***JOULUNTÄHTÖSTEN KESKIVIIKKOA***

Esikoinen 3v. tuossa leikkii " nuken vaatteilla," jotka siis hänen entisiä keskosvaatteitaan. Eli TOSI pieniä. Bodyn sai ahdettua jotenkin päälleen, " paidaksi" siis... Miten se on voinut olla joskus niin, että hänelle on noi vaatteet ollut liian suuria? :o) (syntymäpainoa oli huimat 1113g)



Eka ihminen tänään kysyi onko tulossa perheenlisäystä? Silmistä kuulemma näkyy?? Jaa, en tiedä. Vatsakin kyllä siihen malliin pömpöttää, että siitäkin vois tietysti näkyä.... hehe. Vaikka kyllä mä yhden toisenkin tunnen, joka silmistä on ennenkin huomannut samaa monen kohdalla, ennen kun on mitään muuta ollut huomattavissa. Oli miten oli, jännä juttu. Itse en tollaista kuudetta vaistoa omaa.



Mutta kiva oli siis sanoa, että joo. Kun tänään oli viimein se EKA NEUVOLA! Ja sydän siellä sykki!!!! Voi että miten ihana ääni se olikaan kuulla! Täytyy tuosta visiitistä lääkärille sanoa, että mulla on aivan ihana lääkäri. Kaikki toimenpiteet kävi niin nopsaan, että ei melkein ehtinyt edes olla epämukavaa. Onneksi on noin kokenut ja muutenkin tosi järkevänoloinen lääkäri löytynyt.



Se täällä Jenkkilässä on kiva, kun saa itse valita lääkärin, ja häntä nähdään joka " neuvolavisiitillä." Mutta kyllähän nuo maksutkin on ihan eriluokkaa. Jos oikein käsitin, niin kohta pääsenkin ultraan? Täytyy vaan soitella huomenna aikaa sinne.



Mutta verikoe labrassa olikin erilainen kokemus, kun oli oppilas asialla. Ihan hyvin se loppujen lopuksi onneksi meni, mutta taisinpa olla hänen eka elävä pistettävä, kun sen verran jännittyneeltä hän vaikutti! Eipä oikein tuntunut itseltä mukavalta, varsinkin kun mulla on hankalasti löytyvät suonet muutenkin. Mutta ei tarttenut kun kerran pistää, eikä katkennut neula sisään, vaikka pelkäsin. Ja sain hymyiltyä ja sanottua hänelle rohkaisuksi, että hyvinhän se meni. :o)



UM 11+3

Töissä taas.... Hienoa USAmamma, että sykkeet löytyi. Äikkä tää aika menee, tällä viikolla ollut jo eka np-ultra " meikäläisillä" ja ens viikolla alkaa varmasti kuulua lisää mukavia uutisia!



Mitään uutta sitten eilisen ei olekaan kerrottavana... Masu kasvaa ja nipistelee aina pyöräreissun jälkeen. Oletteko muut jatkaneet ihan kuin ennenkin liikunnan yms. suhteen? Ei siis pidä ajatella, et olen jotenkin liikunnallinen, eei, vaan tuo pyöräreissu töihin ja takas saa riittää... Esikoista odottaessa tuli pyöräilykielto yms " rasitus" , sillä istukka oli kohdunsuun päällä np-ultrassa. Siihen asti ajattelin kuitenkin nyt elellä ihan normaalisti ja katsotaan sitte ens viikolla miten tämän kanssa.



Eipä meillä muuta, mukavaa masunkasvatusta...



Tiina 10+6

Hei vaan pitkästä aikaa...



Päivät mene koulussa 8-15 ja illat harjoittelussa 15-22, joten hiukan on kiirettä. Eipä ehdi miestä eikä lapsiakaan nähdä... no positiivinen puoli on että päivät menee nopsaa ja enää 7 päivää ultraan...



Pikkusisko: mikä päivä sulla on ultra. Eikös se sullakin ole tuolla kaupungin sairaalassa? mä menen ke 24.5 klo 13.50... josko törmättäis?



Olo on inhottava, nälkä, huono-olo, nälkä ja VÄSYNYT. Toivottavasti vaavilla on kaikki hyvin kuitenkin...



Ilmis rv 10+6

Kaupunginsairaalassa juu, pääsee sinne Heikin juttusille... Samainen kaveri on myös mun nlalääkäri koko raskauden ajan. Pätevä kaveri, mutta hiukan niukkasanainen, vai mitä?



Eipä kyllä nähdä tällä kertaa kun mulla on ultra 26.5 eli pe klo 10.00... Inhottava pyhäpäivä siinä torstaina pitkittää mun odotustani...



