Lue keskustelun säännöt.
Eikö kenenkään muun mies häpeä vaimoaan?
Kommentit (38)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä "häpeän" vaimoni käytöstä. Siksi en käy hänen kanssaan paikkakunnan kaupoissa. Hänellä on tapana hakea huomioita, minä taas en halua huomiota. Lisäksi jos käymme yhdessä kaupassa niin jälkeenpäin hän alkaa puida käyntia ja kuinka tein väärin ja kuinka "kassat" käyttäyttyivät suhteeni.
Tästä tuli lopulta semmoinen kierre että kieltäydyn ehdottomasti käymästä paikkakunnan kaupoissa hänen kanssaan. Olen sanonut että voin käydä vaikka lähikaupungin kaupoissa hänen kanssaan, mutta se ei kelpaa hänelle.
Tässä on mausteensa vielä sekin että inhoan odottamista. Meillä on täysin eri tuotteet mitä ostetaan ja mitä kaupoista haetaan. Kun on yksin niin voi menä sitä tahti kuin haluaa. Elämä on tarpeeksi vaikeaa muutenkin ja sovittelemista, ja ahdistaa että kaupassa käyntikin pitäisi olla joku ohjelmanumero. Olen sanonut vaimolle myöskin että yhteinen kaupassa käynti olisi muutenkin pelkkää teatteria. Haen ostokset mutta en halua seurustella vaimoni kanssa kaupan käytävillä.
Shoppailu ja jossain käyminen naisen kanssa on ihan perseestä.
Kerran otin puheeksi että nämä neljä tuntia on tosi raskaita henkisesti ja fyysisestikin ottaa jaloille tepastella takaisin samaan kauppaan missä käytiin kaksi tuntia sitten ja vertailla tuotteita sekä hintoja.
Niin ei siihen mitään. Naureskeli että neljätuntiahan on vielä pieni aika. Yleensä työpäivän verran menee ostoksilla ja ruokailuilla ja ties mitä kahvitteluja siihen mukaan liittyy.
Jätän nykyään aina välistä. Kolme kertaa jaksoin tämän avioliiton aikana käydä jossain "ostoksilla".
Sairasta menoa. Se fiilis kun mua puetaan kuin barbi-Keniä. Ikimuistoinen fiilis.
Siihen tulee myyjätkin mukaan tuomaan paitoja ja housuja. Kehutaan vartaloa ja tuijotetaan.
Ei kiitos. Viihdyn mieluummin sohvalla kuin esiteltävänä tutuille ja kavereille.
Muutenkin se ostamisen määrä aiheuttaa huonoa vointia.
Ihmiset voisivat ostella vähemmän.
Mä en tykkää käydä nykyään edes ystävän kanssa kaupassa.
Itse voin käydä kahvilla, leffassa, syömässä tai jotain pientä.
Siihen se jääkin. Jos yritetään viedä ostoksille niin se on iso EI.
En ole sellainen mies.
Vierailija kirjoitti:
Minun exäni taisi myös hävetä. Saattoi arvostella ulkonäköäni, kun olimme ulkona, ja ehdotteli jatkuvasti, että näyttäisin varmasti paremmalta aivan eri tyylisissä vaatteissa. Puhui myös, että jos voittaa lotossa, hän voisi hemmotella minua kauneushoidoilla. Miksi alatte suhteeseen sellaisen kanssa, jossa näette alusta asti korjattavaa?
Naiset tekee tätä koko ajan miehille. Neuvovat miten pukeutua, miltä näyttää, miten olla ja käyttäytyä.... Eikä kukaan näe siinä mitään outoa tai väärää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häpeät ap itseäsi. Mies joka yrittää päteä vaimon voimakla on pahin mahdollinen luuseri.
Minun ex häpesi. Minä olen DI ja mies oli valtion virkamies. Mies häpesi työtäni miesvaltaisessa teollisuudessa ja ilmeisesti myös älykkyttäni. Kerran juuri ennen kuin astuimme sisään miehen kaverin juhliin, mies sanoi minulle ' Älä sitten häikäise kaikkia ylivertaisella älylläsi.' Miehestä tulikin sitten ex, pääosin alemmuuskompleksin ja katkeruuden takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun ex häpesi. Minä olen DI ja mies oli valtion virkamies. Mies häpesi työtäni miesvaltaisessa teollisuudessa ja ilmeisesti myös älykkyttäni. Kerran juuri ennen kuin astuimme sisään miehen kaverin juhliin, mies sanoi minulle ' Älä sitten häikäise kaikkia ylivertaisella älylläsi.' Miehestä tulikin sitten ex, pääosin alemmuuskompleksin ja katkeruuden takia.
