Lue keskustelun säännöt.
Mikä vaikuttaa kaikista eniten uusperheen onnistumiseen.
Kommentit (56)
Erotellaan että sun ja mun lapset, ei auteta puolison lapsia läksyissä eikä missään. Miten te teette kotityöt? Mies erottelee pyykistä omat ja lastensa vaatteet ja pesee ne, ja jääkaapissa on omat hyllyt eri perheille? Nainen ei imuroi miehen lasten huonetta ja toisinpäin? Naisen autoon ei saa tulla miehen lapset jne.
Exät on aina ihan hirveitä ja tyhmiä, ja ainoa millä on väliä, on oma parisuhde. Joustoa ei ole, mutta kaikki on tosi onnellisia. Kukaan lapsista ei mitenkään voi tajuta, että ei se iskän/äidin puoliso tykkää yhtään. Lapset on niin tolloja, että ei ne onneksi ymmärrä olevansa tiellä.
Ei ihme, että Suomessa on niin paljon masentuneita. Itsekkyys on niin huipussaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulupsykologilla käy eniten uusperheiden lapsia, ei eroperheiden lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Erotellaan että sun ja mun lapset, ei auteta puolison lapsia läksyissä eikä missään. Miten te teette kotityöt? Mies erottelee pyykistä omat ja lastensa vaatteet ja pesee ne, ja jääkaapissa on omat hyllyt eri perheille? Nainen ei imuroi miehen lasten huonetta ja toisinpäin? Naisen autoon ei saa tulla miehen lapset jne.
Exät on aina ihan hirveitä ja tyhmiä, ja ainoa millä on väliä, on oma parisuhde. Joustoa ei ole, mutta kaikki on tosi onnellisia. Kukaan lapsista ei mitenkään voi tajuta, että ei se iskän/äidin puoliso tykkää yhtään. Lapset on niin tolloja, että ei ne onneksi ymmärrä olevansa tiellä.
Ei ihme, että Suomessa on niin paljon masentuneita. Itsekkyys on niin huipussaan.
Kotityöt: minä teen ne yleensä, koska minun lapseni asuvat meillä kokonajan, eli ne ovat minun lapseni, jotka sotkevat. Kun miehen lapset tulevat viikonlopuksi, niin mies siivoo heidän jälkensä.
Minä pesen kaikki pyykit. Miehen lasten vaatteita emme pese, ovat niin vähän aikaa.
En imuroi kenenkään lasten huoneita. En edes omieni. Eikä mies imuroi minun lasteni huoneita.
Mikä ihme tuo jääkaappikysymys on?
Miksi mehen lapset tulisivat minun autooni? Miehellä on omakin auto.
Vierailija kirjoitti:
Koulupsykologilla käy eniten uusperheiden lapsia, ei eroperheiden lapsia.
Minä olen ehdottomasti avioeroja vastaan, jos on lapsia. Miksi ihmeessä naiset eroavat niinnhelposti, kun mies on sitä tai tätä, ei siivoa tai makaa liikaa sohvalla. Eron jälkeen ei voi kontrolloida, millaiseen uusperheeseen lapsi joutuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erotellaan että sun ja mun lapset, ei auteta puolison lapsia läksyissä eikä missään. Miten te teette kotityöt? Mies erottelee pyykistä omat ja lastensa vaatteet ja pesee ne, ja jääkaapissa on omat hyllyt eri perheille? Nainen ei imuroi miehen lasten huonetta ja toisinpäin? Naisen autoon ei saa tulla miehen lapset jne.
Exät on aina ihan hirveitä ja tyhmiä, ja ainoa millä on väliä, on oma parisuhde. Joustoa ei ole, mutta kaikki on tosi onnellisia. Kukaan lapsista ei mitenkään voi tajuta, että ei se iskän/äidin puoliso tykkää yhtään. Lapset on niin tolloja, että ei ne onneksi ymmärrä olevansa tiellä.
Ei ihme, että Suomessa on niin paljon masentuneita. Itsekkyys on niin huipussaan.
Kotityöt: minä teen ne yleensä, koska minun lapseni asuvat meillä kokonajan, eli ne ovat minun lapseni, jotka sotkevat. Kun miehen lapset tulevat viikonlopuksi, niin mies siivoo heidän jälkensä.