Niin, enpä tiedä muista kaupungeista, mutta täällä Turussa on neuvolalääkärit aina synnytysten erikoislääkäreitä, siksi me kaikki Turkulaiset käydään samalla kaverilla np-ultrassa, siksi voin Ilmikselle sen suurempia kyselemettä kommentoida tuota lekuria...



Tiina taas 10+6

Hei,



Lueskelin eilistä pinoa ja olen tosiaan muiden mukana kovin pahoillani surullisista uutisista. Myös Manzun vastoinkäymiset olivat epäreiluja. Jaksamista kovasti!



Mulla oli tosiaan maanantaina eka neuvola. Selvisi, että mä olin jonkun nettilaskurin ohjaamana sekoittanut viikkoni ihan totaalisesti. Harmitti, kun tajusin jotenkin mäheltäneeni ajat. luulin että olisi jo 10 viikkoa koossa, mutta tipuinkin 9 viikkoon, eli nyt olisi koossa 9+3. Ja sydänääniäkään ei löytynyt. Huomaan, kuinka sekin masensi, vaikka oli itselleen kuinka painottanut etukäteen, että eivät ne välttämättä kuulu. Esikoisen kanssa ensimmäinen neuvola oli viikolla 12 ja silloin sydänäänet kuuluivat ja kyllä se tunne oli mahtava. Nyt tuli tilalle pelko, että kai kaikki on hyvin. Höh. No, pitää odottaa vähän alle 2 viikkoa lääkärille, josko sitten kuuluisi.



No mutta nyt takaisin töihin. Huomenna pitäisi lähteä yön yli työreissulle ja siitä on vähän ahdistus päällä. Huomaan muuten, että kun on jotain jännitettävää niin huono olo jyllää ihan toisella tavalla. Vaikka muuten olo onkin parantunut ihan huomattavasti.

Huh.. olipa jännittävää..

Kädet täristen soitin naapuripaikkakuntamme yksityiseen ultrakeskukseen ja varasin ajan. Kuinka tämä puhelu saikin minut ihan tärisemään? Ääni väristen sain kuitenkin ajan tilattua.

Jos mua jo nyt pelottaa näin kovin, niin miten paniikissa olenkaan kun ultrapäivä koittaa?

Pelottaa niin hirveästi, mietin koko ajan että onkohan tuolla masussa kuitenkaan ketään kotona. Oireettomana kun olen ollut (pari pahoinvointipäivää oli n. 2 viikkoa sitten).



Alkuraskauden ultrassa en ole käynyt, meillä päin kun kunta tarjoaa vain ja ainoastaan rakenneultran. Tästä syystä käyn siis yksityisellä np-ultrassa.



Hinta on yksityisellä puolella ihan siedettävä, onneksi. Koko tutkimus kaikkine maksuineen on 96,50 euroa, josta Kela korvaa 12 euroa. Maksettavaksi siis jää 84,50 euroa.



Niin, ja tuonne tutkimukseen olen menossa reilun kahden viikon päästä, jolloin viikkoja on kasassa 11+2.



-mm- rv 9+0

Aamusella oli eka neuvola ja sen innoittamana uskaltauduin minäkin liittymään Jouluntähtösiin.



La on aika hakusessa epäsäännöllisen kierron takia, mutta alustavasti se on nyt sitten 24.12 eli melkoisen ihana paketti pukilta tiedossa...

Voi olla, että tammikuisiin vielä tipun, mutta se on sitten sen ajan murhe. Ultra on 7. kesäkuuta, jolloin asian luulisi varmistuvan.



Paljon tarrasukkia kaikille Joulumasukeille! Toivottavasti ei kuulu enempää huonoja uutisia.



-Pritta- 8+3 (kai??)

Ja kaikki oli kunnossa, laskettuaika siirtyi päivällä eli on nyt 17.12. Katsottiin ensin alateitse ultralla ja sen mukaan lasketttuaika olisi 24.12, mutta sikiö oli huonossa asennossa ja vatsan päältä sai paremmin eli viikkoja on nyt 9+3. Sydämen sykekin näkyi ja kaveri vähän heilutteli itseään. Sain pari kuvaa muistoksi. Mies on ihan pyörällä päästä, sanoi, että nyt vasta tajuaa " mitä on tullut tehtyä" . Sanoi ihan positiivisessa mielessä, on halunnut lasta jo pitkään, minä olen vähän jarrutellut.

Painokin oli noussut 2 kg, sen kyllä tiesinkin, koska olen herkutellut ja väsymyksen takia en ole jaksanut liikkua. Täytyis kai ottaa itseään niskasta kiinni...jäätelö vaan on niin hyvää.... Ollaan viikonloppuna lähdössä laivalle, jossa tulee taas syötyä...

Hasssua kun nyt on niinkuin virallisesti raskaana.

lisään tähän vielä, kun huomasin ilahtuneena, että olet ihan samassa vaiheessa, että niin - minullakin laskettu aika nla:n mukaan 17 pvä. Mutta kaipa tämä tarkentuu sitten ultrassa joskus kesäkuun alkupuolella.