Tai sitten vaan olet oikeesti ylimielinen ylpeilijä... ei me voida sitä täällä tietää kumpi teistä oli oikeessa.
Minulla hiukan päinvastainen ongelma. Mieheni pitää erityisesti pepustani, joka on kyllä hyvä kiitos urheilulajin, jota olen harrastanut nuoruudesta asti ja edelleen siis harrastan. Kun olemme julkisella paikalla, hän hyvin usein pitää kättään takapuolellani. Olemme yli nelikymppisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ex häpesi. Minä olen DI ja mies oli valtion virkamies. Mies häpesi työtäni miesvaltaisessa teollisuudessa ja ilmeisesti myös älykkyttäni. Kerran juuri ennen kuin astuimme sisään miehen kaverin juhliin, mies sanoi minulle ' Älä sitten häikäise kaikkia ylivertaisella älylläsi.' Miehestä tulikin sitten ex, pääosin alemmuuskompleksin ja katkeruuden takia.
Tai sitten vaan olet oikeesti ylimielinen ylpeilijä... ei me voida sitä täällä tietää kumpi teistä oli oikeessa.
En ole vaan mukava ja hillitty introvertti. Appiukko sanoi erosta kuultuaan, että poika teki elämänsä virheen.
Minullakin ovat miehet hävenneet minua, mutta kaikkien kohdalla se on tarkoittanutkin sitä että heillä oli heikko itsetunto ja kohtuuttomat odotukset toisilta vaikka eivät osanneet käyttäytyä itsekään. Muutaman kerran tulin todella pahasti nolatuksi näiden häpeilijöiden takia, että lopetin suhteen lopettamista ennen myös liikkumisen julkisilla paikoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko tunnustaa, että itsekin olen joskus hävennyt puoliosani julkisilla paikoilla. Lähinnä silloin, kun hän on pukeutunut kuin mikäkin metsän asukki tai silloin, kun hän häpeilemättä tuijottaa ihmisiä. Joo ollaan maalta molemmat kotoisin, mutta minut on sentään kasvatettu siitä huolimatta osaamaan käytöstapoja sekä pukeutumaan asiallisesti kodin ulkopuolella. Äidissäni asuu pieni snobi, puolison äidi on perus pullantuoksuinen mummeli.
Vierailija kirjoitti:
Pakko tunnustaa, että itsekin olen joskus hävennyt puoliosani julkisilla paikoilla. Lähinnä silloin, kun hän on pukeutunut kuin mikäkin metsän asukki tai silloin, kun hän häpeilemättä tuijottaa ihmisiä. Joo ollaan maalta molemmat kotoisin, mutta minut on sentään kasvatettu siitä huolimatta osaamaan käytöstapoja sekä pukeutumaan asiallisesti kodin ulkopuolella. Äidissäni asuu pieni snobi, puolison äidi on perus pullantuoksuinen mummeli.
Ja nyt mua naurattaa tämän viestini sisältö vs kirjoitusvirheet :'D Anteeksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä häpesin ex-vaimoani kun hän lasten syntymän jälkeen alkoi mollaamaan minua julkisilla paikoilla. Minun itsetuntoni kestää tuollaisen, mutta häveti ihan tajuttomasti toisen puolesta. On syystäkin ex.
Jos mieheni häpeäsi minua en tahtoisi enää olla hänen kanssaan.
Oletko varma, ap, että kysymys on häpeästä? Mustasukkaisuudella on tosi monet muodot, sitä voi yrittää peitellä "häpeällä".
En häpeä, mutta en tosiaankaan jaksa lähteä mihinkään.
Inhoan jossain käymistä ja tuhlailua. Muutenkin aina tuntuu että olen vain esiteltävänä. Muistan kuinka omat vanhempanikin halusivat minut mukaan esiteltäväksi.
Olen kuin patsas tai veistos. Oi, mikä vartalo!
Katso mikä ryhti ja miten terävä nenä yms.
Ei hirveästi tee mieli mennä ihmisten tuijoteltavaksi. Tykkään olla kotona sohvalla turvassa.
Ei minua hävetä.