Miksikö lapset eivät hiihdä!
Itse vihasin hiihtoa keski-ikään asti. Sitten kerran kaverini opetti minut hiihtämään. Sanoisin että tunnin opetus riitti. Nyt hiihdän aina kun keli sallii.
Siis koulussa ei koskaan sanallakaan opetettu, vaikka hiihdettiin varmaan sata kertaa!
Sama ongelma ilmeisesti kaikessa liikunnan"opetuksessa". "Hyvät" osasisivat, "huonoja" pilkattiin. Onkohan yhtään parannusta tapahtunut?
Saitteko itse minkäänlaista opetusta?
Kommentit (8)
Sama juttu joo. Peruskoulussa 90-luvulla. Ei koskaan opeteltu mitään tekniikoita tai muuta. Tehtiin vaan ja ennestään hyvät pärjäsi, huonot (joihin itse kuuluin) ei oppineet mitään ja heitä lähinnä vitutti koko homma.
Joskus kyllä ihmettelen, että mitä ihmettä ne liikunnanopettajat ovat omissa opinnoissaan opiskelleet, kun opetus on käytännössä sitä, että tuo pallot ja sitten istuu jossain kentän laidalla.
Hiihdän vain aseella uhattuna. Sillonkin fifti-siksti pyydänkö vetämään liipasimesta.
No meillä opettivat muistaakseni vanhemmat hiihtämään jo lapsena. Ei kai ne koulussa opeta kaikkea.
Hiitämisen oppii hiihtämällä ei tuohon kummoista oppia tarvita.
Itse kävin kouluni 70-80-luvuilla. Liikunnanopettajaa ei ollut kuin vasta yläasteella, ala-asteella oli luokanopettaja, joka hoiti liikunnan opetuksen. Itse olin jotenkin kömpelö, ja inhosin liikuntaa ylikaiken. Mitään opetusta ei annettu, heitettiin "suoraan syvään päähän". Muutama vuosikymmen koulun jälkeen en liikkunut kuin pakosta, mutta sitten pikkuhiljaa opettelin nauttimaan liikunnan eri muodoista ja liikkumisen riemusta, kun kukaan ei ollut mittaamassa ja paukuttamassa rummulla tahtia. Luokalla oli liikuntaexperttejä ja heidän tahtiinsa mentiin.
Vastaava kokemus yleisurheilusta. Kentällä "opettaja" mittasi suoritukset ilman minuutinkaan opetusta. "Huonot" saivat todella tuntea huonoutensa ;-(