Minä pesen kaikki pyykit. Miehen lasten vaatteita emme pese, ovat niin vähän aikaa.
En imuroi kenenkään lasten huoneita. En edes omieni. Eikä mies imuroi minun lasteni huoneita.
Mikä ihme tuo jääkaappikysymys on?
Miksi mehen lapset tulisivat minun autooni? Miehellä on omakin auto.
Ettekö te koskaan koko perheenä käy missään? Jos vaikka miehen lapset haluaisivat olla sisarpuoliensa kanssa samassa kyydissä jonnekin?
Meillä homma on toiminut hyvin, kun kaikki kuvion aikuiset käyttäytyvät kuin aikuiset ja lasten etu laitetaan aina ensimmäiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erotellaan että sun ja mun lapset, ei auteta puolison lapsia läksyissä eikä missään. Miten te teette kotityöt? Mies erottelee pyykistä omat ja lastensa vaatteet ja pesee ne, ja jääkaapissa on omat hyllyt eri perheille? Nainen ei imuroi miehen lasten huonetta ja toisinpäin? Naisen autoon ei saa tulla miehen lapset jne.
Exät on aina ihan hirveitä ja tyhmiä, ja ainoa millä on väliä, on oma parisuhde. Joustoa ei ole, mutta kaikki on tosi onnellisia. Kukaan lapsista ei mitenkään voi tajuta, että ei se iskän/äidin puoliso tykkää yhtään. Lapset on niin tolloja, että ei ne onneksi ymmärrä olevansa tiellä.
Ei ihme, että Suomessa on niin paljon masentuneita. Itsekkyys on niin huipussaan.
Kotityöt: minä teen ne yleensä, koska minun lapseni asuvat meillä kokonajan, eli ne ovat minun lapseni, jotka sotkevat. Kun miehen lapset tulevat viikonlopuksi, niin mies siivoo heidän jälkensä.
Minä pesen kaikki pyykit. Miehen lasten vaatteita emme pese, ovat niin vähän aikaa.
En imuroi kenenkään lasten huoneita. En edes omieni. Eikä mies imuroi minun lasteni huoneita.
Mikä ihme tuo jääkaappikysymys on?
Miksi mehen lapset tulisivat minun autooni? Miehellä on omakin auto.Ettekö te koskaan koko perheenä käy missään? Jos vaikka miehen lapset haluaisivat olla sisarpuoliensa kanssa samassa kyydissä jonnekin?
Emme ole ”perhe”. Olemme parisuhde, jossa on lapsia.
Emme me edes mahtuisi yhteen autoon.
Ja ei, lapset eivät halua olla sisarpuoliensa kanssa. Heillä on ikäeroa kymmenisen vuotta. Minun lapseni ovat nykyään jo aikuisia.
Yksi onnistumisen tae on, jos pariskunta ei tee yhteisiä lapsia niiden muiden lisäksi. Sen jälkeen yleensä ongelmat alkavat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erotellaan että sun ja mun lapset, ei auteta puolison lapsia läksyissä eikä missään. Miten te teette kotityöt? Mies erottelee pyykistä omat ja lastensa vaatteet ja pesee ne, ja jääkaapissa on omat hyllyt eri perheille? Nainen ei imuroi miehen lasten huonetta ja toisinpäin? Naisen autoon ei saa tulla miehen lapset jne.
Exät on aina ihan hirveitä ja tyhmiä, ja ainoa millä on väliä, on oma parisuhde. Joustoa ei ole, mutta kaikki on tosi onnellisia. Kukaan lapsista ei mitenkään voi tajuta, että ei se iskän/äidin puoliso tykkää yhtään. Lapset on niin tolloja, että ei ne onneksi ymmärrä olevansa tiellä.
Ei ihme, että Suomessa on niin paljon masentuneita. Itsekkyys on niin huipussaan.
Kotityöt: minä teen ne yleensä, koska minun lapseni asuvat meillä kokonajan, eli ne ovat minun lapseni, jotka sotkevat. Kun miehen lapset tulevat viikonlopuksi, niin mies siivoo heidän jälkensä.
Minä pesen kaikki pyykit. Miehen lasten vaatteita emme pese, ovat niin vähän aikaa.
