Johanna on liian pätevä töihin
https://yle.fi/uutiset/3-10619126
Vai Liian vanha jo uudelle uralle? Miksi ei työllisty? Uudella uralla pitäisi aloittaa alusta
Kommentit (74)
Ihmettelen tuota hakemusten määrää! Jäi epäselväksi onko tuo 30 tehty noiden kahden vuoden aikana vai alkaen toukokuusta.. Mutta 30 hakemusta edes 8 kuukaudessa on ihan hiton vähän, ei lähelläkään "tosissaan paneutumista"! Sehän tekee keskimäärin alle yhden hakemuksen viikossa, ihan älyttömän vähän. Itse olen hakenut tosissaan töitä JOULUSTA saakka, ja hakemuksia suunnilleen saman verran, lisäksi kymmeniä yhteydenottoja LinkedInin kautta eri yritysten edustajille.
Taitaa tämä hakija olla ihan pihalla realiteeteista, jos kuvittelee tuon olevan se tahti jolla töitä saa...
KTMmiä valmistuu joka maakunta- yliopistosta. Ylitarjontaa on ilmeistä ja korvaavat tradenomit Prisman kassalla.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tuota hakemusten määrää! Jäi epäselväksi onko tuo 30 tehty noiden kahden vuoden aikana vai alkaen toukokuusta.. Mutta 30 hakemusta edes 8 kuukaudessa on ihan hiton vähän, ei lähelläkään "tosissaan paneutumista"! Sehän tekee keskimäärin alle yhden hakemuksen viikossa, ihan älyttömän vähän. Itse olen hakenut tosissaan töitä JOULUSTA saakka, ja hakemuksia suunnilleen saman verran, lisäksi kymmeniä yhteydenottoja LinkedInin kautta eri yritysten edustajille.
Taitaa tämä hakija olla ihan pihalla realiteeteista, jos kuvittelee tuon olevan se tahti jolla töitä saa...
Niin, tai sitten jos haet ahkerasti paikkoja myös oman alan ulkopuolelta, niin usein esteeksi sitten muodostuu pätevyyden puuttuminen tai ylikouluttautuneisuus työtehtäviin nähden. Vaikka työnhakija ei olisi nirso, niin työnantajat tuppaavat sitä monesti olemaan. Kaikilla aloilla ei lisäksi ole jatkuvasti paikkoja avoimena ja silloin, kun sellainen tulee hakuun, siellä voi olla parhaimmillaan parisataa pätevää hakijaa kilpailemassa siitä yhdestä paikasta.
Turha tuon turkulaisen on samassa jutussa itkeä. Valittaa, ettei ole tarjolla kuin sijaisuuksia, jollaista tekee nytkin, mutta kun työ ei kelpaa kuin Turusta ja ympäryskunnista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tuota hakemusten määrää! Jäi epäselväksi onko tuo 30 tehty noiden kahden vuoden aikana vai alkaen toukokuusta.. Mutta 30 hakemusta edes 8 kuukaudessa on ihan hiton vähän, ei lähelläkään "tosissaan paneutumista"! Sehän tekee keskimäärin alle yhden hakemuksen viikossa, ihan älyttömän vähän. Itse olen hakenut tosissaan töitä JOULUSTA saakka, ja hakemuksia suunnilleen saman verran, lisäksi kymmeniä yhteydenottoja LinkedInin kautta eri yritysten edustajille.
Taitaa tämä hakija olla ihan pihalla realiteeteista, jos kuvittelee tuon olevan se tahti jolla töitä saa...
Niin, tai sitten jos haet ahkerasti paikkoja myös oman alan ulkopuolelta, niin usein esteeksi sitten muodostuu pätevyyden puuttuminen tai ylikouluttautuneisuus työtehtäviin nähden. Vaikka työnhakija ei olisi nirso, niin työnantajat tuppaavat sitä monesti olemaan. Kaikilla aloilla ei lisäksi ole jatkuvasti paikkoja avoimena ja silloin, kun sellainen tulee hakuun, siellä voi olla parhaimmillaan parisataa pätevää hakijaa kilpailemassa siitä yhdestä paikasta.