Milonmi

En ole pahemmin kirjoitellut, mutta lukemassa kuulumisia käyn kyllä päivittäin. Eilen oli eka neuvola. Sitä tuttua rutiiniahan se oli. Ei vielä kuulunut sydänäänet, muissa raskauksissa on kyllä kuulunut jo samoilla viikoilla, mutta enpä jaksa stressata kun parin viikon sisällä pääsen np-ultraan niin sielähän sen pikkuisen sitten näkee! Huno-olo jo hieman helpottaa, mutta väsymys on kamala. Ai niin, neuvolan mukaan la. siirty päivää aiemmaksi eli 17.12, mutta odotellaan mitä ultrassa kuullaan..

4äippä 9+3

Luin eilisestä pinosta kuulumisesi.

Olen pahoillani, että miehesi otti ja lähti.

Jäin vaan miettimään, että mikä ihme miehiä vaivaa??



Tiedän lähiystäväpiiristäni kaksi vastaavaa tapausta.

Ekassa mies oli se, joka vauvaa halusi ja lopulta kun nainen suostui lapsenhankintaan ja tuli raskaaksi, mies päättikin haluta jatkaa " vapaata" elämäänsä. Pakkasi kassinsa ja toivotti hyvää loppuraskautta. Sen koomin ei miestä ole näkynyt. Maksaa elatusmaksut ajallaan, mutta se onkin ainut asia mitä antaa itsestään kuulua.

Tokassa tapauksessa pariskunta alkoi odottaa yllätysvauvaa. Mies oli aluksi innoissaan, sitten päättikin pakata kimpsunsa ja lähteä. Parin kuukauden päästä tuli takaisin ja lupasi aloittaa puhtaalta pöydältä, haluta kasvattaa vauvaa ja olla kaikessa mukana kuin täydellinen isä. Tätä kesti kuukauden kunnes lähti taas " kun alkoi niin kovasti ahdistaa tuleva perhe-elämä" . Kuukauden päästä taas oli oven takana, ja kuukauden päästä lähti taas. Tätä jatkui vauvan syntymään saakka.

Miehellä oli " ahdistusvaihe" päällä silloin kun vauva syntyi. Ei tullut edes sairaalaan katsomaan vastasyntynyttä vauvaansa. Kun vauva oli 3 viikkoa, mies tuli oven taakse ja pyysi päästä isukiksi takaisin kotiin. Nainen antoi viimeisen mahdollisuuden.. kuinka ollakaan, mies häipyi parin viikon päästä. Nainen päätti että hän ei jatka enää tätä juupas-eipäs leikkiä, eikä ottanut miestä enää takaisin.



Kummatkin ovat pärjänneet vauvan kanssa hyvin. Varmasti paljon paremmin kuin vastuuttoman miehen kanssa.

Sinäkin tulet pärjäämään oikein hyvin, usko minua.

Jos miehesi on noin keskenkasvuinen, niin parempihan sinun on olla yksin lastesi kanssa kuin huonon miehen kanssa. Säästyt monelta murheelta.



Lohtuhali sinulle, sinusta tuntuu kyllä varmasti nyt todella pahalta. Asioilla on kuitenkin taipumusta selkiintyä. Ja muista, sinä olet kykenevä kasvattamaan vauvan yksinkin!

Paljon voimia sinulle!



-mm-

Onpas ihmeellinen viikko..nyt tällä viikolla ei ole oikeestaan yhtään nippaillu alavatsaa. Eli ei ole ns. tavanomaisia raskausoireita enää!

Ainut, että väsyttää hieman.



Kahdeksas viikko lähti juuri käyntiin ja nyt ihmetyttää, että onkohan sitä edes raskaana enää?



Onko muilla hävinnyt mystisesti jo viikolla kahdeksan huono olo ja alavatsan nippailut?

Täällä koitti myös " piinaava" oireettomuus, niin kuin tirppana24 tuossa taisi kysellä, niin kyllä; se vähäinenkin etominen ja nippailut ovat kaikonneet. Ainoat oireet ovat rintojen arkuus (ja kasvu), pissalla käynti, lievä väsymys ja välillä esim. aivastaessa / venytellessä repivä kipu alamahassa.



Esikoiseltakaan mulla ei kyllä ollut mitenkään pitkä toi oirelista, oikeastaan aika samoilla oireilla mentiin koko alkuraskaus. Tuntuu vaan hassulta " olla raskaana" , kun ei mitään konkreettista näyttöä siitä ole (positiivisen tuloksen lisäksi). Odottavan aika on pitkä... Mullakin eka neuvola vasta 31.5., enkä usko, että silloin vielä sydänäänet kuuluvatkaan. Ei siis auta kuin malttaa odottaa np-ultraa ja pitää mieli virkeänä siihen saakka.