En imuroi kenenkään lasten huoneita. En edes omieni. Eikä mies imuroi minun lasteni huoneita.
Mikä ihme tuo jääkaappikysymys on?
Miksi mehen lapset tulisivat minun autooni? Miehellä on omakin auto.Ettekö te koskaan koko perheenä käy missään? Jos vaikka miehen lapset haluaisivat olla sisarpuoliensa kanssa samassa kyydissä jonnekin?
Emme ole ”perhe”. Olemme parisuhde, jossa on lapsia.
Emme me edes mahtuisi yhteen autoon.
Ja ei, lapset eivät halua olla sisarpuoliensa kanssa. Heillä on ikäeroa kymmenisen vuotta. Minun lapseni ovat nykyään jo aikuisia.
Onnea valitsemallanne tiellä.
Tai pitemminkin "onnea".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erotellaan että sun ja mun lapset, ei auteta puolison lapsia läksyissä eikä missään. Miten te teette kotityöt? Mies erottelee pyykistä omat ja lastensa vaatteet ja pesee ne, ja jääkaapissa on omat hyllyt eri perheille? Nainen ei imuroi miehen lasten huonetta ja toisinpäin? Naisen autoon ei saa tulla miehen lapset jne.
Exät on aina ihan hirveitä ja tyhmiä, ja ainoa millä on väliä, on oma parisuhde. Joustoa ei ole, mutta kaikki on tosi onnellisia. Kukaan lapsista ei mitenkään voi tajuta, että ei se iskän/äidin puoliso tykkää yhtään. Lapset on niin tolloja, että ei ne onneksi ymmärrä olevansa tiellä.
Ei ihme, että Suomessa on niin paljon masentuneita. Itsekkyys on niin huipussaan.
Kotityöt: minä teen ne yleensä, koska minun lapseni asuvat meillä kokonajan, eli ne ovat minun lapseni, jotka sotkevat. Kun miehen lapset tulevat viikonlopuksi, niin mies siivoo heidän jälkensä.
Minä pesen kaikki pyykit. Miehen lasten vaatteita emme pese, ovat niin vähän aikaa.
En imuroi kenenkään lasten huoneita. En edes omieni. Eikä mies imuroi minun lasteni huoneita.
Mikä ihme tuo jääkaappikysymys on?
Miksi mehen lapset tulisivat minun autooni? Miehellä on omakin auto.Ettekö te koskaan koko perheenä käy missään? Jos vaikka miehen lapset haluaisivat olla sisarpuoliensa kanssa samassa kyydissä jonnekin?
Emme ole ”perhe”. Olemme parisuhde, jossa on lapsia.
Emme me edes mahtuisi yhteen autoon.
Ja ei, lapset eivät halua olla sisarpuoliensa kanssa. Heillä on ikäeroa kymmenisen vuotta. Minun lapseni ovat nykyään jo aikuisia.
Sama. Minulla on oma auto minulle ja lapselleni ja miehellä oma hänelle ja hänen lapsilleen.
Meillä kumpikin pesee omat ja omien lastensa pyykit. Kumpikin ostaa ja tekee omat ja omien lastrnsa ruuat. Täysin eri rahat siis. Kotitöitä teen minä enemmän, mutta olen ajatellut, että se on ok, sillä olen enemmän kotona. Emme käy vierailuilla uusperheenä, yleensäkään tuttavapiirissämme ei ole ihmermpää kyläilykulttuuria. Sukulaisten luona käymme erikseen, minä ja lapseni minun sukulaisteni luona ja mies ja hänen lapsensa heidän sukulaistensa luona. Tapasin miehen vsnhemmat ja sisaruksetkin ensimmäisen kerran hääjuhlassa. Eit he ole minun sukuani ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lapsena kokenut vanhempien eron, useita eri totaali yh-vanhempani puolisoja nähnyt ja uusioperhettäkin leikittiin useamman "kandin" kanssa.
