Lue keskustelun säännöt.
Kuukautisten lähestyessä lapseni äiti käyttäytyy täysin mahdottomasti — mitä tehdä?
Mies-36
13.02.2019 |
Noin viikko ennen kuukautisten alkua se alkaa taas: avovaimoni (pienen lapsemme äiti) käyttäytyy absoluuttisen mahdottomasti. Hän saa hallitsemattomia raivokohtauksia, paiskoo tavaroita, haukkuu minut lyttyyn jokaisesta tehdystä tai tekemättömästä asiasta, syyllistää ja uhkailee erolla — pahinta on kuitenkin se, että hän riehuu myös lapsellemme.
Kun kuukautiset käynnistyvät, kääntyy sivu ja tämä raivohullu nainen on jälleen oikein mukava nauravainen ja ystävällinen itsensä. Osaa myös pyytää anteeksi käytöstään ja pitää itsekin toimintaansa jäljkeenpäin ajatellen sekopäisenä.
Jos meillä ei olisi yhteistä lasta, en todellakaan kuuntelisi kaikkea tuota paskaa. Nyt koetan lapsen vuoksi olla sovinnollinen ja pysyä korostetun rauhallisena. Kertokaapa te, arvoisat Vauva-mammat, mitä tälläisen naisen kanssa pitäisi tehdä. Kuinka häneen pitäisi suhtautua?
Pahimmat oireet aloivat raskauden jälkeen hormonitoiminnan käynnistyttyä. Aikaisemmin hän ei ollut tässä määrin tälläinen.
Kommentit (46)
Nauhoita näitä kohtauksia. Tulet tarvitsemaan niitä huoltajuusneuvoteluissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä otan usein naisen raivotessa kovan otteen "halin" ja pidän otteessa niin kauan että rauhottuu ja väsyy rimpulointiin. Kannattaa varoa päätä koska usein raivon vallassa oleva yrittää lyödä takaraivollaan kasvoihin ja hampaisiin osuessa voi sattua molempia.
Toinen on että nappaa oikein kovaa ranteista kiinni ja puristaa ettei pääse hajottamaan kotia tai itseään.
Meillä on myös todella rajuja raivokohtauksia kuukautisten aikana.
Tonnin tauluteevee on mennyt roskiiin yms.
Taloudellista tuhoa tapahtuu usein tässä talossa kerran kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Minä otan usein naisen raivotessa kovan otteen "halin" ja pidän otteessa niin kauan että rauhottuu ja väsyy rimpulointiin. Kannattaa varoa päätä koska usein raivon vallassa oleva yrittää lyödä takaraivollaan kasvoihin ja hampaisiin osuessa voi sattua molempia.
Toinen on että nappaa oikein kovaa ranteista kiinni ja puristaa ettei pääse hajottamaan kotia tai itseään.
Meillä on myös todella rajuja raivokohtauksia kuukautisten aikana.
Tonnin tauluteevee on mennyt roskiiin yms.
Taloudellista tuhoa tapahtuu usein tässä talossa kerran kuussa.
Tämä VOI toimia, mutta riippuu tosi paljon ihmisistä ja suhteesta sekä siitä, miten pitää kiinni. Mun mies tekee tätä myös ja aluksi säikähdin, mutta nykyisin loppuu mun riehuminen siihen ja alan itkeä ja mies sitten pitelee sylissä kuin lasta ja paijaa kunnes raivo on ohi. Olen koittanut opetella erilaisia kognitiivisia tekniikoita rauhoittumiseen, saatan esim. mennä toiseen huoneeseen laskemaan sataan tms. Mieskin tietää nuo konstit ja tukee mua, eikä ihmettele, jos poistun yllättäen tilanteesta. Mulla PMS kestää tosin vain kolmisen päivää keskimäärin ja miehen mielestä tilanne on nykyään ok, sillä vaikka hänkin vaistoaa kireyteni, kumpikin tietää nyt miten toimia ja se osaltaan taas rentouttaa kumpaakin. Tsemppiä!
Sille, joka kysyi, miltä hormoniraivo tuntuu kokijastaan, niin kyllä se musta jollain tapaa tuntuu siltä kuin "joku muu" ottaisi hetkeksi ohjat ja sitten jälkeenpäin raivoamisia katuu niin mahdottomasti. Ei sillä tietenkään voi tekojaan puolustella.
Ei ole helppoa tuo elämä naisellekaan. Usein tuommoiset raivarit tulevat täysin puskista ja yllättäen itsellekin. Harva, jos kukaan, haluaa käyttäytyä noin. Vaikka kuinka yrittää hallita itsensä ja miettiä mikä auttais, niin välttämättä mikään kotikutoinen ei auta.
