Lue keskustelun säännöt.
Mitä olette mieltä ja mitä itse tekisitte tässä tilanteessa? Lapsen kasvatuksesta..
15.02.2019 |
Eli meillä on sellainen perhe jossa huudetaan ja karjutaan jos tilanne sitä vaatii, ollaan räiskähteleväisiä ja kova äänisiä, toisaalta meillä näytetään myös ne rakkauden tunteet ja suru, meillä siis itketään, nauretaan, huudetaan ja lauletaan ja rakastetaan ihan kympillä.
Miehellä meni vuosia minun kanssani tottua siihen että asioista voi riidellä, voi huutaa ja päästää tunteet valloilleen, eikä mitään mene rikki.
Heillä kotona on aina asiat käsitelty jotenkin passiivis-agressiivisesti, puhumatta, huutamatta, sellaisella jännällä hiljaisella, kasvottomalla, elettömällä tavalla.. Kaikki ovat kuin viilipyttyjä ja kärsivätkin siitä tavallaan, on masennusta ja huumeiden käyttöä..
Nyt kun mummu sitten tulee meille, on tilanne aina todella omituinen.. Me vanhemmat koitamme esittää rauhallista ja toimia aivan toisin kuin meillä yleensä toimitaan, eli aika moinen teatteri aina käynnissä.. Lapsethan tämän hoksaavat ja laittavat ranttaliksi.
Sitten lipsun ja saatan karjaista tai huutaa ja sanoa asiasta tiukasti. Sitten onkin helvetti valloillaan, minua hävettää, lapset itkee ja mummu on aivan todella järkyttynyt.
Tilanne on aivan epätodellinen.. Mummu istuu järkyttyneenä sohvalla ja ei puhu enää varsinkaan minulle enää mitään, hän ei pääse tilanteen yli. Mies koittaa keräillä kasvojaan ja esittää rauhallista isää joka lässyttää lapsille.. Viimeisimmän episodin jäljiltä mummu ei taaskaan edes puhu minulle.
Mitä ihmettä me tehdään? Auttakaa.
Ei tästä esittämisestäkään mitään tule.. Lapsia en jaksa prepata käyttäytymään tietyllä tavalla, kun he kyllä huomaavat meidän heikon hetken.
Auttakaa.
Kommentit (66)
Itkeekö lapset yleensä kun huudat vai vain mummon läsnäollessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitää huutaa jos se sinuakin hävettää? Onko lapsila kuulossa vikaa? En ikinä ole ymmärtänyt huutamista, omaan kurkkuunhan se eniten käy :D
Miten vaikeaa olisi toimia ihan teille ominaiseen tapaan? Ei tartteis lasten laittaa mitään ranttaliksi ja sen päätteeksi sitten vaan itkeä. Olkaa kuten normaalisti.
Poika huusi viimeksikin kun rupesi taas kiukkuamaan ihan tosissaan mummun käynnin aikana pelaamisesta, että senkin väkivaltainen hullu, kun otin häneltä kuulokkeet pois ja siirsin pois tuolista.. Näin he reagoivat ja mummu tietysti aivan kauhuissaan. Tästä koitettiin myöhemmin keskustella, mutta ei lapsi tuollaista ymmärrä.. Mehän tässä esitämme..
Voi suunnitella silloin ulkoilua, teatteria, kirjastoa tai muuta tekemistä, ettei tarvitse siellä kotona kokoajan olla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää huutaa jos se sinuakin hävettää? Onko lapsila kuulossa vikaa? En ikinä ole ymmärtänyt huutamista, omaan kurkkuunhan se eniten käy :D
Meillä ei ole tapana rauhoittaa riehuvia lapsia hiljaa hipsuttelemalla.. Meillä ei vaan toimita niin.
Kyllä se rauhallinen äänensävykin toimii, kunhan pitää huolen, että tottelemattomuutta ei katsota sormien läpi.
Itse komennan rauhallisesti kerran ja jos lapsi ei silloin tottele, niin heti seuraavaksi sitten rankaisen tai muuten pakotan lapsen tottelemaan (edelleen silloinkin toimien rauhallisesti). Rangaistuksen on oltava riittävän kova ja välitön, jotta se toimii kunnollisena pelotteena lapselle. Rangaistuksen jälkeen selostan lapselle, miksi rangaistus tuli ja edellytän lapselta vastauksen siihen kysymykseen miten hän voi jatkossa välttää rangaistuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huutaminen ja karjuminen vähemmälle. Kokeile joskus jotain ihan muuta tapaa, kun tilanne kärjistyy. Kyllä tunteita saa näyttää, meilläkin itketään, nauretaan, rakastetaan ja välillä huudetaankin. Itse vain ainakin yritän muistaa että huutaminen ei ole se paras tapa reagoida. Aikuisena yritän ainakin keksiä muita keinoja.