Listaan plussia ja miinuksia
+ Kun uusioperheessä aikuiset pitävät lapsia samanarvoisina ja halua on oikeasti tutustua toisen lapsiin, ja lapsi haluaa tutustua aikuiseen, lapsen elämään tulee uusi aikuinen, luotettava ystävä. Mahdollisesti lapset saavat myös terveemmän mallin toisesta aikuisesta (esim. Tilanne, jossa oma isä alkoholisti ja isäpuoli taas ei. )
+ Aikaa lapsille pitäisi olla enemmän, kuin yksinhuoltajaperheessä, sillä kotitöitä voidaan jakaa aikuisten kesken. (tähän tietenkin vaikuttaa se, kuinka paljon uusi kumppani ottaa vastuuta, asutaanko saman katon alla, työtilanteet jne.)
+ Myöhemmin elämässä on luotettavia aikuisia enemmän, joihin voi turvautua.
+ Uudet sisarukset, varamummot jne.
- Vanhemman uusi puoliso voi jäädä kaukaiseksi, vaikka aikuisella olisi halua tutustua, lapsi ei välttämättä halua häntä elämäänsä. (Itse olin haluton tutustumaan uusiin kandeihin teini-iässä.)
- Uusi aikuinen voi olla todella huono ja ilkeä lapsia kohtaan.
- Kaikki exät, nyxät, serkut, kaimat jne. Joiden kanssa suhde on vaikea, vaikuttavat myös lapseen ja lapset joutuvat helposti pelinappuloiksi uusioperheen keskellä.
- Uudet sisarukset, jos ollaan eriarvoisia ja kasvatustyylit lähtökohtaisesti hyvin erilaisia, se kostautuu perheen suhteissa. Esimerkkinä, yksi lapsista saa paljon enemmän ja kalliimpia tavaroita/mahdollisuuksia harrastaa/enemmän vanhemman huomiota jne. (Valitettavaa on, että usein taustalla vaikuttaa tietenkin myös uuden vanhemman entinen puoliso, jolloin tasa-arvo ei kohtaa lapsia uusioperheen sisällä.)
- Lapsen juoksuttaminen kahden kodin välillä. (Itse en tätä ole joutunut kokemaan, sillä toinen vanhempani ei osallistunut elämääni millään tavalla, mutta sisarukseni ovat matkustaneet kahden kodin väliä. Ja se oli vähintäänkin raskasta heille.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erotellaan että sun ja mun lapset, ei auteta puolison lapsia läksyissä eikä missään. Miten te teette kotityöt? Mies erottelee pyykistä omat ja lastensa vaatteet ja pesee ne, ja jääkaapissa on omat hyllyt eri perheille? Nainen ei imuroi miehen lasten huonetta ja toisinpäin? Naisen autoon ei saa tulla miehen lapset jne.
Exät on aina ihan hirveitä ja tyhmiä, ja ainoa millä on väliä, on oma parisuhde. Joustoa ei ole, mutta kaikki on tosi onnellisia. Kukaan lapsista ei mitenkään voi tajuta, että ei se iskän/äidin puoliso tykkää yhtään. Lapset on niin tolloja, että ei ne onneksi ymmärrä olevansa tiellä.
Ei ihme, että Suomessa on niin paljon masentuneita. Itsekkyys on niin huipussaan.
Kotityöt: minä teen ne yleensä, koska minun lapseni asuvat meillä kokonajan, eli ne ovat minun lapseni, jotka sotkevat. Kun miehen lapset tulevat viikonlopuksi, niin mies siivoo heidän jälkensä.
Minä pesen kaikki pyykit. Miehen lasten vaatteita emme pese, ovat niin vähän aikaa.
En imuroi kenenkään lasten huoneita. En edes omieni. Eikä mies imuroi minun lasteni huoneita.
Mikä ihme tuo jääkaappikysymys on?
Miksi mehen lapset tulisivat minun autooni? Miehellä on omakin auto.Ettekö te koskaan koko perheenä käy missään? Jos vaikka miehen lapset haluaisivat olla sisarpuoliensa kanssa samassa kyydissä jonnekin?
Emme ole ”perhe”. Olemme parisuhde, jossa on lapsia.
Emme me edes mahtuisi yhteen autoon.
Ja ei, lapset eivät halua olla sisarpuoliensa kanssa. Heillä on ikäeroa kymmenisen vuotta. Minun lapseni ovat nykyään jo aikuisia.Onnea valitsemallanne tiellä.
Tai pitemminkin "onnea".