Itse suosittelen tasaisia ruokailuvälejä, ettei nälkäkiukku vielä pahenna hormonikiukkuja. Myös lääkärissä, neuvolassa kannattaa asiasta puhua.
Mut tasas hormonikierukka. Ei tule enää raivareita, mutten ole iloinen ja sööttikään. Semihalutonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies-36 kirjoitti:
Kiitos vastauksista! Hieman haaastavaa on hänen saamisensa lääkäriin ja syömään hormoneja.
Normaalitilassa ei tunnu tarpeelliselta. Ja kun oireet ovat päällä, hän ei todellakaan myönnä tarvitsevansa apua keneltäkään: syy kaikkeen vitutukseenhan löytyy luonnollisesri minun tekemistäni tai tekemättä jättämistäni asioista — jos ei nykyisistä, niin vaikkapa kahden vuoden takaisista. Ei siis *MITÄÄN* merkitystä sillä, mitä käytännössä teen.
Arvelisin, että pinnan alla kuohuu ja vaimosi vain piilottaa ongelmat muulloin. En mä ole koskaan turhasta sanonut mutta reagointi vain on ollut sopimatonta.
Hormonitoiminnan tasapainottamiseen suosittelen maca-jauhetta ja kurkumakapseleita, mulla auttoivat nopeasti ja olen koko ikäni kärsinyt hormonitoiminnan heittelystä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
B-vitamiiniyhdistelmä, kalsium ja c-vitamiini kierron ympöri syötyinä jeesasivat minulla.
Ota ap kuitenkin huomioon että kaikki ne asiat jotka saavat puolisosi räjähtämään pms-viikolla ovat asioita jotka ärsyttävät häntä muutenkin.
Kyse ei minun nähdäkseni ole siitä että suuttuisi olemattomasta vaan siitä että rahkeet kestää ärsyttäviä asioita ovat vähissä.
Vierailija kirjoitti:
Sille, joka kysyi, miltä hormoniraivo tuntuu kokijastaan, niin kyllä se musta jollain tapaa tuntuu siltä kuin "joku muu" ottaisi hetkeksi ohjat ja sitten jälkeenpäin raivoamisia katuu niin mahdottomasti. Ei sillä tietenkään voi tekojaan puolustella.
Mulla ei raivoa kukaan muu kuin minä itse, mutta olenkin naiseksi poikkeuksellisen hyvin kosketuksissa omaan aggressiooni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli järkyttävä pms kun oli anemia, eli kärsiikö vaimosi runsaista kuukautisista? Voisi lääkärissä pyytää ottaa veren punasoluindeksit, hb ja ferritiini. Kun minulla oli ferritiini 7, niin jestas sentään mikä pms oli silloin, nyt ferritiini 48 ja olen jo normalisoitunut, vuotokin niukentui pitkästä rautakuurista.
Vierailija kirjoitti:
Minä otan usein naisen raivotessa kovan otteen "halin" ja pidän otteessa niin kauan että rauhottuu ja väsyy rimpulointiin. Kannattaa varoa päätä koska usein raivon vallassa oleva yrittää lyödä takaraivollaan kasvoihin ja hampaisiin osuessa voi sattua molempia.
Toinen on että nappaa oikein kovaa ranteista kiinni ja puristaa ettei pääse hajottamaan kotia tai itseään.
Meillä on myös todella rajuja raivokohtauksia kuukautisten aikana.
Tonnin tauluteevee on mennyt roskiiin yms.
Taloudellista tuhoa tapahtuu usein tässä talossa kerran kuussa.
Tämä mitä teet on lähisuhdeväkivaltaa.
Et ole puolisosi vanhempi, ei ole ok hoitaa mielialansäätelyä hallintaotteilla.
Puolisollesi suosittelen b-vitamiini, kalsium, c-vitamiinikuuria, omega-rasvahappoja ja mahdollisesti l-teaniinia.
Ai niin, ja eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se ei muuten ole pelkästään lapsesi.
Teillä on lapsi yhdessä, äiti ei ole mikään hoivarobotti.
Lopultahan lapsi on ihan oma ihmisensä jolla on kyllä oikeuksia teiin nähden, mutta teillä ei juurikaan oikeuksia häneen.
Monet miehet on oikeasti todella rasittavia ja aivan lapasia. Mikä ihme jos naisella menee välillä hermo sellaiseen?
Vain itseään muuttamalla mies voi vaikuttaa asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko antaa vinkkiä luonnollisempaan menkkaraivon hoitoon?
Jos hormonit oikeasti vievät seksihalut (ne vähäisetkin :D) niin haluaisin kokeilla jotain muuta..
Kuinka iso annos b-vitamiinia pitää ottaa?
Entä voiko rautaa syödä omatoimisesti ilman että mittauttaa arvot? En tiedä omia arvojani.
