Leivänpalanen löytyi makuuhuoneesta...Minä en katso lapsen perään
Niin..mies tuli töistä ja makuuhuoneesta löytyi leivänpalasia. Nyt sain mieheltä huudot, etten katso lapsen perään ja kuulemma olen koko päivän koneella...JOOPAJOO!
Tänään käytiin lapsen kans kaupassa, siivosin kämppää, tein ruokaa ja oltiin lapsen kans pihalla.
Mikään ei näytä riittävän!!!! No, vitut siitä sitten!
Kommentit (16)
Kun on alle kaksivuotias ipana, niin yleensäkin löytyy mitä tahansa mistä tahansa.
söi, kun en vahtinut lasta kunnolla vaan sillä oli se laipä olkkarissa mukana kun leikki
Eri juttu, jos on voita tai muuta sottaavaa.
Lapsi on 2v.
Kotityöt tehdään silloin kun lapsi nukkuu tai jos on esim. imurointi ja muuta pientä, lapsi auttaa.
Minulla on aikaa lapselle ja aikaa myös vahtia mitä lapseni tekee.
Kuule, kyllä mullakin sen verran elämää on et käyn suihkussa, imuroin kämppää, teen ruokaa yms....
Vai pitäiskö olla koko ajan olla lapsessa kiinni???
ap
eri juttu, jos haluaa pitää yllä ja vahtia juuri tuota sääntöä.
9
Suihkussa minäkin käyn, ihan joka päivä, joskus lapseni kanssa, myös saunotaan ym.
Yksin pääsee suihkuun illalla kun lapsi nukkuu, menee nukkumaan klo 20.00-20.30 menin ennen lapsen saamistakin suihkuun illalla.
Ruokaa laitetaan toki meilläkin ja lapsi leikkii näköetäisyydellä, jos menee muualle taloon, menen kyllä hetken päästä katsomaan mitä tekee, (meillä on iso talo), tuon ikäistä lasta ei pidä jättää vahtimatta.
Meillä on aiak selkeä päivärytmi ja arkirutiinit, niihin kuuluu myös leikki niinkuin siivouskin.
Ja mulla todellakin on nyt tällä hetkellä muutenkin kauhee stressi kouluhommista ja tää iso kasvava vatsa on aina tiellä, eikä olokaan mikään mahtava ole! Joten ymmärrät varmaan miksen jaksa juosta koko aikaa lapsen perässä...
ap
epäjärjestyksessä, tai sellaisessa paikassa johon eivät varsinaisesti kuuluisi. Kaikesta kyttäämisestä huolimatta. Mitä sitten, ottaa leivän käteen ja kuljettaa sen takaisin sinne mihin parhaakseen katsoo.
Nyky aikuiset vaativat jotain ihmeen täydellisyyttä elämästä lapsiltaankin, kun on töistä pinna niin perhanan kireellä. Typerä äijä kerrassaan!
Vierailija:
epäjärjestyksessä, tai sellaisessa paikassa johon eivät varsinaisesti kuuluisi. Kaikesta kyttäämisestä huolimatta. Mitä sitten, ottaa leivän käteen ja kuljettaa sen takaisin sinne mihin parhaakseen katsoo.Nyky aikuiset vaativat jotain ihmeen täydellisyyttä elämästä lapsiltaankin, kun on töistä pinna niin perhanan kireellä. Typerä äijä kerrassaan!
että relatkaa vähän. Ei elämä yhteen leipäpalaan kaadu, eikä edes juustonkannikkaan :).
Ja mäkään en voi sietää leivänmuruja, mutta silti niitä välillä löytyy jostain. Ei voi mitään.
Olen siis todella huono ja laiska äiti.
Ja meillä kyllä syödään pääasiassa keittiössä, mutta ei nyt niin kauheasti siitä nipoteta. Esim. joskus saa syödä esim. nakin samalla kun kattoo videoita.
Kaikenlaiset pikkuesineet ruokatorvessa ja nämä " melkeintukehtumiset" vaan sattuvat olemaan päivystyksessäkin arkipäivää. Ja ihan vain siksi että ihmiset eivät viitsi vahtia lapsiaan.
Vierailija:
Kaikenlaiset pikkuesineet ruokatorvessa ja nämä " melkeintukehtumiset" vaan sattuvat olemaan päivystyksessäkin arkipäivää. Ja ihan vain siksi että ihmiset eivät viitsi vahtia lapsiaan.
niin äkkiä ne jutut sinne suuhun menee. Meidän lapsi on meinannut tukehtua sanomalehteen. Dn kä ota syyllisyyttä. Onneksi oli tuuria mukana.
naista taydellisten aitien viesteista! Ei se maailma siihen kaadu! Seuraavan kerran kun ukkosi tulee toista kotiin, laittautukaa lapsen kanssa jo valmiiksi sankyyn oikein kunnon voileipalautasten ja mehumukien kanssa! Kerrot vaan etta teilla on nyt tallainen uusi retkeilysysteemi menossa.
Teini-ikaisten aitina voin varoittaa etta ei tule asiat paranemaan kun lapset kasvaa (paitsi tietty taydellisilla aideilla, joilla on taydellisia teinejakin, jotka pyytaa pyyhkimaan suun keittion poydan aaressa kun ne on lopettaneet syomisen). Lasten huoneista tulee loytymaan likaisia lautasia, laseja joiden pohjalla on homeista maitoa, omenankantoja, likaisia sukkia, kurttuisia kaytettyja kalsareita, sun muuta kivaa.
Mulla on sellanen periaate etta kun nayttaa etta rupeaa astiat loppumaan keittiosta, komennan kaikki kolme metsastysretkelle omiin huoneisiin ja tuomaan astiat pesuun. Samoin niiden taytyy tyhjentaa lattia parin viikon valein niin etta voivat imuroida. Muut ajat saa huoneet olla siina kunnossa kun itse haluavat pitaa, jos minua meinaa ruveta stressaamaan niin laitan ovet kiinni ettei tarvitse katsella.
Kylla ne sitten aikuistuessaan oppivat tavoille, ja jos ne tavat eivat ole just prikulleen samat kuin minun tapani, mita se haittaa?
ja lapselle on opetettu että ruoka syödään keittiössä!
ap