Kiitos. Onnea on ollut. Kuten jo aiemmin totesin, olemme onnistuneet kampittamaan uusperheongelmat. Sellaisia ei ole ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erotellaan että sun ja mun lapset, ei auteta puolison lapsia läksyissä eikä missään. Miten te teette kotityöt? Mies erottelee pyykistä omat ja lastensa vaatteet ja pesee ne, ja jääkaapissa on omat hyllyt eri perheille? Nainen ei imuroi miehen lasten huonetta ja toisinpäin? Naisen autoon ei saa tulla miehen lapset jne.
Exät on aina ihan hirveitä ja tyhmiä, ja ainoa millä on väliä, on oma parisuhde. Joustoa ei ole, mutta kaikki on tosi onnellisia. Kukaan lapsista ei mitenkään voi tajuta, että ei se iskän/äidin puoliso tykkää yhtään. Lapset on niin tolloja, että ei ne onneksi ymmärrä olevansa tiellä.
Ei ihme, että Suomessa on niin paljon masentuneita. Itsekkyys on niin huipussaan.
Kotityöt: minä teen ne yleensä, koska minun lapseni asuvat meillä kokonajan, eli ne ovat minun lapseni, jotka sotkevat. Kun miehen lapset tulevat viikonlopuksi, niin mies siivoo heidän jälkensä.
Minä pesen kaikki pyykit. Miehen lasten vaatteita emme pese, ovat niin vähän aikaa.
En imuroi kenenkään lasten huoneita. En edes omieni. Eikä mies imuroi minun lasteni huoneita.
Mikä ihme tuo jääkaappikysymys on?
Miksi mehen lapset tulisivat minun autooni? Miehellä on omakin auto.Ettekö te koskaan koko perheenä käy missään? Jos vaikka miehen lapset haluaisivat olla sisarpuoliensa kanssa samassa kyydissä jonnekin?
Emme ole ”perhe”. Olemme parisuhde, jossa on lapsia.
Emme me edes mahtuisi yhteen autoon.
Ja ei, lapset eivät halua olla sisarpuoliensa kanssa. Heillä on ikäeroa kymmenisen vuotta. Minun lapseni ovat nykyään jo aikuisia.Onnea valitsemallanne tiellä.
Tai pitemminkin "onnea".
Kiitos. Onnea on ollut. Kuten jo aiemmin totesin, olemme onnistuneet kampittamaan uusperheongelmat. Sellaisia ei ole ollut.
Minä en menisi tästä takuuseen, ainakaan siitä, miten miehesi lapset kokevat sinut ja teidän voimakkaan eriyttämisen ja sen, että ette ole perhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erotellaan että sun ja mun lapset, ei auteta puolison lapsia läksyissä eikä missään. Miten te teette kotityöt? Mies erottelee pyykistä omat ja lastensa vaatteet ja pesee ne, ja jääkaapissa on omat hyllyt eri perheille? Nainen ei imuroi miehen lasten huonetta ja toisinpäin? Naisen autoon ei saa tulla miehen lapset jne.
Exät on aina ihan hirveitä ja tyhmiä, ja ainoa millä on väliä, on oma parisuhde. Joustoa ei ole, mutta kaikki on tosi onnellisia. Kukaan lapsista ei mitenkään voi tajuta, että ei se iskän/äidin puoliso tykkää yhtään. Lapset on niin tolloja, että ei ne onneksi ymmärrä olevansa tiellä.
Ei ihme, että Suomessa on niin paljon masentuneita. Itsekkyys on niin huipussaan.
Kotityöt: minä teen ne yleensä, koska minun lapseni asuvat meillä kokonajan, eli ne ovat minun lapseni, jotka sotkevat. Kun miehen lapset tulevat viikonlopuksi, niin mies siivoo heidän jälkensä.
Minä pesen kaikki pyykit. Miehen lasten vaatteita emme pese, ovat niin vähän aikaa.
En imuroi kenenkään lasten huoneita. En edes omieni. Eikä mies imuroi minun lasteni huoneita.
Mikä ihme tuo jääkaappikysymys on?
Miksi mehen lapset tulisivat minun autooni? Miehellä on omakin auto.Ettekö te koskaan koko perheenä käy missään? Jos vaikka miehen lapset haluaisivat olla sisarpuoliensa kanssa samassa kyydissä jonnekin?
