Muita, joita ei kiinnosta tavata ulkomailla toisia suomalaisia?
Onko täällä muita sellaisia, joita ei kiinnosta tavata ulkomailla matkatessaan toisia suomalaisia? Tai valitsevat matkakohteet siten, että siellä olisi mahdollisimman vähän suomalaisia tai mahdollisimman epätodennäköistä kohdata suomalaisia? Itse puhun ulkomailla mieluiten englantiakin sen vuoksi, etteivät toiset suomalaiset tunnistaisi.
Jos minua ei huvita tavata random-suomalaisia Suomessakaan, niin miksi minua silloin yllättäen huvittaisi tavata heitä ulkomaanmatkoilla? Ajatelkaa nyt vähän.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän henkilöä vähän yksinkertaisena ja maailmaa näkemättömänä jos "oma kansa" siellä ulkomailla noin haittaa. Kyse on lopulta oman egon nostamisesta mieltämällä itsensä kanssakansalaisia paremmaksi. Se on sitä ulkomaiden uutuudenviehätystä kun on vasta päässyt reissuun. Suomalaiset ovat rauhallisia maailmalla, paljon rauhallisempia kuin keskimäärin.
Minä sanon mielelläni moikat ja jotain lyhyttä ystävällistä jos kuulen suomalaisia, mutten toki jää seurustelemaan sen kummemmin varsinkaan jos näkee että joku välttelee tarkoituksella. Melkoinen moukka on sellainen joka töykeästi yrittää piilotella. Sellaista näkee toisaalta että ollaan niin kuin ei olla huomaavinaankaan, mutta ei ymmärretä miten moukalta tai juntilta sellainen vaikuttaa. Miksi suomalainen haittaisi sen enempää kuin muunkaan maalainen, jos ei ole jotain henkilökohtaisia pöyhkeilyongelmia?
Ei oma kansa ulkomailla haittaa sen enempää kuin kotimaassakaan, vaan kyse on siitä, ettei oman kansan edustajien kanssa halua olla siellä sen enempää tekemisissä kuin kotimaassakaan! Se ärsyttää, kun toiset tyrkyttävät seuraansa, vaikka sitä ei ole itse pyytänyt. Sitä voi ihan sillä tavalla kysyä itseltään, että tuppaudunko vieraiden ihmisten seuraan kotimaassa? Moni ehkä vastaa "En". No niin, luuletteko silloin, että ne samat vieraat ihmiset kaipaavat seuraasi yhtään enempää ulkomailla ollesaankaan?
Tässäpä tulikin kiteytettyä se, miksi suomessa niin kauhean monet kärsivät yksinäisyydestä!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä suomalaisen aksentin helposti tunnistaa vieraita kieliä puhuttaessa.
Niin kuin kaikki muutkin.
Minulla on ollut tuota, mutta jotenkin se on paikkasidonnaista. Jos olen jossain massakohteessa, niin en tykkää törmätä suomalaisiin. Mutta jos olen jossain kauempana, niin silloin se ei niinkään haittaa. Esim. Delhin metrossa oli hauska törmätä pariin suomalaiseen. Sama juttu Tokiossa. Ja lähempänä, kun oltiin menossa lautalla Islay-saarelle viskeihin tutustumaan, sielläkin oli jotenkin hauska törmätä suomalaisiin.
Etenkin nuorempana matkailu oli minulle paljolti sitä, että pääsin pois Suomesta ja kauas suomalaisista. Vanhemmiten olen oppinut viihtymään Suomessa ja hyväksymään suomalaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä suomalaisen aksentin helposti tunnistaa vieraita kieliä puhuttaessa.
Niin kuin kaikki muutkin.
Suomalainen tunnistaa suomalaisen aksentin aivan kuin kaikki muutkin oman äidinkielensä aksentin. Muiden kielten kanssa onkin jo vaikeampaa. Sitä paitsi äidinkielenään englantia puhuvilla etelä-afrikkalaisilla, intialaisilla, nigerialaisilla tai vaikka jenkeillä on aika erilainen aksentti.
Luuletteko että tuo Suomen ja suomalaisten haukkuminen tekee teistä jotenkin parempia? Onneksi olette täältä lähteneet.
Muutama tuttu on muuttanut pois Suomesta ja aina kun heitä näkee, he haukkuvat Suomea. Miksi? Kaduttaako lähtö?
Missä te ulkomaille muuttaneet asutte?
Aika harvoin olen törmännyt suomalaisiin matkailijoihin reissuillamme. Tehdään omatoimimatkoja. Yleensä sanon, että ai tekin olette Suomesta. Juttelen ihan samalla tavalla kuin muillekin turisteille.
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä muita sellaisia, joita ei kiinnosta tavata ulkomailla matkatessaan toisia suomalaisia? Tai valitsevat matkakohteet siten, että siellä olisi mahdollisimman vähän suomalaisia tai mahdollisimman epätodennäköistä kohdata suomalaisia? Itse puhun ulkomailla mieluiten englantiakin sen vuoksi, etteivät toiset suomalaiset tunnistaisi.
Jos minua ei huvita tavata random-suomalaisia Suomessakaan, niin miksi minua silloin yllättäen huvittaisi tavata heitä ulkomaanmatkoilla? Ajatelkaa nyt vähän.
Riippuu missä olosuhdeissa tapaan. Jos olisin matkalla jossain Pattayalla tai Teneriffalla en todellakaan haluaisi tavata muita suomalaisia koska olisi varmasti rasittavaa seuraa enkä muutenkaan haluaisi viettää aikaa missään Suomi-baarissa kuuntelemassa Frederikkiä. Toisaalta kun asuin Aasiassa tapasin mielelläni suomalaisia koska olivat tiivis yhteisö jotka auttoivat toisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään alkuun mutta kummasti alkaa kiinnostaa kun aika pitenee.
Juuri näin. Tämä fiilis koskee aivan kaikkia maailman ihmisiä, jotka oleskelee vieraassa maassa pidemmän aikaa kuin pari viikkoa. Ensin koetaan hullaantumisvaihe, mutta viimeistään noin puolen vuoden jälkeen huomataan että on siinä kotimaan kulttuurissa hyviäkin puolia.
Kannattaa muistaa, että toisilta suomalaisilta saa hyvää tietoa siitä, miten kohdemaassa mikäkin asia hoidetaan. Jos nyt sattuu sellaiseen maahan muuttamaan, jossa on muita suomalaisia tai vaikka suomalaisten keskustelupalsta.
Jotain aksentteja nyt on ihan turha miettiä, jos kieltä osaa. Kun onnistuu tekemään sähkösopimukset sun muut järkevästi, eikä tarvitse työkielensä kanssa olla natiivien kanssa pätemässä, niin kaikki on hyvin.
Ei oma kansa ulkomailla haittaa sen enempää kuin kotimaassakaan, vaan kyse on siitä, ettei oman kansan edustajien kanssa halua olla siellä sen enempää tekemisissä kuin kotimaassakaan! Se ärsyttää, kun toiset tyrkyttävät seuraansa, vaikka sitä ei ole itse pyytänyt. Sitä voi ihan sillä tavalla kysyä itseltään, että tuppaudunko vieraiden ihmisten seuraan kotimaassa? Moni ehkä vastaa "En". No niin, luuletteko silloin, että ne samat vieraat ihmiset kaipaavat seuraasi yhtään enempää ulkomailla ollesaankaan?