Erotako vai eikö erota?
Minä ja mieheni olemme olleet yhdessä n. 20 vuotta. Tänä aikana olemme olleet avoliitossa 16 vuotta, saaneet kaksi lasta joista toinen tällä hetkellä vakavasti sairas, olemme eronneet kerran ja olleet vuoden erossa. Ero tapahtui n. 10 vuotta sitten ja syy oli miehen runsas alkoholinkäyttö ja siitä seurannut väkivalta joka kohdistui minuun. Mies aiheutti tuolloin erittäin paljon pahaa ja kun tein eropäätöksen niin minä ja lapset saimme lähteä edullisesta vuokra-asunnosta, muutimme kalliiseen yksityisen vuokraamaan asuntoon. Mies irtisanoi asunnon samantien ja muutti kaverin nurkkiin. Ennen eroa kävimme terapiassa mutta siitä ei ollut mitään hyötyä.
Palasimme yhteen sen takia kun mies oli vuoden aikana tehnyt merkittäviä parannuksia mm. alkoholinkäyttönsä suhteen. Halusin myös lasten takia yrittää, koska yh:na ei todellakaan ollut mukava olla! En saanut yhtään mistään mitään tukea, en rahallista enkä henkistä. Sekä kaipasin miestäni rinnalle ja muutos helpotti päätöstä palata yhteen.
Mieheni on nyt viimeisen vuoden aikana jotenkin erityisen paljon alkanut etomaan minua. Mietin jatkuvasti sitä että pitäisikö taas erota. Mieltäni painaa edelleen 10 vuoden takaisen eron syyt sekä kaikki nykyiset, miehen ärsyttävät piirteet ovat alkaneet ärsyttämään todella paljon. Ja ne piirteet ovat osa todella vähäpätöisiäkin, esim. se että rouskuttaa sipsiä menemään iltaisin kun muut menee nukkumaan tai hihittää jollekin typerälle komedialle. Lapsen sairaus on ehkä tämän laukaissut, olen huomannut mieheni kyvyttömyyden käsitellä asiaa ”empaattisesti” ja se on minusta erittäin käsittämätöntä. Hänellä energiaa riittää kaikkialle muualle paitsin lapsen asiaa.
En tiedä, tätä asiaa on hiton vaikeaa selittää lyhyesti.
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Voisitko harkita sitä terapiaa itsellesi uudestaan, sillä noista menneistä olisi hyvä päästä etenemään, mitä niitä mukanaan raahaamaan?
Mitä tähän enempää sanomaan.
No, pystytkö nyt sitten yksin vastaamaan taloudellisesti ja henkisesti perheestäsi? Olisiko aika muuttaa sanat teoksi ja antaa anteeksi?
Hohhoijaa. Taas yksi elämäkerta, jossa itse on se sankari ja mies syypää kaikkin ongelmiin.
Voisitko harkita sitä terapiaa itsellesi uudestaan, sillä noista menneistä olisi hyvä päästä etenemään, mitä niitä mukanaan raahaamaan?