Perhekahvilat ovat kauheita

Pystyn ihan hyvin. Mikäs sen mukavempaa, kun lätistä turhia ja hörppiä kahvia, kun piltit leikkii keskenään

En, mutta se johtuu siitä, että lapsen kanssa ollessa muiden juttuihin oli vaikea keskittyä. Introverttinä se on välillä työlästä ilman lastakin. Monen ihmisen seurassa huomio hajaantuu liikaa.

Kissakahviloita lisää. Kissoille kodinomaiset puitteet väliajaksi.

Miksi sitten menet niihin?

Oletko sinä jotenkin vähemmän mamma kuin ne muut? Nekin varmaan ajattelee sinusta että ei jeesus mikä harmaavarpunen, oikea oppikirja-mamma naama väärinpäin kakaransa kanssa.

Tykkäsin , kun lapset oli pieniä. Käytyyn vuosia. Olin kotiäiti 5,5 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Oletko sinä jotenkin vähemmän mamma kuin ne muut? Nekin varmaan ajattelee sinusta että ei jeesus mikä harmaavarpunen, oikea oppikirja-mamma naama väärinpäin kakaransa kanssa.

Näin. Mä kävin perhekahvilassa, kun lapset olivat pieniä, mutta en mä aloittanut keskusteluja vaikkapa kielitieteestä, lukemistani kirjoista tai historiasta muiden kanssa, koska todennäköisesti aika monia ei olisi kiinnostanut. Jotakuta olisi voinutkin kiinnostaa, mutta sehän selviää, kun juttelee hetken aikaa jonkun ihmisen kanssa. Kyllä sitä ennen pitkää tulee selville se, onko jotakin muutakin yhteistä kuin se, että ollaan molemmat pienten lasten äitejä. Ne lapset ovat aika luonteva keino aloittaa keskustelu siellä perhekahvilassa, ihan samoin kuin vaikkapa tallilla hevoset ovat aika ilmiselvä jutunaihe.

Onneksi meidän lapset eivät halunneet lähteä perhekahvilaan. Kerran kokeiltiin ja mieluummin lähtivät puistoon sen kokemuksen jälkeen.

En käynyt koskaan noissa perhekahviloissa. Vierastan koko ajatusta. Ilmeisesti olen sitten jotenkin "vähemmän äiti", kun halusin ja haluan edelleenkin puhua yleensä muusta kuin lapsestani. Äitini kanssa jauhan lapsijutut ja tietysti lapsen isän kanssa.

Kävimme joskus tietysti puistoissa ja avoimessa pk:ssa. En löytänyt yhtään sellaista joka olisi irrottautunut siitä lapsikuplasta. Onneksi olen vain yhden äiti.

Vierailija kirjoitti:

En käynyt koskaan noissa perhekahviloissa. Vierastan koko ajatusta. Ilmeisesti olen sitten jotenkin "vähemmän äiti", kun halusin ja haluan edelleenkin puhua yleensä muusta kuin lapsestani. Äitini kanssa jauhan lapsijutut ja tietysti lapsen isän kanssa.

Kävimme joskus tietysti puistoissa ja avoimessa pk:ssa. En löytänyt yhtään sellaista joka olisi irrottautunut siitä lapsikuplasta. Onneksi olen vain yhden äiti.

Niin, tai sitten haluat vain ajatella, että perhekahviloissa kävijöillä on vain äitiys mielessä. Mä menin sinne ihan siksi, että oli kiva käydä välillä muuallakin kuin kotona ja että lapsetkin näkivät vähän toisia lapsia. Kuten tuossa ylempänä sanoin, lapset on perhekahvilassa aika luonteva aihe aloittaa keskustelu, kun eihän sitä toisesta ihmisestä voi automaattisesti tietää, mikä kiinnostaa. Siitä voi sitten siirtyä muihin puheenaiheisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Ällöttävä ajatus istua siellä joidenkin mammojen kanssa, jotka puhuvat vain lapsistaan. Pystyttekö te olemaan perhekahviloissa tai avoimissa päiväkodeissa? Jos, niin miksi?

Miksi sinä olet siellä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En käynyt koskaan noissa perhekahviloissa. Vierastan koko ajatusta. Ilmeisesti olen sitten jotenkin "vähemmän äiti", kun halusin ja haluan edelleenkin puhua yleensä muusta kuin lapsestani. Äitini kanssa jauhan lapsijutut ja tietysti lapsen isän kanssa.

