Isä kiusaa esikoista
Onko kokemusta tälläisestä?
Isä nälvii poikaa jatkuvasti.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Eli poika 9 vee. Isänsä nälvii kaikkea mitä sanoo tai tekee, jos ei muuta keksi toistaa kuin papukaija pojan sanoja nännättävällä äänellä...
En käsitä mistä tämä johtuu ja olen asiasta sanonut mutta jatkuu vaan.
Oletko sanonut että ala säästää pojan terapiamaksuja varten?
Perheneuvolaan tai muulle ammattiauttajalle pikaisesti, isä tarvitsee apua. Ei ole terveen aikuisen puuhaa.
Heti stoppi tuolle toiminnalle, vahingoittaa lasta.
No isällä näyttäytyy mielenterveysongelmat. Ei tuo normaalia aikuisen käytöstä ole.
Kaupassa joku pikkupoika itki ja isä sanoi sille, että ala nyt siinä itkemään, yhyy yhyy ):
Ei hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli poika 9 vee. Isänsä nälvii kaikkea mitä sanoo tai tekee, jos ei muuta keksi toistaa kuin papukaija pojan sanoja nännättävällä äänellä...
En käsitä mistä tämä johtuu ja olen asiasta sanonut mutta jatkuu vaan.Oletko sanonut että ala säästää pojan terapiamaksuja varten?
Olen tainnut sanoa.
Musiikkimaku, pelit joita pelaa, videot joita katsoo, vessaan meno.. Kaikki on väärin.
Ei muutenkaan ole pojillemme mikään mukava ja kiva isä, mutta esikoinen varsinkin on joutunut oikein hyökkäyksen kohteeksi.
Millaiset persoonat isällä ja pojalla on?
Vierailija kirjoitti:
No isällä näyttäytyy mielenterveysongelmat. Ei tuo normaalia aikuisen käytöstä ole.
Sitä minäkin pelkään.
Jotain lapsuuden traumaa on, kun avioero perheestä tulee ja on kovasti joutunut vastuuta pienemmistään ottamaan..
Puhuu usein "meidän pikkusista" kun puhuu pienemmistä sisaruksistaan.. En muista että omista lapsistaan puhuisi noin.
Minä olin lapsena äitini hampaissa jatkuvasti, mikään mitä tein ei ollut hyvä. Nyt ikää melkein 50 ja vieläkin muistan sen hämmennyksen ja kelpaamattomuuden tuntemuksen.
Toimi nopeasti Ap, joko mies lopettaa tai ero, lapsesi ansaitsee parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Millaiset persoonat isällä ja pojalla on?
Poika on iloinen, kuitenkin epävarma, avoin ja sosiaalinen. Loukkaantuu helposti ja tuntee asioita voimakkaasti. Kuitenkin hellä ja läheisyyden kaipuinen...
Isästään en tiedä.. Vaikka yhdessä 20 vuotta.. Samanlainen kuin poika mutta pisteliäs, sulkeutunut ja ikuinen mysteeri. Leppoisa ja mukava jos haluaa olla, toisaalta hyvinkin piikikäs. Semmoinen väsyneen ja kyllästyneen oloinen aina, ei innostu usein.
Minäkin olen esikoinen ja meillä isä jotenkin kiusasi minua myös ja jollain lailla syrji ja tykkäsi minusta vähemmän. Kaikki tekemiseni oli jotenkin väärin ja odotti vain että teen jotain pahaa tai väärin että saa rankaista siitä jotenkin. En ole hänen kanssaan mitenkään läheisissä väleissä nyt aikuisena enkä aiokkaan olla. Pari kertaa vuodessa käy meillä kylässä katsomassa lapsenlapsia. Muuten en pidä mitään yhteyttä.
Ei ennakoi hyvää. Kuvittele taistelut, kun murrosikä alkaa. Ex-mieheni oli samanlainen. Koki omat lapsensa kilpailijoinaan ja uhkaa siitä, että nämä kehittyivät häntä taitavammiksi tai vahvemmiksi.
Esikoiselle terapiassa neuvottiin katkaisemaan välit isään täysin. Eivät toki kertoneet diagnoosia miehelle 2 perhetapaamisen perusteella, mutta kysyivät minulta, vieläkö olemme naimisissa. Sain siitä rohkeutta irtiottoon, kun ammattilaiset huomauttivat, ettei vika aina löydykään peilistä, kuten olin saanut vuosia kuulla.
Isä on alitajuisesti kateellinen pojalleen, jolla on "kaikki hyvin" kun on puitteet onnelliseen lapsuuteen toisin kuin hänellä itsellään on ollut.
Pane hänet tajuamaan tämä ja samalla ilmoita, että perhe-elämä päättyy hänen osaltaan, ellei hän tietoisesti ala korjata asennettaan.
Eli poika 9 vee. Isänsä nälvii kaikkea mitä sanoo tai tekee, jos ei muuta keksi toistaa kuin papukaija pojan sanoja nännättävällä äänellä...
En käsitä mistä tämä johtuu ja olen asiasta sanonut mutta jatkuu vaan.