Vierailija kirjoitti:
Itkeekö lapset yleensä kun huudat vai vain mummon läsnäollessa?
Jos joudun korottamaan ääntäni, ne kiljuu että joo joo äiti ja sillä selvä. Me ollaan vähä tälläinen Kiljusen herrasväki.
Mummun aikana koitan tätä hys hys ollaanpa nyt kiltisti ja lapset kattoo että jaa jaa, taas tää alkaa ja lyö kakkosvaihdetta silmään.. Sitten korotan ääntäni että nyt kyllä riittää ja he reagoivat todella voimakkaasti, toisin kuin yleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Poika huusi viimeksikin kun rupesi taas kiukkuamaan ihan tosissaan mummun käynnin aikana pelaamisesta, että senkin väkivaltainen hullu, kun otin häneltä kuulokkeet pois ja siirsin pois tuolista.. Näin he reagoivat ja mummu tietysti aivan kauhuissaan. Tästä koitettiin myöhemmin keskustella, mutta ei lapsi tuollaista ymmärrä.. Mehän tässä esitämme..
Miksi suvaitset lapselta tuollaista kielenkäyttöä?
Vierailija kirjoitti:
Poika huusi viimeksikin kun rupesi taas kiukkuamaan ihan tosissaan mummun käynnin aikana pelaamisesta, että senkin väkivaltainen hullu, kun otin häneltä kuulokkeet pois ja siirsin pois tuolista.. Näin he reagoivat ja mummu tietysti aivan kauhuissaan. Tästä koitettiin myöhemmin keskustella, mutta ei lapsi tuollaista ymmärrä.. Mehän tässä esitämme..
Onpa erikoista että lapsi osaa kutsua vanhempaansa ”väkivaltaiseksi hulluksi”.
Eikö sinulla soita mitään kelloja se että oma lapsesi käyttää tuota termiä?oletko kuitenkin hieman sokea itsellesi ja omalle ”temperamentillesi” ?
Onko lapset todella perineet temperamenttisi, vai joutuvatko he pärjäämään kanssasi toimimalla samoin kuin vanhempi toimii? Voisiko toimintasi aiheuttaa kuitenkin lapsille stressiä jota et huomaa?
Miksi piti siirtää lasta ja ottaa kuulokkeet pois - miksi et laittanut vain laitetta kiinni? Halusitko kuitenkin vähän fyysisesti pelotella ja näpäyttää?
Nämä on vain kysymyksiä, ei syytöksiä. Jos saat näistä kysymyksistä itseltäsi rehellisesti puhtaat paperit, asia on ok.
Fakta on kuitenkin se että yleensä lapset kiihtyy kun vanhempi kiihtyy. Tai lasten kiihtymykselle on muu syy, tunne jota eivät osaa sanoittaa, väsymys,nälkä, turhautuminen tms. Tunteita olisi hyvä oppia tunnistamaan, niin lasten kuin aikuisten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se rauhallinen äänensävykin toimii, kunhan pitää huolen, että tottelemattomuutta ei katsota sormien läpi.
Itse komennan rauhallisesti kerran ja jos lapsi ei silloin tottele, niin heti seuraavaksi sitten rankaisen tai muuten pakotan lapsen tottelemaan (edelleen silloinkin toimien rauhallisesti). Rangaistuksen on oltava riittävän kova ja välitön, jotta se toimii kunnollisena pelotteena lapselle. Rangaistuksen jälkeen selostan lapselle, miksi rangaistus tuli ja edellytän lapselta vastauksen siihen kysymykseen miten hän voi jatkossa välttää rangaistuksen.
No juuri tämä.. Minusta kuulostaa lähinnä pelottavalta. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää huutaa jos se sinuakin hävettää? Onko lapsila kuulossa vikaa? En ikinä ole ymmärtänyt huutamista, omaan kurkkuunhan se eniten käy :D
Meillä ei ole tapana rauhoittaa riehuvia lapsia hiljaa hipsuttelemalla.. Meillä ei vaan toimita niin.
