Lue keskustelun säännöt.
Millainen käytös on "tervettä" ihmisen raivostuessa?
06.02.2019 |
Miesystävä on lähetellyt minulle ihan hirveitä sähköposteja muutaman riidan päätteeksi. Tyyliin kaikki kanavat täyteen aivan sairasta huorittelua ja manaamista helvettiin. Toistaa samoja haukkuja ja kirjoittaa sellaisella raivolla, että puolet sanoista on kirjoitettu väärin. Minua ei niinkään ahdista viestien sisältö henkilökohtaisena loukkauksena vaan se, millainen ihminen raivostuu näin. Hän valvoo raivostuessaan läpi yön ja tykittää tauotta viestejä sekä sähköposteja.
Yksi pahimmista riidoista aiheutui siitä, että baarissa vanha tuttu työkaveri tuli kännissä halailemaan minua (en todellakaan pidä miehestä mutta tiedän leppoisaksi alkkikseksi) enkä miehen mielestä torjunut tätä tarpeeksi ponnekkaaksi. Miehen mielestä minun olisi pitänyt potkaista/lyödä/pyytää baarihenkilökuntaa apuun kun taas itse tulkitsin minua ihan yllättäen halaamaan tulleen miehen käytöksen kännisen idiootin örvellyksenä. Suhtautumiseni oli lähinnä olankohautus ja napakka pyyntö jättää minut rauhaan.
Mies raivostui aivan silmittömästi tästä ja mm. sanoi ampuvansa minua halaamaan tulleen miehen jalkajousella tai vähintäänkin hakkaavansa tämän. Tästä tapahtumasta on jo kulunut aikaa reilusti yli kuukausi mutten edelleenkään osaa suhteuttaa miehen raivoa tilanteessa. Hänen raivotessaan silmittömästi hän ei kuuntele järkipuhetta eikä rauhoitu kuin vasta ajan kanssa. Onko jollain vastaavaa kokemusta tämmöisestä raivohullusta käytöksestä ja pystyitkö tapahtuneen jälkeen luottamaan mieheen uudestaan?
Kommentit (57)
Aika rohkea olet kun tuollaisen "miehen" kanssa olet parisuhteessa. Jonakin päivänä se ihan varmasti t appaa sinut. Miten voit olla tuollaisen kanssa tekemisissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivot ovat näköjään jääneet sun miehellä sinne 5-vuotiaan tasolle.
Mikä saa sinut kuvittelemaan, että mies edes pitää sinusta? Et ole hänelle mitään.
Miehesi käytös EI ainakaan ole normaalia. Juokse ja nopeasti, estot päälle myös puhelimessa/somessa. Aivan järkyttävää käytöstä. En uskaltaisi itse olla missään tekemisissä noin reagoivan ihmisen kanssa.
Siis tuo voi periaatteessa olla tervettä, mutta ongelmana on se, jos kommunikaatio jää teidän väliinne. Eli et ymmärrä, mistä hänen raivonsa syntyi. Et pysty silloin auttamaan häntä a) käsittelemään sitä tai b) välttämään sen synnyttämistä.
En tajua kuka hölmö on tuollaisessa suhteessa, mulla on nollatoleranssi huonolle käytökselle itseäni kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveen ja sairaan käytöksen rajaa on vaikea tarkasti määritellä, mutta tässä tapauksessa ei kyllä tarvitsekaan, koska ollaan aika kaukana välimaastosta. Tuo ei ole tervettä. Mies tarvitsee apua. Jos hän ei itse halua sitä eikä näe käytöksessään vikaa, se tekee asiasta paljon kamalamman, koska silloin kyseessä luultavasti on parantumattomasti sairas. Jos halua parantumiseen on, on toivoa paremmasta, mutta ei se muutos siltikään sormia napsauttamalla tapahdu, ja takapakkeja tulisi varmasti. Kannattaako sinun pitää tuollaista ihmistä elämässäsi?
En kuuntelisi yhtään kertaa tuollaista. Se olisi samantien välit poikki ja viestit estoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aivot ovat näköjään jääneet sun miehellä sinne 5-vuotiaan tasolle.
Äly voi olla jopa keskiverto aikuisen tasolla, mutta tunne-elämä on täysin kehittymätön. 5-vuotiaskin osaa jo jonkin verran sanoittaa tunteitaan. Nämä aikuislapset ei ole niinkään pitkällä. Eikä valitettavasti kehity.
