Mies totaali yksinhuoltajan elämään?
Olen kolmekymppinen päiväkoti-ikäisen lapsen äiti, alusta asti kaksin pojan kanssa. Suurimman osan pojan elämästä seurustellut lapsettoman miehen kanssa joka ollut jarru päällä pojan suhteen, ei tunnu kiintyvän ja halu yhdessä tekemiseen on aika vähäistä. Nyt alkaa olla itsellä voimat loppu tähän välikappaleena elämiseen, kun tiedän että itse kaipaan niin kovasti kumppania rinnalle myös kasvattajan roolissa. Onko sellaisia miehiä oikeasti joilta kiintyminen ja nämä muut tulisi luonnostaan? Mulla on aikaa miehelle ja suhteelle, saa myös aikuisten aikaa kun on isovanhemmat tarpeen mukaan hoitoapuna. Mut tässä kriisissäni eron partaalla mietin että onko sellainen mahdollisuus olemassa, kuristaa ajatus että pitäisi jatkaa elämistä varpaillaan ja pahoitellen toiselle lapsen tuomia haasteita.
Kommentit (11)
Yritin joskus ihan tosissani, muttei siitä mitään tullut. Sen jälkeen olen seurustellut vain lapsettomien naisten kanssa. Ehkä joku eroisä olisi ratkaisu?
Jos vaikka olisit hetken aikaa kahdestaan lapsen kanssa. Kyllä mies sulle varmasti löytyy, mutta ei ehkä heti. Sitten kun lapsi on teini, niin jää enemmän aikaa seurustelulle, kun teinin voi jättää kotiin yksin yms. Silloin ei ole miehelle enää niin iso asia tuo isäpuolena olo.
Mä löysin semmoisen miehen, toki eriasia kun poika oli 2v kun tavattiin ja nyt kohta 4v. Pojan isä ei missään tekemisissä ja hyvin on mies ottanut pojan vastaan. Jopa paremmin mitä odotin. Miehellä ei ollu kokemuksia lapsista ollenkaan ennen meidän seurustelua, mutta pikku hiljaa itse halusi osallistua enemmän kun totesi et kyllähän me pakettina tullaan :) ja on hakenut poikaa päiväkodista kyn pyydetty ja pyytämättä jopa, ollut pojalle vahtina jotta olen päässyt ulos kavereiden kanssa ihan niin että sanonut "nyt katson pojan perään mee rentoutumaan". Ja ei asuta vielä yhdessä mutta ains kun tulee mun luokse tai mennään sinne halaa poikaa mun jälkeen ymym... Että laita ihmeessä vaihtoon
Kukaan mies ei halua joutua isäpuoleksi.
Mun "ongelma" on ehkä eniten juuri sitä perheeseen päin elämistä, miestä joka saisi tuntemaan että ollaan mieletön tiimi. Oon itse tosi aktiivinen ja käyn ulkona, urheilen, rakastan kokata yms, että mun elämä ei ole vain sitä hermot kireänä kaupassa kiukuttelua :) mut se isoin ele minkä mies vois mulle tehdä olis rakastaa ehdoitta mun lasta, tämän kun on tajunnut niin tuntuu etten voi tyytyä vähempään, odotan jatkuvasti tätä nykyiseltä mieheltä ja petyn häneen kun mitään ei tapahdu. Ja samoin huomaan miehessä että tuntee olonsa huonoksi kun ei riitä mulle. Hmm..
Ja siis mun lapsi oli 1,5v kun tavattiin, tänä vuonna täyttää 4.. jotenkin itse uskon että se kiintymys olisi tullut jo jos on tullakseen?
Vierailija kirjoitti:
Ja siis mun lapsi oli 1,5v kun tavattiin, tänä vuonna täyttää 4.. jotenkin itse uskon että se kiintymys olisi tullut jo jos on tullakseen?
Avita miestä vähän, niin kyllä se tulee järkiinsä ja etsii itselleen sopivan lapsettoman naisen. Ja sinä voit etsiä sen eroisän.
En todellakaan olisi sellaisen miehen kans , joka ei ole kiinnostunut lapsistani. Miksi sinä olet?
Vierailija kirjoitti:
Ja siis mun lapsi oli 1,5v kun tavattiin, tänä vuonna täyttää 4.. jotenkin itse uskon että se kiintymys olisi tullut jo jos on tullakseen?
Kyllä tuossa ajassa kiintymys olisi jo tullut, jos tullakseen. Sen suhteen selvää, ettei mies ole sua varten. Mutta jos tosiaan haluat, että joku mies ehdoitta rakastaa sun lasta, vaadit paljon, se voi olla jopa mahdotonta monelle. Mutta JOS sopiva mies löytyy, niin ei mahdotonta.
Hienoahan olisi, jos olisi mies, joka rakastaa sua ehdoitta, ja kiintyisi _riittävästi_ siihen sun lapseen.
Heivaa ny toi mies menemään, turhaan haaskaat teidän aikaanne.