Emme ole ”perhe”. Olemme parisuhde, jossa on lapsia.
Emme me edes mahtuisi yhteen autoon.
Ja ei, lapset eivät halua olla sisarpuoliensa kanssa. Heillä on ikäeroa kymmenisen vuotta. Minun lapseni ovat nykyään jo aikuisia.Sama. Minulla on oma auto minulle ja lapselleni ja miehellä oma hänelle ja hänen lapsilleen.
Meillä kumpikin pesee omat ja omien lastensa pyykit. Kumpikin ostaa ja tekee omat ja omien lastrnsa ruuat. Täysin eri rahat siis. Kotitöitä teen minä enemmän, mutta olen ajatellut, että se on ok, sillä olen enemmän kotona. Emme käy vierailuilla uusperheenä, yleensäkään tuttavapiirissämme ei ole ihmermpää kyläilykulttuuria. Sukulaisten luona käymme erikseen, minä ja lapseni minun sukulaisteni luona ja mies ja hänen lapsensa heidän sukulaistensa luona. Tapasin miehen vsnhemmat ja sisaruksetkin ensimmäisen kerran hääjuhlassa. Eit he ole minun sukuani ollenkaan.
Mekin vierailemme vain omissa sukulaisissamme. Käyn toki anopin luona, mutta omia lapsiani en sinne raahaa.
Meillä on aika lailla yhteiset rahat. Tai omat tilit, mutta minä maksan kaikki laskut ja mies kaikki ruuat.
Olemme olleet naimisissa jo pidempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erotellaan että sun ja mun lapset, ei auteta puolison lapsia läksyissä eikä missään. Miten te teette kotityöt? Mies erottelee pyykistä omat ja lastensa vaatteet ja pesee ne, ja jääkaapissa on omat hyllyt eri perheille? Nainen ei imuroi miehen lasten huonetta ja toisinpäin? Naisen autoon ei saa tulla miehen lapset jne.
Exät on aina ihan hirveitä ja tyhmiä, ja ainoa millä on väliä, on oma parisuhde. Joustoa ei ole, mutta kaikki on tosi onnellisia. Kukaan lapsista ei mitenkään voi tajuta, että ei se iskän/äidin puoliso tykkää yhtään. Lapset on niin tolloja, että ei ne onneksi ymmärrä olevansa tiellä.
Ei ihme, että Suomessa on niin paljon masentuneita. Itsekkyys on niin huipussaan.
Kotityöt: minä teen ne yleensä, koska minun lapseni asuvat meillä kokonajan, eli ne ovat minun lapseni, jotka sotkevat. Kun miehen lapset tulevat viikonlopuksi, niin mies siivoo heidän jälkensä.
Minä pesen kaikki pyykit. Miehen lasten vaatteita emme pese, ovat niin vähän aikaa.
En imuroi kenenkään lasten huoneita. En edes omieni. Eikä mies imuroi minun lasteni huoneita.
Mikä ihme tuo jääkaappikysymys on?
Miksi mehen lapset tulisivat minun autooni? Miehellä on omakin auto.Ettekö te koskaan koko perheenä käy missään? Jos vaikka miehen lapset haluaisivat olla sisarpuoliensa kanssa samassa kyydissä jonnekin?
Emme ole ”perhe”. Olemme parisuhde, jossa on lapsia.
Emme me edes mahtuisi yhteen autoon.
Ja ei, lapset eivät halua olla sisarpuoliensa kanssa. Heillä on ikäeroa kymmenisen vuotta. Minun lapseni ovat nykyään jo aikuisia.Onnea valitsemallanne tiellä.
Tai pitemminkin "onnea".
Kiitos. Onnea on ollut. Kuten jo aiemmin totesin, olemme onnistuneet kampittamaan uusperheongelmat. Sellaisia ei ole ollut.
Minä en menisi tästä takuuseen, ainakaan siitä, miten miehesi lapset kokevat sinut ja teidän voimakkaan eriyttämisen ja sen, että ette ole perhe.
Mies on itse kutsunut meitä kommuuniksi, ei tämä vain minun ajatukseni ole.