Juokse ja lujaa. Mies ei ole normaali. Säilytä varmuuden vuoksi kaikki viestit ja s-postit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaisia vastauksia odotinkin saavani. Minua kieltämättä on joskus pelottanut mennä hänen luokseen. Pelottaa oikeastaan eniten miehestä eroaminen ja siksi taidan edelleen häntä katsella. Oloni ei ensimmäisenkään raivokohtauksen jäljiltä ole palautunut normaaliksi.
Mies todellakin käyttäytyy kuin pikkulapsi suuttuessaan. Mietin sitäkin, miksen ole saanut sanottua miehelle selkeästi sitä, etten voi katsella tuolla tavalla käyttäytyvää ihmistä.
Eipähän elämä ole tuollaisen kanssa tappavan tylsää ja tasapaksua. Mun akateeminen tutkijamies on todella ankeaa seuraa ja välillä kaipaisin vähän äksöniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivot ovat näköjään jääneet sun miehellä sinne 5-vuotiaan tasolle.
Äly voi olla jopa keskiverto aikuisen tasolla, mutta tunne-elämä on täysin kehittymätön. 5-vuotiaskin osaa jo jonkin verran sanoittaa tunteitaan. Nämä aikuislapset ei ole niinkään pitkällä. Eikä valitettavasti kehity.
Mies on minusta älyllisesti aika terävä (syy, miksi hänestä pidän). Voiko tällaiselle ihmiselle mikään apu toimia? Lähinnä nyt voisinko vihjata jotakin. Mies raivostuu aina, kun asiat eivät mene hänen suunnitelmiensa mukaan ja ilmeisesti kokee tämän puhtaana kiusantekona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei ole lähelläkään normaalia. Ei ole tervettä raivostua tuolla tavalla ja menettää itsehillintäänsä noin täysin. Seuraavaksi hän alkaa raivopäissään hakata sinua. Juoksisin lujaa tuollaisesta suhteesta. Tuo ei ole mitään rakkautta miehen puolelta vaan pelkkää omistushalua.
Tuo ei ainakaan ole normaalia, vaan mielenvikaista.
Ja raivokohtaustensa ulkopuolella mies käyttäytyy hyvin ja pyytää anteeksi raivoamistaan. Näkee kuitenkin ollleensa oikeutettu tuohtumukseen.
Vierailija kirjoitti:
Tällaisia vastauksia odotinkin saavani. Minua kieltämättä on joskus pelottanut mennä hänen luokseen. Pelottaa oikeastaan eniten miehestä eroaminen ja siksi taidan edelleen häntä katsella. Oloni ei ensimmäisenkään raivokohtauksen jäljiltä ole palautunut normaaliksi.
Mies todellakin käyttäytyy kuin pikkulapsi suuttuessaan. Mietin sitäkin, miksen ole saanut sanottua miehelle selkeästi sitä, etten voi katsella tuolla tavalla käyttäytyvää ihmistä.
Ei ole mitään järkeä olla miehen kanssa siksi, että hänestä eroaminen pelottaa. Ymmärräthän tämän itsekin? Mieti, millaista elämäsi tulee olemaan, jos jäät tällaiseen suhteeseen. Asutteko yhdessä? Jos asutte, niin soita lähimpään turvakotiin, he osaavat neuvoa miten lähteä turvallisesti. Jos ette asu yhdessä, niin voi olla järkevämpää erota julkisella paikalla ja ottaa vaikka joku ystävä tueksi tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Kauanko olette seurustelleet?
Puolisen vuotta. Raivostumisia seurasin ensin ulkopuolisia kohtaan (eivät näin pahoja mutta erikoisia kylläkin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivot ovat näköjään jääneet sun miehellä sinne 5-vuotiaan tasolle.
Äly voi olla jopa keskiverto aikuisen tasolla, mutta tunne-elämä on täysin kehittymätön. 5-vuotiaskin osaa jo jonkin verran sanoittaa tunteitaan. Nämä aikuislapset ei ole niinkään pitkällä. Eikä valitettavasti kehity.
Mies on minusta älyllisesti aika terävä (syy, miksi hänestä pidän). Voiko tällaiselle ihmiselle mikään apu toimia? Lähinnä nyt voisinko vihjata jotakin. Mies raivostuu aina, kun asiat eivät mene hänen suunnitelmiensa mukaan ja ilmeisesti kokee tämän puhtaana kiusantekona.
Turha toivo. Tuskin suostuu mihinkään, koska ei hän näe käytöksessään mitään vikaa. Vika on aina muissa.
Raivostuminen ei ole tervettä ihmisen käytöstä. Se on pikkulapsen reaktio asiaan tai tapahtumaan, jota hän ei ymmärrä.