Tuntuu kyllä että se huutaminenkaan ei auta yhtään sen enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää huutaa jos se sinuakin hävettää? Onko lapsila kuulossa vikaa? En ikinä ole ymmärtänyt huutamista, omaan kurkkuunhan se eniten käy :D
Meillä ei ole tapana rauhoittaa riehuvia lapsia hiljaa hipsuttelemalla.. Meillä ei vaan toimita niin.
Lapsethan kyllä oppii kaikkein eniten mallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poika huusi viimeksikin kun rupesi taas kiukkuamaan ihan tosissaan mummun käynnin aikana pelaamisesta, että senkin väkivaltainen hullu, kun otin häneltä kuulokkeet pois ja siirsin pois tuolista.. Näin he reagoivat ja mummu tietysti aivan kauhuissaan. Tästä koitettiin myöhemmin keskustella, mutta ei lapsi tuollaista ymmärrä.. Mehän tässä esitämme..
Miksi suvaitset lapselta tuollaista kielenkäyttöä?
Lasten suusta se totuus tulee. Ehkäpä tuolle sanonnalle löytyy lapselta perusteet.
Onnittelut vaan teidän naapureille, jotka joutuvat päivittäin kuuntelemaan huutoa. Mieti itsesi naapurin tai mummon asemaan. Jospa sitten ymmärrät, ettei normaaliin elämiseen tarvita jatkuvaa kiljumista.
Vierailija kirjoitti:
Huutaminen ja karjuminen vähemmälle. Kokeile joskus jotain ihan muuta tapaa, kun tilanne kärjistyy. Kyllä tunteita saa näyttää, meilläkin itketään, nauretaan, rakastetaan ja välillä huudetaankin. Itse vain ainakin yritän muistaa että huutaminen ei ole se paras tapa reagoida. Aikuisena yritän ainakin keksiä muita keinoja.
Juuri näin. Ap nyt vähän turhan paljon selittelet ja puolustelet tuota huutamista, kun vähemmälläkin pärjäisi. Kukaan ei vaadi olemaan täydellinen mutta on lapsille todella raskasta elää ympäristössä jossa meuhkataan koko ajan. Tietenkin lapset meuhkaa myös. Huutamisella peitetään todellinen kommunikaatio. Koita vähentää.
Ota rauhallisesti puheeksi mummun kanssa kun lapset eivät ole kuulolla, soita vaikka. Sano, että huomasit hänen olevan järkyttynyt ja sinullekin tuli paha mieli kun aiheutit epämukavan olon hänelle. Kerro, että näin sinun kodissasi on eletty ja haluat kasvattaa lapsesi sinulle luonnollisella räiskyvällä tavalla jossa tunteet näkyy ja kuuluu. Kerro, että olette yrittäneet näytellä hillitympää hänen vierilujensa aikana mutta se ei toimi. Kysy voiko hän hyväksyä teidät tämmöisinä kuin olette, rämäpäisinä huutajina. Eli ihan rehellisesti vaan. Jos on tolkun ihminen niin yrittää ymmärtää ja hyväksyä ja on helpottunut kun esittäminen lakkaa.
Ehkä kuitenkin voisit vielä itse miettiä impulssiherkkyyttäsi. Lapsille ei ole hyvä näyttää mallia, että huutaa ja riehua saa missä vaan. Eihän koulussakaan saa tai töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se rauhallinen äänensävykin toimii, kunhan pitää huolen, että tottelemattomuutta ei katsota sormien läpi.
Itse komennan rauhallisesti kerran ja jos lapsi ei silloin tottele, niin heti seuraavaksi sitten rankaisen tai muuten pakotan lapsen tottelemaan (edelleen silloinkin toimien rauhallisesti). Rangaistuksen on oltava riittävän kova ja välitön, jotta se toimii kunnollisena pelotteena lapselle. Rangaistuksen jälkeen selostan lapselle, miksi rangaistus tuli ja edellytän lapselta vastauksen siihen kysymykseen miten hän voi jatkossa välttää rangaistuksen.
No juuri tämä.. Minusta kuulostaa lähinnä pelottavalta. T. Ap
Ei rauhallisuus kuria pitäessä tarkoita sitä, että olisi kylmä ja tunteeton.
Rauhallisuus ja asiallisuus nyt vaan on se tehokkain menetelmä noissa tilanteissa. Jos vaikka ajattelet miten poliisit Suomessa toimivat, niin eivät he huuda pää punaisena loukkauksia rikoksesta epäillyille, vaan ovat rauhallisia mutta samalla jämptejä.
Talossa tavallaan, vieraat tulee ajallaan. Ei muuta.