faktana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äh, älkää väittäkö puutaheinää. Kyllä, vanhempi on periaatteessa velvollinen maksamaan koulutusavustusta nuorelle 2 asteen opiskelijalle, kunnes tämä valmistuu tai täyttää 20v. Käytännössä tällä ei ole mitään tekemistä elatuksen kanssa, summat ovat maksimissaankin jotain 150-200e kuukaudessa ja nuoren pitää oikeusteitse vaatia tätä. Kotona asuvalta täysi-ikäiseltä sen voi vaikka vaatia vuokrana takaisin.
Tottakai normaali ja elatuskykyinen vanhempi tukee nuoren lukio- tai amisopintoja ja elättää parhaan kykynsä mukaan, mutta se on sitten toinen keskustelu.
Vanhempi on elatusvelvollinen toisen asteen opinnoiden ajan myös, käytännössä siis 19 ikävuoteen asti.
Ei ole elatusvelvollisuutta. Koulutusavustusta voi nuori vaatia ja saada.
Kyllä on, tiedän tämän faktana.
Höpöhöpö. Googlella on helppo tarkistaa Elatusvelvollisuus ja koulutusavustus käsitteet.
Surullista. Lukiolaisen päivät ovat pitkiä, jonka jälkeen vielä muut koulutehtävät.
Ei mun mielestä tarvitsisi paljon töitä tehdä lisäksi. Oma lukiolainen käy töissä 2 h viikossa ja se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorelle koulu on työtä ja vielä läksyt päälle. Ei tulisi mieleenkään patistaa omia nuoria töihin, sillä lukiosta selviäminen hyvin arvosanoin antaa eväitä tulevaisuuteen. Ei edes kotitöihin.
Ja miksi vanhempana et tee toista työtä, jos nyt ylipäätään teet 8h työpäiviä? Helpompaa se on vanhemmalle, kun vapaa-aikaa on työn ulkopuolella paljon.
Opettakaa herrajestas ne kotityöt. Yliopistot on kusessa uusavuttomien kanssa ja järjestävät arkikursseja "näin käyt kaupassa" jne. Kyllä kotona pitää kotityöt opettaa ja teetättää sen verran että pysyy mielessä.
Miten toi on v ittu mahdollista, ettei osata enää tehdä tavallisia arkiaskareita. Minä olen maalla syntynyt, ylpeä siitä, enkä voi kuin ihmetellä näitä nykyajan himmeleitä. Missä vaiheessa homma lähti näin lapasesta?
:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi suhtaudutte niin negatiivisesti siihen, että nuori kävisi töissä, jos töitä suinkin saa. Parempi vaan alkaa jo nuorena luomaan verkostoja, eikä oman rahan tienaamisesta ole mitään haittaa ainakaan. Ei se lukio niin vaativaa ole, etteikö muutaman työvuoron viikossa jaksaisi tehdä.
Onpahan paremmat lähtökohdat, jos ei pääse jatko-opiskelemaan heti, välivuoden aikana voi tienata rahaa paljonkin, jos työpaikka on jo olemassa.
Ei lukiolainen yleensä saa sellaista työtä, jossa voisi luoda mitään loppuelämän uran kannalta merkittäviä suhteita tai verkostoja. Se Alepan kassalla istuminen ei tuota lukiolaiselle mitään muuta kuin rahallista hyötyä. Joten jos perheessä ei ole välttämätöntä tarvetta lukiolaisen tuomalle lisäansiolle, niin en velvoittaisi nuorta töihin. Koulu on lukiolaisen päivätyö ja sen kunnolla käyminen on ensisijaisen tärkeää jatkon kannalta.
No riippuu siitä mihin nuori tähtää. Jos päivittäiskaupan alalle, ei kassakokemusta pidä yhtään väheksyä.
Mutta siis, en itsekään velvoittaisi nuorta töihin, mutta pidän positiivisena, jos nuori itse töitä hakee ja töihin haluaa.
Miksi joku, varsinkaan lukiolainen, tähtäisi kaupan kassaksi?????
Kyllä meillä menee se 10 tuntia monena päivänä. Koulupäivät keskimäärin 6 tuntia ja siihen päälle pitkän matikan tehtävät, lukuisat esseet, kirjalliset tehtävät, kirjojen lukua sekä äikässä että enkussa... Ja toi pitkä matikka työllistää kyllä, sillä ei ole mikään matemaatikko syntyjään vaan oikeasti lukuisten toistojen kautta oppii asiat.