En tiedä haluanko tehdä lapsia tällaiseen maailmaan

Olen jo 30+ lapseton nainen, onnellisesti avoliitossa jo yli kymmenen vuotta.

Lapsesta asti olen tuntenut pettymystä ihmisiin. Olen ollut aina erittäin herkkä, ja oppinut näkemään & vaistoamaan ihmisistä sen mitä eivät välttämättä näytä tai sano ääneen.

Jo lapset osaavat olla ilkeitä toisilleen, koulukiusaaminen & syrjiminen on enemmänkin säänto kuin poikkeus.
Tämä sama käyttäytyminen jatkuu läpi elämän, aikuisena kiusaaminen tapahtuu vain hieman hillitymmin. Selän takana nälvimistä, arvostelua, kateutta ja yleistä juoruamista. Huomaan nämä samat käyttäytymismallit työsuhteissa, kaveriporukoissa ja jopa perhepiirissä.

Ihmisten pahuuden voi lukea päivittäin myös uutisista. Väkivaltaa, hyväksi käyttöä, sotaa, luonnon tuhoamista, terrorismia, rasismia, eläimiin kohdistuvaa pahuutta! Tuota listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Nuo kaikki saa voimaan pahoin, miten ihminen voikin olla näin julma. Tämä oli vain pintaraapaisu ajatuksistani.

En todennäköisesti tule tekemään lapsia tähän maailmaan. Tiedän että olisin hyvä & rakastava äiti lapselleni, mutta en voisi suojella lastani kaikelta maailman pahuudelta. Ei kukaan ole minuakaan siltä pystynyt suojelemaan.