Sinulle tirppana24, myös positiivisia ajatuksia ja nauttikaamme tästä oireettomuudesta, ehkä olemme niitä harvoja, jotka " selviävät" vähillä oireilla.



T. StayAtHomeMom 7+3

Jos tuossa pääsisi ultraan jossain vaiheessa, niin

saisi varmistusta, että onko kaikki ok.. Olen vain tämmöinen hätähousu. :) Vaikka ei saisi pienistä panikoida.

Mutta minkäs sitä luonnolleen voi ;)

Kuten Tirppana24 ja SatyAtHomeMom ja muutama muukin... Oireeton olen minäkin. Sama oli esikoisesta, en vaan saa mieleeni milloin ne vähäisetkin oireet katosivat esikoisesta... Tästä oireet (siis vähäiset) hävis siinä rv 8-9... Ainoa " oire" on noin viikon aikana huomattavasti lisääntynyt valkovuoto ja se onkin sitten inhottavaa...



Manzu79: Pahoittelen tapahtunutta, mutta olet hatunnoston ansainnut! Miksi ikävät uutiset ja tapahtumat tapaavatkin aina kasaantua samaan aikaan? Hurjasti voimia ja jaksamista sinulle, lapse(i)llesi sekä muulle perheellesi, toivottavasti äitisi kasvain osoittautuu hyvälaatuiseksi.



Ääh, jatkan työpäivää...



Tiina

Nostan meitä ..



samalla pahoittelen manzu! Omiin huoliin verrattuna, olen niin pahoillani mitä sinä joudut kestämään niinkin ihanan asian kun odotuksen rinnalla, josta toivoisi kaikkien nauttivan täysillä.

Eiköhän asiat kuitenkin järjesty. Mitä ajattelet jos miehesi pelko onkin muutaman viikon päästä kaikonnut ja hän aikoo palata? Jospa hän tarvii jonkun mietintä ajan ja välimatkan ymmärtääkseen asioiden järjestyksen. Voimia myös äitisi tukemiseen.



Itse painiskelin illalla tyhjentyneiden tilien kanssa, tuntuu että aina on rahat loppu, siis oikeesti loppu!!! Ei vaan vähentynyt vaan tilit nollilla ja tilipäivään aikaa! Kaikki on niiiin kallista.



No töitä on jatkettava että joskus edes vähän tiliä tulisi... :)



alisa 11+5

Itse alan olla jo lähes hysteerinen kun oireita vähän alkuun oli. Rinnat arat ja pientä kuvotusta. Nyt ei näistä mitään tietoa enää.Oireet loppuivat varmaan jossain 8 viikon tienoilla.

Se tässä pelottaa kun 4 keskenmenoa ja kaikissa on käynyt niin, että vähän ennen viikkoa 12 on selvinnyt, että sikiö on ollut jo muutamia viikkoja kuolleena ilman että olen asiasta mitään tiennyt.

Nyt koko ajan mietityttää, että ei kai taas kun ne oireet noin katosivat...

noh, kai se täytyy vaan yrittää jaksaa sinne 6.6 asti kun silloin on neuvola ja np ultra...

ja minä tässä päätin, etten siihen mene. Että näin.



Lääkäriin menen joskus kesäkuun alussa, joten siihen on vielä aikaa. Odotusta... ilman mitään oireita.



Paitsi että maha tuntuu aina välillä hirmu kovalta, eikä se ole mitenkään kiva tunne. Niin kuin supistelis, mutta eihän se voi tässä vaiheessa supistella, eihän?..



Kädellä kun kokeilen, tuntuu ihan selvästi todella SUURI kova möykky mahassa. Ei sentään ihan navan asti yletä, mutta melkein. Eihän se kohtu voi olla tässä vaiheessa niin iso, eihän?..



Ihmetyttää kyllä. Vaikka toisessakin raskaudessa supistuksia (kivuttomia) tuli todella aikaisessa vaiheessa, mutta ei kuitenkaan ihan näin alussa.



Nyt pitää mennä pesemään pyykkiä...



Jaksamisia kaikille.



Lilia rv 10+3

Galluppikysymys ;) Onko joulun mamma-staroilla massu kasvanut?



Itselläni tuntuu vatta pömpöttävän, kilo/puoltoista varmana tullut painoa. (8+0) Hälyyttävää itseni mielestä, ku neihän tuo pieni salamatkustaja masussa ole vielä kasvanut mitään, ni miksi kessi turpeessa :D Hih.



Äske päällistelin massua hotellihelpotukseen mennessä.. pieni ylpeä pomppulinna :D

massu nimittäin... mutta ei jaksa koko ajan olla vetämässä napaa sisäänkään :D.

*urph* kauhia närästys :P.