Kävimme joskus tietysti puistoissa ja avoimessa pk:ssa. En löytänyt yhtään sellaista joka olisi irrottautunut siitä lapsikuplasta. Onneksi olen vain yhden äiti.

Niin, tai sitten haluat vain ajatella, että perhekahviloissa kävijöillä on vain äitiys mielessä. Mä menin sinne ihan siksi, että oli kiva käydä välillä muuallakin kuin kotona ja että lapsetkin näkivät vähän toisia lapsia. Kuten tuossa ylempänä sanoin, lapset on perhekahvilassa aika luonteva aihe aloittaa keskustelu, kun eihän sitä toisesta ihmisestä voi automaattisesti tietää, mikä kiinnostaa. Siitä voi sitten siirtyä muihin puheenaiheisiin. 

Eikö ne samat äidit käy perhekahviloissa, joita näkee puistossa? Kun kokemus oli se, että ketään ei kiinnosta muuta kuin ne omat synnytysvalmennusryhmäläiset ja "heinämammat", niin ei tehnyt mieli lähteä johonkin vielä suljetumpaan tilaan.

Lapsen kanssa liikuin ihan normaalisti ihmisten ilmoilla. Useampi ihminen tekee vuorotyötä joten heitä näki arkenakin. En minä tuntenut mitään tarvetta velloa niissä vauvajutuissa. Se oli 24/7 hommaa ihan jo ilmankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En käynyt koskaan noissa perhekahviloissa. Vierastan koko ajatusta. Ilmeisesti olen sitten jotenkin "vähemmän äiti", kun halusin ja haluan edelleenkin puhua yleensä muusta kuin lapsestani. Äitini kanssa jauhan lapsijutut ja tietysti lapsen isän kanssa.

Kävimme joskus tietysti puistoissa ja avoimessa pk:ssa. En löytänyt yhtään sellaista joka olisi irrottautunut siitä lapsikuplasta. Onneksi olen vain yhden äiti.

Niin, tai sitten haluat vain ajatella, että perhekahviloissa kävijöillä on vain äitiys mielessä. Mä menin sinne ihan siksi, että oli kiva käydä välillä muuallakin kuin kotona ja että lapsetkin näkivät vähän toisia lapsia. Kuten tuossa ylempänä sanoin, lapset on perhekahvilassa aika luonteva aihe aloittaa keskustelu, kun eihän sitä toisesta ihmisestä voi automaattisesti tietää, mikä kiinnostaa. Siitä voi sitten siirtyä muihin puheenaiheisiin. 

Eikö ne samat äidit käy perhekahviloissa, joita näkee puistossa? Kun kokemus oli se, että ketään ei kiinnosta muuta kuin ne omat synnytysvalmennusryhmäläiset ja "heinämammat", niin ei tehnyt mieli lähteä johonkin vielä suljetumpaan tilaan.

Lapsen kanssa liikuin ihan normaalisti ihmisten ilmoilla. Useampi ihminen tekee vuorotyötä joten heitä näki arkenakin. En minä tuntenut mitään tarvetta velloa niissä vauvajutuissa. Se oli 24/7 hommaa ihan jo ilmankin.

En tiedä, kun ei täällä puistoissa yleensä näe kauheasti ihmisiä. Asun maalla, ihmiset ulkoilevat lastensa kanssa usein omilla pihoillaan. Mä en tunne tältä paikkakunnalta kovin paljon ihmisiä, ystäväni siis asuvat lähinnä muualla. Kuten sanoin, tuli sitä ihmisten kanssa muutakin puhuttua kuin vauvajuttuja, mutta niistä on helppo aloittaa, kun lapset ovat siellä mukana.

Eipä kai sinun tai kenenkään muunkaan ole pakko perhekahviloissa käydä, mutta ärsyttää, että kuvittelet, että jos perhekahviloissa käy, niin ei ole mitään muuta mietittävää kuin lapset. Mä esim. luin etenkin esikoisen vauva-aikana aivan hirväesti kirjoja, kuopuksen vauva-aikana aloin harjoitella uudesta kielestä kääntämistä (olen siis kääntäjä ammatiltani). Että kaikenlaista muunkinlaista mietittävää oli, vaikka perhekahviloissa kävinkin. Ei kannata antaa ennakkoluulojensa viedä.