Kuka puhui alan ulkopuolelta hakemisesta? En usko että tuolla koulutustaustalla oikeasti olisi 8 kuukauden aikana ollut suomessa vapaana vain 30 sopivaa paikkaa. Lisäksi pitäisi tehdä myös avoimia hakemuksia, joita niitäkin pitäisi ko koulutusyhdistelmällä helposti löytää vähintään sata sopivaa yritystä. Ja sehän se onkin pointti, että kun hakijoita on satoja, pitää hakemuksiakin tehdä satoja että on edes tilastollinen mahdollisuus saada töitä!
Mutta niin, tässä lie taas se perinteinen "pitää olla 20km säteellä kotoa ja vain unelmapaikka, haetaan vain avoimia eikä piilotyöpaikkoja". Tätä tarkoitin sillä että realiteetit on hukassa - ei töitä noin helposti saa kuin tuurilla, me muut joudutaan hakemaan ihan tosissaan eikä millään kerta viikkoon tahdilla. Jos ei ole valmis näkemään vaivaa, on turha itkeä lehdissä.
Ongelma on se, ettei suostuta hitaaseen etenemiseen. Eli hakemaan parempaa ja mieluisampaa työtä kun on töissä jo, vaan kuten tuokin haastateltu teki, erosi tylsäksi kokemastaan työstään ilman että uutta paikkaa oli saatuna... nykymaailmassa palkataan mieluiten työssäkäyvä kuin työtön, eli erota ei kannata vanhasta.
Plus ylipäätään nykyään huomaa että moni haluaa hakea suoraan vain sitä juuri unelmiinsa mahtuvaa paikkaa. Ei haluta hakea työtehtäviin, joissa saataisiin aiheeseen liittyvää kokemusta ja sitä kautta etenemismahikset parantuisi sen unelmatyön saamiseksi. Ainakin omassa kaveripiirissä tätä näkyy. On jääty jumiin kaupan kassalle, kun omalta korkeakoulututkinnon alalta ei haluta hakea ees jotain ns. sinne päin olevaa, josta saisi sitä korkeakoulututkintoon liittyvää kokemusta. Kuvitellaan että sillä tasoa kaupankassa-kokemuksella onnistutaan heti saamaan suoraan se unelmatyö korkealta pallilta täysin eri alalta... Ja samalla maristaan että kun tää nykynen työ on niin syvältä ja turhaanko tässä on nyt opiskeltu.
Edellunenkään työnantaja ei ylentänyt, eli ei nähnyt johtajapotentiaalia.
Tulevana matikan opettajana hieman huolestuttaa tuo
Ei Johanna ole liian pätevä töihin. Johanna pyytää vain liikaa liksaa.
Johanna ei huomioi palkanantajan näkökulmaa. Unelmaduuni hänelle, mutta onko unelmatyöntekijä ja työkaveri?
Sisäinen työpaikkahaku ei ollut Sandvikilla tuottanut toivottavaa tulosta ja insinööri päätyi ottamaan lopputilin.
– Työ oli hirveän tasaista ja staattista. Sellainen rauhallinen tahti ei sovi minulle alkuunkaan, olen tällainen räiskyvämpi persoona, naurahtaa Laaksonen.
Nyt voi sitten rauhassa räiskähdellä pitkäaikaistyöttömänä.
Fiksumpi olisi jatkanut vanhassa työpaikassa, kunnes työsopimus uuden kanssa on allekirjoitettu.
Hakemuksia on tullut varmasti paljon. Työnantaja ottaa sopivimman itselleen ja tiiin. Onko Han Johanna myy nyt ikinä mitään
edes akateeminen tutkinto ei aina imaise uraputkeen... Siis mitä? Oletetaanko, että akteeminen tutkinto on = automaattinen uraputki? Akateeminen työttömyys on ollut totta vähintäänkin kymmenisen vuotta ja tälläisiä otsikoita saa edelleen lukea.
Työ oli hirveän tasaista ja staattista. Sellainen rauhallinen tahti ei sovi minulle alkuunkaan, olen tällainen räiskyvämpi persoona, naurahtaa Laaksonen. " olet tosi hyvä tyyppi, ottaisimme sinut mielellämme, mutta tämä paikka ei ole sinulle tarpeeksi haastava” eli työnantajat eivät ole kovin väärässä? Persoona ei sovi työyhteisöön, joka hakee esim. vakaatta rauhallista persoonaa?