Sitä en tiedä, mitä mieltä miehen lapset ovat. Oli heidän mielipiteensä mikä tahansa, niin ei se ole tuottanut meille ongelmia. Millaisia ongelmia siitä voisi tulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on omat lapset koko ajan, aina. Ei isänä olo poistu koskaan sen jälkeen, kun lapsi on syntynyt.
Eli vastaus kysymykseesi: uusperhe onnistuu vain silloin, jos ymmärtää vanhemmuuden säilyvän, vaikka lapsi olisi toisella vanhemmallaan.Miten tuo muka vaikuttaa uusperheeseen mitenkään?
Ööö... asun uusperheessä... mies muistaa olevansa vanhempi... MITEN se minuun vaikuttaa?
No sehän on kiva, ettei miehesi velvollisuudet lastensa suhteen näy arjessasi mitenkään.
Kerrotko, miten miehen velvollisuudet lastensa suhteen pitäisi näkyä minun arjessani?
Lapset ovat meillä 3-4 vrk/kk. Silloin lapset näkyvät _minun_ arjessani siten, että teen vähän enemmän ruokaa. Eivät näy muuten. Eivätkä näy mitenkään 28 vrk/kk. Kerrotko siis, mikä osa jää uupumaan?
Eli miehesi ei käytännössä hoida velvollisuuksiaan lapsiaan kohtaan vaan kaikki arjen pyöritys on lykätty exän niskoille. Onhan se toki noin sinulle mukavampaa.
Hoitaa hän velvollisuutensa silloin, kun lapset ovat meillä. Eksä itse halusi lapset itselleen. Ja sehän sopii minulle.
Vanhempi on vanhempi myös silloin, kun lapset eivät ole läsnä ja jos ei ole, niin aika pa*kasta vanhemmasta on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on omat lapset koko ajan, aina. Ei isänä olo poistu koskaan sen jälkeen, kun lapsi on syntynyt.
Eli vastaus kysymykseesi: uusperhe onnistuu vain silloin, jos ymmärtää vanhemmuuden säilyvän, vaikka lapsi olisi toisella vanhemmallaan.Miten tuo muka vaikuttaa uusperheeseen mitenkään?
Ööö... asun uusperheessä... mies muistaa olevansa vanhempi... MITEN se minuun vaikuttaa?
No sehän on kiva, ettei miehesi velvollisuudet lastensa suhteen näy arjessasi mitenkään.
Kerrotko, miten miehen velvollisuudet lastensa suhteen pitäisi näkyä minun arjessani?
Lapset ovat meillä 3-4 vrk/kk. Silloin lapset näkyvät _minun_ arjessani siten, että teen vähän enemmän ruokaa. Eivät näy muuten. Eivätkä näy mitenkään 28 vrk/kk. Kerrotko siis, mikä osa jää uupumaan?
Eli miehesi ei käytännössä hoida velvollisuuksiaan lapsiaan kohtaan vaan kaikki arjen pyöritys on lykätty exän niskoille. Onhan se toki noin sinulle mukavampaa.
Hoitaa hän velvollisuutensa silloin, kun lapset ovat meillä. Eksä itse halusi lapset itselleen. Ja sehän sopii minulle.
Vanhempi on vanhempi myös silloin, kun lapset eivät ole läsnä ja jos ei ole, niin aika pa*kasta vanhemmasta on kyse.
Miten vanhemmuus näkyy silloin, kun lapset eivät ole paikalla?
Minä itse olen äiti. En kyllä keksi yhtään esimerkkiä, miten olen äiti silloin, kun lapset ovat poissa. Eivät lapset päästäni eikä sydämestäni katoa, mutta kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, onko minulla lapsia vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulupsykologilla käy eniten uusperheiden lapsia, ei eroperheiden lapsia.
Minä olen ehdottomasti avioeroja vastaan, jos on lapsia. Miksi ihmeessä naiset eroavat niinnhelposti, kun mies on sitä tai tätä, ei siivoa tai makaa liikaa sohvalla. Eron jälkeen ei voi kontrolloida, millaiseen uusperheeseen lapsi joutuu.
Tämä.
Yleisälykkyys. En veikkaa hyvää tulevaisuutta, kun äidinkieli on ylivoimaisen vaikeaa.