– "Kun maitoa pääsee luontoon, se luokitellaan ympäristömyrkyksi"
Tuhansia litroja maitoa ojaan Kauhajoella – "Kun maitoa pääsee luontoon, se luokitellaan ympäristömyrkyksi"
Maitoa valui ojaan maitoauton kaatumisen seurauksena. Palokunta on padonnut ojan.
https://yle.fi/uutiset/3-10635951
No voi että. Mikähän siitä nyt sitten tekee niiiiiiin kauhistuttavan myrkyn...?
Kommentit (67)
Tämä keskustelu lisäsi taas käsitystäni siitä, että isolta osalta suomalaisia pitäisi poistaa äänestysoikeus kokonaan.
Apua...
Vierailija kirjoitti:
Ojaan valunut maito viedään ihan oikeaan paikkaan eli Ilmajoella sijaitsevaan biokaasulaitokseen, jossa siitä saadaan energiaa:
https://www.etappi.com/fi/lakeuden-etappi-oy/biokaasulaitos/Kaatopaikalle vieminen ei käy, koska maito valuisi sieltä hallisemattomasti ympäristöön. Iso määrä maitoa on maassa tai vesistössä ongelmajätettä, mutta sitä ei tarvitse käsitellä ongelmajätelaitoksessa vaan nestemäisen biojätteen tai lietteen tavoin.
Maito imeytyy kaatopaikalla jäte penkkaan eikä leviä yhtään mihinkään. Jäteveden puhdistamoiden lietteet haudattiin ennen edullisesti kaatopaikalle mutta nyt niitä kompostoidaan mielettömin kustannuksin ettei tule metaania. Kaasua jota tulee suolampien pohjasta miljoona kertaa enemmän. Mutta saatiinhan paskan käsittelylle hintaa ja vesimaksuun korotuksia. Sillä miten suuria kuluja vihreät aiheuttavat houreillaan ei ole koskaan mitään väliä.
Lopetetaan nyt puhuminen ongelma jätteestä. Vaikka johonkin järveen kaadettaisiin suoraan 1000 litraa maitoa sen ravinne kuormitus on niin vähäinen että sitä ei kukaan edes huomaisi. Tämä todellisuuden tajun menettäneiden hölmön töitä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu lisäsi taas käsitystäni siitä, että isolta osalta suomalaisia pitäisi poistaa äänestysoikeus kokonaan.
Apua...
Tämä keskustelu on esimerkki siitä että keskinkertaisille vihreän valon nähneille tusinamaistereille on annettu liikaa valtaa aiheuttaa kustannuksia kansalaisille. Teollistunut yhteiskunta saastuttaa mikä on sen hinta ja se on täysin hyväksyttävissä oleva. En piittaa tippaakaan jostakin aarin tai hehtaarin suolammesta keskellä ei mitään. Isompaan järveen 1000 litralla maitoa ei taas ole minkäänlaista vaikutusta. Nyt ei puhuta edes mistään todellisesta saaste päästöstä vaan täysin hatusta vedetyistä teoreettisista arviosta.
Vierailija kirjoitti:
Millähän tavoin maito aiheuttaa hapenpuutetta kun se on suurimmaksi osaksi vettä.
Maito happanee nopeasti, ja tuo prosessi sitoo happea, ja vaikka se ei pääsisi edes vesistöönkään saakka, niin tuo hapantunut maito muuttaa sen maanperän Ph-arvoa, ja se sitten saattaa haitata siinä saastuneella alueella olevien kasvien kasvamista.
Ja kaikki nisäkkäät (ehkä jotkut muutkin eläinryhmät) ovat vauva-ajan jälkeen laktoosi-intolerantteja. (Ihminenkin on alunperin ollut, mutta jossain vaiheessa on perimään tullut sellainen mutaatio, että laktaasientryymin tuotanto ei vanhemmiten lopukaan, ja tuo mutaatio on melko hyvin levinnyt esim. pohjoismaissa. Täällä taitaa olla levinneisyys jotain luokkaa 85% - sitten vastaavasti esim. Japanissa tuo on suhteellisen harvinainen, siellä muistaakseni vain noin 5% jengistä pystyy käyttämään laktoosia)
Maidon pilaantuminen aiheuttaa suurimmat ongelmat luonnossa.
"-Maito on ympäristölle haitallista varsinkin vesistöön päästessään. Se aiheuttaa muun muassa kalakuolemia ja saastuttaa pohjavesiä.
– Maidolla on happamoittava vaikutus, eli se voi pilata pohjavettä tai vesistöä. Sitä on laskettu niin, että 1 000 litraa maitoa vastaa 3 000 litraa jätevettä. Esimerkiksi vesistössä se kuluttaa vedestä hapen ja aiheuttaa mikrobitoimintaa, kertoo palomestari Heikki Havukainen Pirkanmaan pelastuslaitokselta.
Hajuhaittojakin voi maahan valuneesta maidosta koitua." https://yle.fi/uutiset/3-7927118
Vierailija kirjoitti:
Miksihän?
Pariisilainen ystäväni ihmettele suomalaisten allergisuutta maidolle. Hän sanoi, ettei Ranskassa ole tuollaista.
Se, että aikuinen ihminen ylipäätään pystyy käyttämään laktoosia johtuu siitä, että ihmisellä on geenimutaatio, joka aiheuttaa sen, että elimistön laktaasientryymin tuotanto ei lakkaakaan vauvaiän jälkeen, kuten tapahtuu "normaalilla" ihmisellä, jolla ei tuota mutaatiota ole.
Tuo mutaatio on hyvin levinnyt pohjoismaissa. Ranskassa sitä on vähemmän kuin Suomessa, mutta ei kauhean isoa eroa.
Jos taas puhut ihan oikeasta maitoallergiasta etkä laktoosi-intoleranssista, niin se on huomattavasti harvinaisempi, ja sitä esiintyy noin 2-3 prosentilla alle kolmevuotiaista, ja vanhemmiten sen oireet lievenevät tai jopa parantuvat. (Laktoosittoman maidon käyttäminen ei auta maitoallergiasta kärsiviä)
Tuon maitoallergian syntymistä saattaa pahentaa se, mikäli vauvan ruokavalioon lisätään liian aikaisin jotain muuta maitoproteiinia kuin äidinmaidossa luontaisesti olevaa, jolloin epäkypsä immuunipuolustus muodostaa vasta-aineita tuota proteiinia vastaan. Joten tämän yleisyys saattaa Suomessa olla isompi kuin Ranskassa, koska täällä käytetään enemmän maitotuotteita. Mutta tuohonkin pääasiassa kuitenkin vaikuttavat perintötekijät.
Allergiat johtuvat osittain geeneistä ja osittain ympäristötekijöistä. Suomalaisilla on eri geeniperimä kuin ranskalaisilla.
Laktoosi-intoleranssi on eri asia kuin allergia, mutta siinäkin geenit ratkaisevat. Joillekin vatsavaivoja aiheuttaa ilmeisesti maidon homogenointi eli maitorasvan pilkkominen niin, ettei se kerrostu maidon pinnalle kuten homogenoimattomassa luomumaidossa.