No huh, kuulostaa kyllä kuluttavalta. Ei mitään pakkohaleja (hyi saatana, kyllä loppuisi parisuhde jos minua alettaisiin pakolla pitämään paikallaan) vaan kyllä tuo homma on saatava lääkärin avustuksella kuntoon. Kaverini sai oireet hallintaan keltarauhashormonilla.
Itselläni ei ole kokemusta, sillä ainut PMS-oire itselläni on synkkä, hiljainen, musta kuilu, johon putoan päivän-pari ennen menkkoja ihan itsekseni. En raivoa enkä näytä mitään ulospäin, mutta elämässä ei ole mitään mieltä ja voisin lopettaa koko paskan. Tajuan kyllä mikä sen aiheuttaa ja lähinnä itken yksin yöllä, koska en halua turhalla kuormittaa muita.
Vierailija kirjoitti:
Monet miehet on oikeasti todella rasittavia ja aivan lapasia. Mikä ihme jos naisella menee välillä hermo sellaiseen?
Vain itseään muuttamalla mies voi vaikuttaa asiaan.
Kylläpäs nyt uhreja syyllistetään.
Mun äiti oli järkyttävä hormoniraivoaja. Hän raivosi kaikille, miehille, naisille, lapsille, tutuille, tuntemattomille. Teitpä niin tai näin, raivari tuli. Raivosi, kun ei oltu siivottu ja raivosi, kun oltiin siivottu. Raivosi, kun kahvia oli ja kun kahvia ei ollut.
Todelliselle hormoniraivoajalle riittää mikä tahansa näennäinen syy.
Isäparka yritti seuraavan raivojakson aikana tehdä asiat siten, kun edellisellä raivojaksolla oli ymmärtänyt niiden äidin mielestä pitäneen mennä.
Metsään meni taas. Teoilla ei mitään väliä, ihmisillä ei mitään väliä.
Kun tuli vaihdevuosiin, aloitti korvaushoidon ja masennuslääkkeet. Loppui järjetön raivoaminen. Ei siitä mikään säyseä tullut, mutta sen jälkeen pystyi vähän välttelemään ja ennakoimaan tilanteita.
Aikuisena en katselisi moista. Naisen velvollisuus on hakea apua. Monet naiset kyllä näyttävät ajattelevan, että moinen köytös on ok.
"
Mun äiti oli järkyttävä hormoniraivoaja. Hän raivosi kaikille, miehille, naisille, lapsille, tutuille, tuntemattomille. Teitpä niin tai näin, raivari tuli. Raivosi, kun ei oltu siivottu ja raivosi, kun oltiin siivottu. Raivosi, kun kahvia oli ja kun kahvia ei ollut.
Todelliselle hormoniraivoajalle riittää mikä tahansa näennäinen syy.
Isäparka yritti seuraavan raivojakson aikana tehdä asiat siten, kun edellisellä raivojaksolla oli ymmärtänyt niiden äidin mielestä pitäneen mennä.
Metsään meni taas. Teoilla ei mitään väliä, ihmisillä ei mitään väliä.
Kun tuli vaihdevuosiin, aloitti korvaushoidon ja masennuslääkkeet. Loppui järjetön raivoaminen. Ei siitä mikään säyseä tullut, mutta sen jälkeen pystyi vähän välttelemään ja ennakoimaan tilanteita.
Aikuisena en katselisi moista. Naisen velvollisuus on hakea apua. Monet naiset kyllä näyttävät ajattelevan, että moinen köytös on ok."
Juuri näinhän se menee: ulkoisilla olosuhteilla ei puolisoni hormoniraivossa ole merkitystä, koska satunnaiset olosuhteet ovat vain perustelu silmittömällä raivolle, joka on jo valmiiksi sisäsyntyisesti olemassa. Syyhän löytyy aina — joko sukasta, joka on lattialla tai sukasta, joka ei enää ole lattialla, vaan on laitettu pois *VÄÄRIN*.
Mutta jos syy ei ole nykyhetkessä, löytyy se viimeistään edellisellä viikolla väärässä paikassa olleesta sukasta, joka tärkeänä yksityiskohtana muistuukin sopivasti mieleen. Tragikoomisinta on kuitenkin riehuminen siitä, jos jokin tekemäni asia aivan poikkeuksellisesti menee hänen mielestään *OIKEIN* eli "Miksi vitussa sinä et ole aiemmin voinut tehdä tätäkään oikein. Koska nyt kyllä pystyt tekämään X:n, niin miksi vitussa et viime viikolla — blaa-blaa-blaa-blaa..."
Kuulostaa siltä, että lapsesi äiti pitää jotenkin oikeutenaan raivota, koska on nainen ja menkat. Jos ei suostu ottamaan apua vastaan, niin ulos tuollainen.
Jätä se lehmä?