Ikä 39, Valmistuminen kauppatieteiden maisteriksi häämöttää syksyllä. Kahden vuoden aukko työhistoriassa. Julkinen lausunto omasta "räiskyvyydestä" ja kuinka tasaisuus ei maistu.
Onnen ja menestystä työnhakuun.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, ettei suostuta hitaaseen etenemiseen. Eli hakemaan parempaa ja mieluisampaa työtä kun on töissä jo, vaan kuten tuokin haastateltu teki, erosi tylsäksi kokemastaan työstään ilman että uutta paikkaa oli saatuna... nykymaailmassa palkataan mieluiten työssäkäyvä kuin työtön, eli erota ei kannata vanhasta.
Plus ylipäätään nykyään huomaa että moni haluaa hakea suoraan vain sitä juuri unelmiinsa mahtuvaa paikkaa. Ei haluta hakea työtehtäviin, joissa saataisiin aiheeseen liittyvää kokemusta ja sitä kautta etenemismahikset parantuisi sen unelmatyön saamiseksi. Ainakin omassa kaveripiirissä tätä näkyy. On jääty jumiin kaupan kassalle, kun omalta korkeakoulututkinnon alalta ei haluta hakea ees jotain ns. sinne päin olevaa, josta saisi sitä korkeakoulututkintoon liittyvää kokemusta. Kuvitellaan että sillä tasoa kaupankassa-kokemuksella onnistutaan heti saamaan suoraan se unelmatyö korkealta pallilta täysin eri alalta... Ja samalla maristaan että kun tää nykynen työ on niin syvältä ja turhaanko tässä on nyt opiskeltu.
Ongelma on se, että oletaan akateemisella tutkinnolla voi vaan kävellä työpaikan ovesta sisään ilman, että joutuu itse "uhraamaan" mitään. Ja koko ajan pitäisi olla kivaa. Elämällä vaan on niin pirun huono huumoritaju, että sitä ikuista sunnuntaita ei ole. Johanna on hyvä vaan ja jättää sen koulutuksen korostamisen vähemmälle.
Nelikymppinen nainen eikä ole luonut mitään verkostoa ollessaan töissä?!
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tuota hakemusten määrää! Jäi epäselväksi onko tuo 30 tehty noiden kahden vuoden aikana vai alkaen toukokuusta.. Mutta 30 hakemusta edes 8 kuukaudessa on ihan hiton vähän, ei lähelläkään "tosissaan paneutumista"! Sehän tekee keskimäärin alle yhden hakemuksen viikossa, ihan älyttömän vähän. Itse olen hakenut tosissaan töitä JOULUSTA saakka, ja hakemuksia suunnilleen saman verran, lisäksi kymmeniä yhteydenottoja LinkedInin kautta eri yritysten edustajille.
Taitaa tämä hakija olla ihan pihalla realiteeteista, jos kuvittelee tuon olevan se tahti jolla töitä saa...
10 hakemusta viikossa pitäisi olla minimi. Muuten ei kannata paljoa inistä, että ei saa paikkaa tai pääse haastatteluun.
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppinen nainen eikä ole luonut mitään verkostoa ollessaan töissä?!
Säälittävää. Ei nelikymppisenä enää haihatella tai etsitä itseään. Silloin pitää olla selvä suunta työuralla ja pyrkiä sitä kohti määrätietoisesti ja itsevarmasti. Pitää olla osaaja, asiantuntija ja omanarvontuntoinen ammattilainen. En voi ymmärtää.
Oikeasti ei kokemusta niistä duuneista niitä hakee ja lisäksi tuollatalla irtisanoutuminen ei ole mikään meriitti.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ei kokemusta niistä duuneista niitä hakee ja lisäksi tuollatalla irtisanoutuminen ei ole mikään meriitti.
Niin ja jos vielä esittelee itsensä räväksi ihmiseksi, joka ei kestä tylsistymistä.
Viimeiset kaksi vuotta Laaksonen on etsinyt töitä projektinhallinnan ja myynnin johtamisen parista. Toukokuusta lähtien tuleva kauppatieteiden maisteri on paneutunut työnetsintään tosissaan.
Hakemuksia hän on lähettänyt kaikkiaan kolmisenkymmentä. Viitisen paikoista on ollut sellaisia, jotka olisivat Laaksosen mukaan olleet hänelle erityisen sopivia. Vain yhden kerran hän on päässyt haastatteluu